Miksi ihmiset sanoo itseään äidittömiksi tai isättömiksi vaikka eivät ole sitä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli kukaan ei saa sanoa olevansa isätön?

Ok.

Totta kai voi sanoa. Ihminen voi sanoa ihan mitä haluaa. Mutta ei se tosiasioita muuta. 

Kukaan ei kai ole väittänyt että olisi sikissyt pyhästä hengestä? Tosiasia on se. Että pelkkä siittiön hukkaaminen ei tee kenestäkään isää. Sukusolun hukannut henkilö ei automaattisesti ole yhtä kuin isä.

Biologisesti tekee. Mars peruskouluun takaisin, jos olet aikuinen etkä tuota vielä tiedä. 

No sinnepä sinne, mars mars.

Biologialla ei ole automaattisesti mitään tekemistä esimerkiksi juridisen isyyden kanssa. Ei ole olemassa mitään rekisteriä siitä kuka on kenenkin biologinen isä. Ar

Yhteiskunnassa mennään tapauskohtaisesti. Esimerkiksi adoptiossa on ihan yleisesti käytössä termit biologinen isä ja adopioisä. Ei sitä biologista puolta minnekään unohdeta.

Isä se adoptoinut isäkin on eikä mikään adoptioisä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuka tässä mitään on sukusolusta puhunut?

Minä vain sanoin olevani isätön, monestakin eri syystä. Sille sinä et voi yhtään mitään.

Minä puhuin. Etkö osaa lukea? Ja miksi raivoat muiden isättömyydestä? Meinaatko, että isättömyys on sinun yksinoikeutesi :D

Etkö itse osaa? Minä vain kerroin syyt miksi sanoin olevani isätön, vaikka kaverin mielestä en ollut isätön. Sinä aloit vängätä, että minun olisinpitänyt ymmärtää kaveria.

Miksi kaverin pitäisi olla kaikesta samaa mieltä kuin sinä? Miksi et ymmärrä, että hänen näkökulmastaan sinulla oli isä, koska ilmeisesti asuit sinut siittäneen aikuisen miehen kanssa. Sekä virallisessa puheessa että puhekielessä siittä, joka on lapsen huoltaja, on lapsen i

Ei se myöskään ole kaverin vika. Etenkään jos kaveri on lapsi. 

Isä se adoptoinut isäkin on eikä mikään adoptioisä.

On mikä? 

Noinkohan olisi kaverille ollut ok jos hänelle olisi alettu väittää että ei hän voi olla isätön kun hänellä on ollut isä elämässä läsnä koko lapsuuden vaikka onkin kuollut sittemmin?

Isätön voi olla monella eri tavalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No sinnepä sinne, mars mars.

Biologialla ei ole automaattisesti mitään tekemistä esimerkiksi juridisen isyyden kanssa. Ei ole olemassa mitään rekisteriä siitä kuka on kenenkin biologinen isä. Arvaapa miksi? Koska tässä yhteiskunnassa mennään sen juridisen isyyden mukaan.

Mene ihmeessä heti maanantaina. Opit ehkä joku päivä lukemaan ja vieläpä ymmärtämään lukemasi. Nythän sinä vaahtoat ihan eri asiasta kuin se, jolle vastaat :D Ja itse asiassa aika monellakin lapsella on ihan DNA-testillä todennettu se biologinenkin isä. Eikä se liity mitenkään juridiseen isyyteen, koska juridinen isä voi olla eri henkilö kuin biologinen isä. Esimerkkinä tästä adoptio, jossa ihan yleisesti puhutaan biologisista vanhemmista ja adoptiovanhemmista. Myös sijaisperheissä erotellaan vanhemmuuden eri lajit ihan virallisessakin puheessa. Lapsella ei aina ole vain yhtä isää. Yllä

Niin? En minä missään kohtaa väittänytkään, että DNA-testi on automaatio. Kerroin vain, että sellaisiakin tehdään, kun lainamani kirjoittaja kuvitteli, että vain juridisella isyydellä on merkitystä. 

Isä se adoptoinut isäkin on eikä mikään adoptioisä.

Mitä höpiset? Adoptioinut isä on lapsen adopitoisä. Ihan virallisestikin. Jotkut käyttävät temiä kasvatti-isä, mutta se on aika vanhakantainen termi. 

Lain näkökulmasta vain juridisella isyydellä onkin merkitystä. Siksihän niitä isyystesstejäkin yleensä tehdään, jotta saataisiin biologinen isyys todistettua ja näin saataisiin aikaa juridinen isyys. Minkä myötä myös juridisen vanhemman velvollisuudet.

Vierailija kirjoitti:

Isä se adoptoinut isäkin on eikä mikään adoptioisä.

Mitä höpiset? Adoptioinut isä on lapsen adopitoisä. Ihan virallisestikin. Jotkut käyttävät temiä kasvatti-isä, mutta se on aika vanhakantainen termi. 

Minulle isäni on ihan vaan isä, ei mikään adoptioisä. Hän on myös virallisesti ihan vaan isä.

Vierailija kirjoitti:

Isätön voi olla monella eri tavalla.

Näinpä. Myös isä voi olla hyvin monella tavalla, vaikka yksi täällä kuvittelee että vain juridinen puoli ratkaisee. Esimerkiksi minulle juridinen isäni eli biologinen isäni on paljon vähemmän isä kuin äitini miesystävä, joka on kasvattanut minut omana lapsenaan olematta kuitenkaan minun huoltajani. Minulle isyys on ensisijaisesti tunneasia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Isä se adoptoinut isäkin on eikä mikään adoptioisä.

Mitä höpiset? Adoptioinut isä on lapsen adopitoisä. Ihan virallisestikin. Jotkut käyttävät temiä kasvatti-isä, mutta se on aika vanhakantainen termi. 

Minulle isäni on ihan vaan isä, ei mikään adoptioisä. Hän on myös virallisesti ihan vaan isä.

Ok. Kai kuitenkin tajuat, että sinulle ei  tarkoita samaa kuin kaikille? Ja jos oikein tarkkaan luet ne adopiopaperit löydät kyllä sieltä termin adoptioisä. Riippumatta siitä, käytetäänkö sitä vai ei. Laki ei tunne käsitettä "ihan vain isä". 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Isä se adoptoinut isäkin on eikä mikään adoptioisä.

Mitä höpiset? Adoptioinut isä on lapsen adopitoisä. Ihan virallisestikin. Jotkut käyttävät temiä kasvatti-isä, mutta se on aika vanhakantainen termi. 

Minulle isäni on ihan vaan isä, ei mikään adoptioisä. Hän on myös virallisesti ihan vaan isä.

Ok. Kai kuitenkin tajuat, että sinulle ei  tarkoita samaa kuin kaikille? Ja jos oikein tarkkaan luet ne adopiopaperit löydät kyllä sieltä termin adoptioisä. Riippumatta siitä, käytetäänkö sitä vai ei. Laki ei tunne käsitettä "ihan vain isä". 

Adoptio isä on juridisesti. Perii tulevaisuudessa ainoastaan juridisen isän.

Vierailija kirjoitti:

Lain näkökulmasta vain juridisella isyydellä onkin merkitystä. Siksihän niitä isyystesstejäkin yleensä tehdään, jotta saataisiin biologinen isyys todistettua ja näin saataisiin aikaa juridinen isyys. Minkä myötä myös juridisen vanhemman velvollisuudet.

Hassua tässä on lain näkökulmasta se, että juridinen isyys määrittyy automaattisesti avioliiton kautta. Ihan kuin papin aamen tai maistraatin vihkiminen tarkoittaisi sitä, että nainen ei voi käydä vieraissa. 

Vierailija kirjoitti:

Isä se adoptoinut isäkin on eikä mikään adoptioisä.

Mitä höpiset? Adoptioinut isä on lapsen adopitoisä. Ihan virallisestikin. Jotkut käyttävät temiä kasvatti-isä, mutta se on aika vanhakantainen termi. 

Isä se on. T. Adoptoitu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Isä se adoptoinut isäkin on eikä mikään adoptioisä.

Mitä höpiset? Adoptioinut isä on lapsen adopitoisä. Ihan virallisestikin. Jotkut käyttävät temiä kasvatti-isä, mutta se on aika vanhakantainen termi. 

Minulle isäni on ihan vaan isä, ei mikään adoptioisä. Hän on myös virallisesti ihan vaan isä.

Ok. Kai kuitenkin tajuat, että sinulle ei  tarkoita samaa kuin kaikille? Ja jos oikein tarkkaan luet ne adopiopaperit löydät kyllä sieltä termin adoptioisä. Riippumatta siitä, käytetäänkö sitä vai ei. Laki ei tunne käsitettä "ihan vain isä". 

Adoptio isä on juridisesti. Perii tulevaisuudessa ainoastaan juridisen isän.

Niin on. Mutta isyys on paljon muutakin kuin vain juridiikkaa. Miten vaikeaa tätä voi olla tajuta?

No miten sinä olet isätön?Itselläni on lapsi joka on saanut alkunsa insemnaatiolla.On siis mielestäni "isätön".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Isä se adoptoinut isäkin on eikä mikään adoptioisä.

Mitä höpiset? Adoptioinut isä on lapsen adopitoisä. Ihan virallisestikin. Jotkut käyttävät temiä kasvatti-isä, mutta se on aika vanhakantainen termi. 

Isä se on. T. Adoptoitu.

Ei kaikille. Eihän kaikki kutsu biologisia vanhempiaankaan äidiksi ja isäksi, vaikka he olisivat myös lapsen huoltajia ja kasvattajia. Ihan turhaa väitellä asiasta, jossa jokainen valitsee itse, mitä termiä käyttää. Oma äitini kutsui pappaani aina etunimeltä, ei koskaan termillä isä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Isä se adoptoinut isäkin on eikä mikään adoptioisä.

Mitä höpiset? Adoptioinut isä on lapsen adopitoisä. Ihan virallisestikin. Jotkut käyttävät temiä kasvatti-isä, mutta se on aika vanhakantainen termi. 

Minulle isäni on ihan vaan isä, ei mikään adoptioisä. Hän on myös virallisesti ihan vaan isä.

Ok. Kai kuitenkin tajuat, että sinulle ei  tarkoita samaa kuin kaikille? Ja jos oikein tarkkaan luet ne adopiopaperit löydät kyllä sieltä termin adoptioisä. Riippumatta siitä, käytetäänkö sitä vai ei. Laki ei tunne käsitettä "ihan vain isä". 

Eipä löydy sellaista termiä kuin adoptioisä. Eikä ne "adoptiopaperit" myöskään ole sellaiset leffatyyliset paperinivaska missä lukee "adoptiopaperit".

Vierailija kirjoitti:

No miten sinä olet isätön?Itselläni on lapsi joka on saanut alkunsa insemnaatiolla.On siis mielestäni "isätön".

Ap valitsi, ettei kutsu kotonaan asuvaa miestä isäksi ja nyt raivoaa, kun muiden mielestä hän ei "yllättäen" ole isätön. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Isä se adoptoinut isäkin on eikä mikään adoptioisä.

Mitä höpiset? Adoptioinut isä on lapsen adopitoisä. Ihan virallisestikin. Jotkut käyttävät temiä kasvatti-isä, mutta se on aika vanhakantainen termi. 

Isä se on. T. Adoptoitu.

Ei kaikille. Eihän kaikki kutsu biologisia vanhempiaankaan äidiksi ja isäksi, vaikka he olisivat myös lapsen huoltajia ja kasvattajia. Ihan turhaa väitellä asiasta, jossa jokainen valitsee itse, mitä termiä käyttää. Oma äitini kutsui pappaani aina etunimeltä, ei koskaan termillä isä. 

Kyllähän jokainen voi kutsua isäänsä vaikka siittäjäksi, mutta ei sitä yleisesti käytetä.