Miksi ihmiset sanoo itseään äidittömiksi tai isättömiksi vaikka eivät ole sitä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua satutti tapa millä isänsä lapsuudessa menettänyt kaveri puhui minulle. Itse jouduin elämään lapsuuteni peläten joutuvani tämän niin sanotun isän tappamaksi, mutta eihän kaveri sitä ymmärtänyt. Ei ymmärtänyt, että minulle sen ihmisen kuolema olisi ollut vain siunaus.

Ethän sinäkään ymmärtänyt sitä kaveria ja sitä, millaista on kun se isä todella kuolee. 

Ymmärtänyt mitä?

Kaverini mielestä vain hän oli oikeasti isätön ja hänen mielestään minun olisi pitänyt vaan olla iloinen siitä että minulla oli isä. Hän ei lainkaan käsittänyt tilannetta, vaikka kerroin hänelle siitä.

No sitä kaverin tilannetta. Uliset vain siitä, että sinua ei ymmärre

Kerron sinulle salaisuuden, joka voi järkyttää mieltäsi: Ihmiset ovat erilaisia.

Yllättikö?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua satutti tapa millä isänsä lapsuudessa menettänyt kaveri puhui minulle. Itse jouduin elämään lapsuuteni peläten joutuvani tämän niin sanotun isän tappamaksi, mutta eihän kaveri sitä ymmärtänyt. Ei ymmärtänyt, että minulle sen ihmisen kuolema olisi ollut vain siunaus.

Ethän sinäkään ymmärtänyt sitä kaveria ja sitä, millaista on kun se isä todella kuolee. 

Ymmärtänyt mitä?

Kaverini mielestä vain hän oli oikeasti isätön ja hänen mielestään minun olisi pitänyt vaan olla iloinen siitä että minulla oli isä. Hän ei lainkaan käsittänyt tilannetta, vaikka kerroin hänelle siitä.

Mitä tarkoitat "vain hän oli oikeasti isätön"? Eikös lapsi, jonka isä on kuollut nimenomaan ole isätön? Ainakin sosi

Hänen mielestään hän oli isätön, minä en.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua satutti tapa millä isänsä lapsuudessa menettänyt kaveri puhui minulle. Itse jouduin elämään lapsuuteni peläten joutuvani tämän niin sanotun isän tappamaksi, mutta eihän kaveri sitä ymmärtänyt. Ei ymmärtänyt, että minulle sen ihmisen kuolema olisi ollut vain siunaus.

Ethän sinäkään ymmärtänyt sitä kaveria ja sitä, millaista on kun se isä todella kuolee. 

Ymmärtänyt mitä?

Kaverini mielestä vain hän oli oikeasti isätön ja hänen mielestään minun olisi pitänyt vaan olla iloinen siitä että minulla oli isä. Hän ei lainkaan käsittänyt tilannetta, vaikka kerroin hänelle siitä.

Mitä tarkoitat "vain hän oli oikeasti isätön"? Eikös lapsi, jonka i

Niin? Hän oli oikeassa, koska sinä ihan itse kerroit, että sinulla oli isä. Ei ihminen muutu isättömäksi, vaikka hänen isänsä on kusipäinen mulkku. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ap sanoo itsään isättömäksi, vaikka on biologisesti mahdotonta olla isätön. Ihminen ei lisäänny yksineuvoisesti. 

Kuka on itsellisen äidin lapsen isä? Juridisesti ei kukaan, ei edes luovuttaja. Hän on luovuttanut soluja, ei isä.

Se kenen siittiöillä äidin munasolu on hedelmöitetty. Taidettiin opettaa joskus 5. luokalla nämä lisääntymisasiat. 

No kuka on luovutetuilla munasoluilla syntyneen lapsen äiti? Se jolta munasolu tulee vai se joka lapsen synnyttää ja kasvattaa?

Kannattaa mennä psykoterapiaan hoidattamaan tuo isätraumasi niin ei tarvitse jatkuvasti jankuttaa samaa laulua täällä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua satutti tapa millä isänsä lapsuudessa menettänyt kaveri puhui minulle. Itse jouduin elämään lapsuuteni peläten joutuvani tämän niin sanotun isän tappamaksi, mutta eihän kaveri sitä ymmärtänyt. Ei ymmärtänyt, että minulle sen ihmisen kuolema olisi ollut vain siunaus.

Ethän sinäkään ymmärtänyt sitä kaveria ja sitä, millaista on kun se isä todella kuolee. 

Ymmärtänyt mitä?

Kaverini mielestä vain hän oli oikeasti isätön ja hänen mielestään minun olisi pitänyt vaan olla iloinen siitä että minulla oli isä. Hän ei lainkaan käsittänyt tilannetta, vaikka kerroin hänelle siitä.

Mitä tarkoitat "vain hän oli oikeasti isätön"? Eikös lapsi, jonka isä on kuollut nimenomaan ole isätön? Ainakin sosi

En ainakaan minä sano itseäni äidittömäksi vaikka minun ja sisarusten äiti kuoli kun olin 10-vuotias.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua satutti tapa millä isänsä lapsuudessa menettänyt kaveri puhui minulle. Itse jouduin elämään lapsuuteni peläten joutuvani tämän niin sanotun isän tappamaksi, mutta eihän kaveri sitä ymmärtänyt. Ei ymmärtänyt, että minulle sen ihmisen kuolema olisi ollut vain siunaus.

Ethän sinäkään ymmärtänyt sitä kaveria ja sitä, millaista on kun se isä todella kuolee. 

Ymmärtänyt mitä?

Kaverini mielestä vain hän oli oikeasti isätön ja hänen mielestään minun olisi pitänyt vaan olla iloinen siitä että minulla oli isä. Hän ei lainkaan käsittänyt tilannetta, vaikka kerroin hänelle siitä.

Mitä tarkoitat "vai

Niin? Hän oli oikeassa, koska sinä ihan itse kerroit, että sinulla oli isä. Ei ihminen muutu isättömäksi, vaikka hänen isänsä on kusipäinen mulkku. 

En kertonut, koska en koskaan sanonut kyseistä ihmistä isäksi. Meillä ei koskaan ollut minkäänlaista vanhemman ja lapsen välistä suhdetta. Tämä myös lopulta kuoli kun olin 12.

No kuka on luovutetuilla munasoluilla syntyneen lapsen äiti? Se jolta munasolu tulee vai se joka lapsen synnyttää ja kasvattaa?

Biologisesti se, jonka munasolusta hän on saanut alkunsa. Katsos, pikkuinen, kun äitiys ja isyys ovat hyvin moniulotteisia käsitteitä. On biologiset vanhemmat, on juridiset vanhemmat, on sosiaaliset vanhemmat. Nämä kaikki kolme voivat jopa olla eri henkilöitä.

Otetaan esimerkki: Liisa syntyy Porvoossa teinille nimeltä Maisa. Maisan on pannut paksuksi Veeti. Maisa antaa vauvansa adoptioon Karitalle ja Vesalle. Kun Liisa on 5-vuotias, Vesa muuttaa pois perheen kodista eikä tapaa Liisaa enää koskaan. Liisan ollessa 10v Karita avioituu Kallen kanssa ja Kalle kasvattaa Liisan kuin oman tyttärensä, vaikka hän ei ole Liisan huoltaja. Tässä tarinassa Liisan biologiset vanhemmat ovat Maisa ja Veeti. Hänen juridiset vanhempansa eli huoltajansa ovat Karita ja Vesa. Hänen sosiaaliset vanhempana ovat ensin Karita ja Vesa ja 10v iästä eteenpäin Karita ja Kalle.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua satutti tapa millä isänsä lapsuudessa menettänyt kaveri puhui minulle. Itse jouduin elämään lapsuuteni peläten joutuvani tämän niin sanotun isän tappamaksi, mutta eihän kaveri sitä ymmärtänyt. Ei ymmärtänyt, että minulle sen ihmisen kuolema olisi ollut vain siunaus.

Ethän sinäkään ymmärtänyt sitä kaveria ja sitä, millaista on kun se isä todella kuolee. 

Ymmärtänyt mitä?

Kaverini mielestä vain hän oli oikeasti isätön ja hänen mielestään minun olisi pitänyt vaan olla iloinen siitä että minulla oli isä. Hän ei lainkaan käsittänyt tilannetta, vaikka kerroin hänelle siitä.

Mitä tarkoitat "vain hän oli oikeasti isätön"? Eikös lapsi, jonka i

No se on sinun valintasi. Ei kuitenkaan ainut tapa toimia. Joku voi kokea olevansa isätön tai äiditön, jos toinen vanhempi on kuollut. Se on ihan yhtä oikein kuin olla kokematta niin. Itse koen olevani isätön, koska en ole ikinä edes nähnyt miestä, jonka siittiöstä sain alkuni. En edes tiedä, onko hän elossa vai ei. 

Vierailija kirjoitti:

Ethän sinäkään ap ole isätön. Kyllä sinulla joku isä on jossain. Biologialla ei ole mitään tekemistä. Sosiaalinen vanhemmuus on paljon tärkeämpää. Oma esikoiseni on isätön, kun isä ei pidä mitään yhteyttä eikä auta. 

Ilmeiseen ei ole ollut elämässä mukana eli ihan sama tilanne kuin sinun pojalla paitsi että ap ei ole ollut missään yhteyksissä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua satutti tapa millä isänsä lapsuudessa menettänyt kaveri puhui minulle. Itse jouduin elämään lapsuuteni peläten joutuvani tämän niin sanotun isän tappamaksi, mutta eihän kaveri sitä ymmärtänyt. Ei ymmärtänyt, että minulle sen ihmisen kuolema olisi ollut vain siunaus.

Ethän sinäkään ymmärtänyt sitä kaveria ja sitä, millaista on kun se isä todella kuolee. 

Ymmärtänyt mitä?

Kaverini mielestä vain hän oli oikeasti isätön ja hänen mielestään minun olisi pitänyt vaan olla iloinen siitä että minulla oli isä. Hän ei lainkaan käsittänyt tilannetta, vaikka kerroin hänelle s

Tarkoitin, että sanoit täällä palsalla. Ja kyllä sinun sen verran pitäisi tajuta, että ihmiset kutsuvat lasten vanhempia isäksi ja äidiksi, vaikka lapsi itse kutsuisi heitä Perseeksi ja Reiäksi tai miksi ikinä kutsuukaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ap sanoo itsään isättömäksi, vaikka on biologisesti mahdotonta olla isätön. Ihminen ei lisäänny yksineuvoisesti. 

Kuka on itsellisen äidin lapsen isä? Juridisesti ei kukaan, ei edes luovuttaja. Hän on luovuttanut soluja, ei isä.

Se kenen siittiöillä äidin munasolu on hedelmöitetty. Taidettiin opettaa joskus 5. luokalla nämä lisääntymisasiat. 

No kuka on luovutetuilla munasoluilla syntyneen lapsen äiti? Se jolta munasolu tulee vai se joka lapsen synnyttää ja kasvattaa?

Molemmat. Luovuttaja on biologinen äiti ja synnyttäjä on juridinen äiti, jonka lapsi todennäköisesti myös kokee äidikseen. Geneettisesti he eivät kuitenkaan ole äiti ja tytär. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua satutti tapa millä isänsä lapsuudessa menettänyt kaveri puhui minulle. Itse jouduin elämään lapsuuteni peläten joutuvani tämän niin sanotun isän tappamaksi, mutta eihän kaveri sitä ymmärtänyt. Ei ymmärtänyt, että minulle sen ihmisen kuolema olisi ollut vain siunaus.

Ethän sinäkään ymmärtänyt sitä kaveria ja sitä, millaista on kun se isä todella kuolee. 

Ymmärtänyt mitä?

Kaverini mielestä vain hän oli oikeasti isätön ja hänen mielestään minun olisi pitänyt vaan olla iloinen siitä että minulla oli isä. Hän ei lainkaa

Tarkoitin, että sanoit täällä palsalla. Ja kyllä sinun sen verran pitäisi tajuta, että ihmiset kutsuvat lasten vanhempia isäksi ja äidiksi, vaikka lapsi itse kutsuisi heitä Perseeksi ja Reiäksi tai miksi ikinä kutsuukaan.

No en kyllä sanonut. Kannattaa lukea uudestaan.

No en kyllä sanonut. Kannattaa lukea uudestaan.

Käytit sanojan "niin sanottu isäni". Eli puhuit isästä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua satutti tapa millä isänsä lapsuudessa menettänyt kaveri puhui minulle. Itse jouduin elämään lapsuuteni peläten joutuvani tämän niin sanotun isän tappamaksi, mutta eihän kaveri sitä ymmärtänyt. Ei ymmärtänyt, että minulle sen ihmisen kuolema olisi ollut vain siunaus.

Ethän sinäkään ymmärtänyt sitä kaveria ja sitä, millaista on kun se isä todella kuolee. 

Ymmärtänyt mitä?

Kaverini mielestä vain hän oli oikeasti isätön ja hänen mielestään minun olisi pitänyt vaan olla iloinen siitä että minulla oli isä. Hän ei lainkaan käsittänyt tilannetta, vaikka kerroin hänelle siitä.

Mitä tarkoitat "vai

Niin? Hän oli oikeassa, koska sinä ihan itse kerroit, että sinulla oli isä. Ei ihminen muutu isättömäksi, vaikka hänen isänsä on kusipäinen mulkku.

Sano yksikin syy miksi ihminen ei sanoisi itseään isättömäksi jos kerran ei ole olemassa mitään vanhemman ja lapsen välistä suhdetta, eli siis isyyttä?

Vierailija kirjoitti:

No en kyllä sanonut. Kannattaa lukea uudestaan.

Käytit sanojan "niin sanottu isäni". Eli puhuit isästä. 

Isä ja niin sanottu isä ei ole sama asia. En ole koskaan sanonut enkä kutsunut tätä ihmistä isäksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua satutti tapa millä isänsä lapsuudessa menettänyt kaveri puhui minulle. Itse jouduin elämään lapsuuteni peläten joutuvani tämän niin sanotun isän tappamaksi, mutta eihän kaveri sitä ymmärtänyt. Ei ymmärtänyt, että minulle sen ihmisen kuolema olisi ollut vain siunaus.

Ethän sinäkään ymmärtänyt sitä kaveria ja sitä, millaista on kun se isä todella kuolee. 

Ymmärtänyt mitä?

Kaverini mielestä vain hän oli oikeasti isätön ja hänen mielestään minun olisi pitänyt vaan olla iloinen siitä että minulla oli isä. Hän ei lainkaan käsittänyt tilannetta, vaikka kerroin hänelle s

Yksi syy on se, että ei ole olemassa sellaista kuin "isätön lapsi". Kaikilla meillä on isä halusimme sitä myöntää tai emme. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No en kyllä sanonut. Kannattaa lukea uudestaan.

Käytit sanojan "niin sanottu isäni". Eli puhuit isästä. 

Isä ja niin sanottu isä ei ole sama asia. En ole koskaan sanonut enkä kutsunut tätä ihmistä isäksi.

Silti hän on sinun isäsi etkä sinä voi sille mitään. Isä on se miespuolinen henkilö, jonka sukusolusta lapsi on saanut alkunsa. Suurimmalle osalle ihmisistä isä on muutakin, mutta tuota bioogista puolta ei kukaan voi poistaa, vaikka miten olisi traumaattinen isäsuhde. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua satutti tapa millä isänsä lapsuudessa menettänyt kaveri puhui minulle. Itse jouduin elämään lapsuuteni peläten joutuvani tämän niin sanotun isän tappamaksi, mutta eihän kaveri sitä ymmärtänyt. Ei ymmärtänyt, että minulle sen ihmisen kuolema olisi ollut vain siunaus.

Ethän sinäkään ymmärtänyt sitä kaveria ja sitä, millaista on kun se isä todella kuolee. 

Ymmärtänyt mitä?

Kaverini mielestä vain hän oli oikeasti isätön ja hänen mielestään minun olisi pitänyt vaan olla iloinen siitä että minulla oli isä. Hän ei lainkaa

Yksi syy on se, että ei ole olemassa sellaista kuin "isätön lapsi". Kaikilla meillä on isä halusimme sitä myöntää tai emme. 

Eli kukaan ei saa sanoa olevansa isätön?

Ok.

Eli kukaan ei saa sanoa olevansa isätön?

Ok.

Totta kai voi sanoa. Ihminen voi sanoa ihan mitä haluaa. Mutta ei se tosiasioita muuta.