Onks normaalia, että jonkun lapsi ärsyttää niin paljon, että järki lähtee?

Hanki elämä.

Kirkuminen ja raivoaminen?

taitaa olla tabu tää lapsen inhoominen. En inhoa silloin, kun lapsi on hyvällä tuulella.

Kokeile inhoamisen sijaan olla kiva lasta kohtaan. Saa myös komentaa, jos käyttäytyy huonosti, mutta sen lisäksi voisit yrittää kohdata lapsen ystävällisyydellä. 

Vierailija kirjoitti:

Kokeile inhoamisen sijaan olla kiva lasta kohtaan. Saa myös komentaa, jos käyttäytyy huonosti, mutta sen lisäksi voisit yrittää kohdata lapsen ystävällisyydellä. 

Tässä on nyt kohta 3 vuotta koitettu. Nyt totesin, että ei oo ehkä pakko yrittämällä yrittää, kun en kertakaikkiaan oikeastaan edes halua olla tämän lapsen kanssa samassa tilassa, kun se on niin raskasta. Lapsen ei oo pakko pitää musta, ja mun ei oo ehkä pakko jaksaa katsella tuollaista käytöstä. Ap

Ei kannata vihata jonkun lasta vain siksi, että sillä on hankala ikävaihe menossa. Vähän ymmärrystä ja armoa. Empatiaa. 

Vierailija kirjoitti:

taitaa olla tabu tää lapsen inhoominen. En inhoa silloin, kun lapsi on hyvällä tuulella.

En muista oonko nähnyt tätä lasta koskaan hyvällä tuulella ainakaan yli 5 minuuttia kerrallaan. Ap

Vierailija kirjoitti:

Ei kannata vihata jonkun lasta vain siksi, että sillä on hankala ikävaihe menossa. Vähän ymmärrystä ja armoa. Empatiaa. 

Ei ole vaihe, on ollut alusta saakka tauotta tätä, ja tulee jatkumaan, koska rajoja ei ole. Tää on tosi erilaista kuin esim normaalit uhmakaudet. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kokeile inhoamisen sijaan olla kiva lasta kohtaan. Saa myös komentaa, jos käyttäytyy huonosti, mutta sen lisäksi voisit yrittää kohdata lapsen ystävällisyydellä. 

Tässä on nyt kohta 3 vuotta koitettu. Nyt totesin, että ei oo ehkä pakko yrittämällä yrittää, kun en kertakaikkiaan oikeastaan edes halua olla tämän lapsen kanssa samassa tilassa, kun se on niin raskasta. Lapsen ei oo pakko pitää musta, ja mun ei oo ehkä pakko jaksaa katsella tuollaista käytöstä. Ap

Eihän sun ole pakko tosiaan olla missään tekemisissä ipanan kanssa. Tai jos ystäväsi ottaa lapsen mukaan kun tapaatte, niin yritä vaan ignoorata lapsen kiukkukohtaukset ja jätä ne vanhemman huolehdittavaksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

taitaa olla tabu tää lapsen inhoominen. En inhoa silloin, kun lapsi on hyvällä tuulella.

En muista oonko nähnyt tätä lasta koskaan hyvällä tuulella ainakaan yli 5 minuuttia kerrallaan. Ap

Siinä tapauksessa lapsi pitäisi viedä lääkäriin. Tuo ei ole normaalia. Jos lapsella on joku sairaus tai vaikka allergioita, niin sekin voi aiheuttaa huonotuulisuutta. 

Tykkään tosi paljon omista lapsistani sekä muista hyvin käyttäytyvistä lapsista. Lapsillani on kivoja kavereita, jotka mielellään saavat olla meillä kylässä. Sitten on myös pari kaveria, joita en vain jaksa. Kauheeta riehumista, uhmaamista, valitusta esim. meidän ruoista tai tavaroista, valehtelua ja muuta huonoa käytöstä. Näitä paria kohtaan mulla on jo asennoitumisongelma, alkaa ärsyttää välittömästi, kun lapsi kysyy, että voiko tämä kaveri tulla kylään. Uskon, että positiivisuudella pärjää pitkälle ja se tarttuu myös lapsiin, mutta jotkut ovat vain niin raskaita, että ei pysty.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kannata vihata jonkun lasta vain siksi, että sillä on hankala ikävaihe menossa. Vähän ymmärrystä ja armoa. Empatiaa. 

Ei ole vaihe, on ollut alusta saakka tauotta tätä, ja tulee jatkumaan, koska rajoja ei ole. Tää on tosi erilaista kuin esim normaalit uhmakaudet. Ap

Mun ystävällä on lapsi, joka oli aika ärsyttävä alakoululaiseksi asti. Vanhemmat sanoitti tunteita ja antoi kaiken periksi, ei kieltoja ikinä. Mutta jossain vaiheessa hänen alakouluaan aloin huomata, että lapsestahan on tullut tosi fiksu ja huomaavainen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kokeile inhoamisen sijaan olla kiva lasta kohtaan. Saa myös komentaa, jos käyttäytyy huonosti, mutta sen lisäksi voisit yrittää kohdata lapsen ystävällisyydellä. 

Tässä on nyt kohta 3 vuotta koitettu. Nyt totesin, että ei oo ehkä pakko yrittämällä yrittää, kun en kertakaikkiaan oikeastaan edes halua olla tämän lapsen kanssa samassa tilassa, kun se on niin raskasta. Lapsen ei oo pakko pitää musta, ja mun ei oo ehkä pakko jaksaa katsella tuollaista käytöstä. Ap

Eihän sun ole pakko tosiaan olla missään tekemisissä ipanan kanssa. Tai jos ystäväsi ottaa lapsen mukaan kun tapaatte, niin yritä vaan ignoorata lapsen kiukkukohtaukset ja jätä ne vanhemman huolehdittavaksi. 

Olet oikeassa. Valitettavasti lapsi on aina mukana, joten jos en halua nähdä, sitten en myöskään näe ystävää. Mun ongelma on se, että kiukun ignooraaminen on tosi vaikeaa, koska sitä on lähes koko ajan. En tietenkään yleensä puutu, annan vanhemman hoitaa, mutta minkäänlainen keskustelu ei esimerkiksi onnistu, kun lapsi huutaa koko ajan. Mun mielestä mun ehkä pitäisi vaan sietää ja jaksaa, harmittaa, etten jaksa. Jatkuva huuto on mulle ihan liikaa. Ap

On normaalia ja välttelisin. Jos ei voi tavata ilman sitä lasta niin ei tavata ollenkaan.

Vierailija kirjoitti:

Tykkään tosi paljon omista lapsistani sekä muista hyvin käyttäytyvistä lapsista. Lapsillani on kivoja kavereita, jotka mielellään saavat olla meillä kylässä. Sitten on myös pari kaveria, joita en vain jaksa. Kauheeta riehumista, uhmaamista, valitusta esim. meidän ruoista tai tavaroista, valehtelua ja muuta huonoa käytöstä. Näitä paria kohtaan mulla on jo asennoitumisongelma, alkaa ärsyttää välittömästi, kun lapsi kysyy, että voiko tämä kaveri tulla kylään. Uskon, että positiivisuudella pärjää pitkälle ja se tarttuu myös lapsiin, mutta jotkut ovat vain niin raskaita, että ei pysty.

Kiitos, tää vähän lohdutti. Ehkä se sit on normaalia, ettei kaikista lapsista tarvitse pitää. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kokeile inhoamisen sijaan olla kiva lasta kohtaan. Saa myös komentaa, jos käyttäytyy huonosti, mutta sen lisäksi voisit yrittää kohdata lapsen ystävällisyydellä. 

Tässä on nyt kohta 3 vuotta koitettu. Nyt totesin, että ei oo ehkä pakko yrittämällä yrittää, kun en kertakaikkiaan oikeastaan edes halua olla tämän lapsen kanssa samassa tilassa, kun se on niin raskasta. Lapsen ei oo pakko pitää musta, ja mun ei oo ehkä pakko jaksaa katsella tuollaista käytöstä. Ap

Eihän sun ole pakko tosiaan olla missään tekemisissä ipanan kanssa. Tai jos ystäväsi ottaa lapsen mukaan kun tapaatte, niin yritä vaan ignoorata lapsen kiukkukohtaukset ja jätä ne vanhemman huolehdittavaksi. 

Olet oikeassa. Valitettavasti lapsi on aina muka

On se minustakin rasittavaa. Onneksi ne pahimmat kiljukaulakohtaukset jäävät yleensä iän myötä pois. Käytös voi tietty muuttua muulla tavalla hankalaksi, sitä ei tiedä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

taitaa olla tabu tää lapsen inhoominen. En inhoa silloin, kun lapsi on hyvällä tuulella.

En muista oonko nähnyt tätä lasta koskaan hyvällä tuulella ainakaan yli 5 minuuttia kerrallaan. Ap

Siinä tapauksessa lapsi pitäisi viedä lääkäriin. Tuo ei ole normaalia. Jos lapsella on joku sairaus tai vaikka allergioita, niin sekin voi aiheuttaa huonotuulisuutta. 

Suoraan sanottuna lapsi tarvitsisi musta psykiatrista apua. Hän on pahalla päällä mm. siksi, että ei uhmakkuuksissaan esimerkiksi suostu syömään ja sekoilee kaikki yötkin. On väsynyt ja nälkäinen. Mitään fyysistä sairautta hänellä ei ole. Ap

On normaalia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

taitaa olla tabu tää lapsen inhoominen. En inhoa silloin, kun lapsi on hyvällä tuulella.

En muista oonko nähnyt tätä lasta koskaan hyvällä tuulella ainakaan yli 5 minuuttia kerrallaan. Ap

Siinä tapauksessa lapsi pitäisi viedä lääkäriin. Tuo ei ole normaalia. Jos lapsella on joku sairaus tai vaikka allergioita, niin sekin voi aiheuttaa huonotuulisuutta. 

Suoraan sanottuna lapsi tarvitsisi musta psykiatrista apua. Hän on pahalla päällä mm. siksi, että ei uhmakkuuksissaan esimerkiksi suostu syömään ja sekoilee kaikki yötkin. On väsynyt ja nälkäinen. Mitään fyysistä sairautta hänellä ei ole. Ap

Lääkäri se psykiatrikin on. Yritä vihjata jotenkin kaverillesi, että voisi viedä lapsen tutkittavaksi. Että noin vaikea käytös ei mahdu normaalin rajoihin..... 

Mun mielestä lapset on pääsääntöisesti erittäin rasittavia ja olen yhden lapsen äiti. Omaani rakastan ja koitan parhaani mukaan kasvattaa hänestä hyväkäytöksistä ihmistä. Enempää en lapsia halua, en jaksaisi olla kotona erotuomarina kun muksut kinastelisi keskenään. Vauva-ajan hehkutusta en ymmärrä ollenkaan, sehän on hirvittävän raskasta kuunneltavaa se vauvan huuto. Ja sitten se taaperoikä uhman kera. Kyllä kysyy hermoja vanhemmilta ja muilta ihmisiltä.