Tykkäätkö pitää kotisi siistinä vai annatko kodin rehottaa??

No sauna on saunomista varten, ei meillä ole koskaan tavaravarastona ollut ei tule olemaan. 

Rakastaisin siistiä kotia, mutta en vaan siihen kykene. Kolme kiekkoileva nuorta- varusteiden määrä on armoton. Ruokaakin pitää vääntää koko ajan. Mies ja nuoret treeneissä illat, mulle jää koira ja ruoanlaitto. Raivaan keittiön päivittäin, mutta siihen se sitten jääkin. Viikonloppuisin siistitään paikkoja, mutta ei ne tahdo viikolla pysyä. Pitää antaa nuorillekin armoa, treenimäärä on kova ja kouluakin pitäisi käydä, joten tällä hetkellä riittää, että huolehtivat huoneensa. Mutta aika aikaa kutankin- tätäkin varmasti ikävöin joskus. 

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa opetella lapsen kanssakin pikku siivoukset leikin jälkeen, osaa sitten aikuisena hoitaa kotinsa eikä joudu elämään sotkun keskellä. 

Tämä on kiellettyä nykyään, koska lapsen leikkiä ei saa keskeyttää vaan lelujen pitää olla levällään päiväkausia, kunnes lapsi itse ilmoittaa leikkinsä loppumisesta. 1980-luvulla aikuinen ilmoitti: nyt  leikki loppuu, kerää lelut laatikkoon ja pese kätesi, niin saat iltapalaa.

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa opetella lapsen kanssakin pikku siivoukset leikin jälkeen, osaa sitten aikuisena hoitaa kotinsa eikä joudu elämään sotkun keskellä. 

Minun lapsuudessa siivottiin sairaalloisesti. Jokaikinen perjantai-iltapäivä jouduin koulusta tulemisen jälkeen kantamaan koko talon matot ulos ja tamppaamaan ne. Joka toinen viikko ulos piti viedä myös sohvakaluston tyynyt. Sitten oli sänkypeittojen ja tyynyjen tuuletus. Sen jälkeen imuroin koko talon. Tämä alkoi joskus ala-asteella.

Mitä luulet, kun muutin pois kotoa, niin olenko nyt innokas siivooja? En todellakaan! Eli joku raja siinä siivouksessa pitäisi olla.

Kaikki on järjestyksessä. Ja kun en ole koskaan ollut tavaroiden haalija, niin koti on helppo pitää järjestyksessä ja siistinä. Asun yksin 45 neliön asunnossa. Esimerkiksi isoja pyyhkeitä on kaapissa vain neljä kappaletta, lakanoita kolme, keittiön kaapeissakaan ei loju turhia ylimääräisiä astioita. Enkä välttämättä osta uutta rikkoutuneen tilalle. Leivänpaahtimeni meni vanhuuttaan epäkuntoon, niin en ostanut uutta tilalle, koska totesin pystyväni elämään ilmankin. Odotan kauhulla sitä päivää, kun täytyy alkaa käymään läpi vanhempieni jäämistöä. Asuvat isossa talossa (kolme kerrosta ja kuusi makuuhuonetta), joka on täynnä turhaa tavaraa. Mitään ei ole koskaan heitetty pois. Esimerkiksi joulukoristeita ostetaan uusia joka vuosi, mutta vanhoja ei hävitetä pois. Kaikki kaapit tursuavat turhaa tavaraa. Esimerkiksi mukeja ja laseja on keittiön kaapissa monta kymmentä! Vanha ja rikkoutunut elektroniikka myös säilytetään. Ei mitään järkeä. Isäni on sitä mieltä, että kaikella tavaralla on myyntiarvoa. Tuo ei tietenkään pidä paikkaansa. Olenkin tosissani miettinyt perinnöstä luopumista, jotta vältyn riesalta. 

Siistiä ja puhdasta on, eikä vaadi paljon, kun siivoaa säännöllisesti. Joudun työni puolesta käymään erilaisissa kodeissa ja usein joudun ihmettelemään, miten kukaan pystyy sellaisissa oloissa ja sotkuissa elämään.

Vierailija kirjoitti:

Aina siistiä ja puhdasta. Koen, että siistinä ja puhtaana pitäminen ei edes vie paljoa aikaa tai vaivaa. Kaikilla tavaroilla on paikkansa, jonne ne on helppo laittaa käytön jälkeen, ruuanlaiton ja ruokailun jäljet siivoan heti, poistan tahrat ja roiskeet saman tien jne. Kerran viikossa imuroin, pesen lattiat ja pyyhin pölyt.

Viihdyn parhaiten siistissä kodissa. Ihan omaksi ilokseni ja oman hyvinvointini takia pidän paikat järjestyksessä ja puhtaana, ei se ole pakkopullaa. On kiva herätä aamulla ja mennä siistiin keittiöön tekemään aamiaista ja on kiva tulla illalla harrastuksista siistiin kotiin.

Onko sinun puoliso ja lapset ihan yhtä siistejä mitä sinä? Jos minä siivoan keittiön, se ei ole samassa kunnossa, kun seuraavan kerran menen sinne.

Riippuu onko lapsiviikko vai ei. Kun olen yksikseni siivoan ja lapsiviikkoina nautin lasten kanssa olosta ja siivous jää vähemmälle. Tietysti imuroin pari kertaa viikossa ja keittiön siivoan joka päivä, muuten ei pysty olemaan. Mua ei tavarakasat haittaa, jos tiedän, että siellä alla on puhdasta.

Täällä on puhuttu sotkuisista kodeista ja joku laittaa linkin lähes kaatopaikkakunnossa olevaan olohuoneeseen. Ehkäpä minun sotkuinen koti onkin jonkun toisen mielestä siisti.

Aina on siistiä ja joka tavaralle oma paikkansa. Kotoa se oppi lähtee.. Siivoan kahdesti viikossa ja kesällä siitepöly aikaan pyyhin lattiat, pölyt joka päivä, seinät kerran viikossa. 

Sekä että. Yleensä siistiä, mutta joskus kaaos kun ei ehdi ylläpitämään. Siitäkin selvitään. Likaista meillä ei ole.

Koti pitää olla siisti, jotta itse on mukavampi rehottaa.

Vierailija kirjoitti:

Kaikki on järjestyksessä. Ja kun en ole koskaan ollut tavaroiden haalija, niin koti on helppo pitää järjestyksessä ja siistinä. Asun yksin 45 neliön asunnossa. Esimerkiksi isoja pyyhkeitä on kaapissa vain neljä kappaletta, lakanoita kolme, keittiön kaapeissakaan ei loju turhia ylimääräisiä astioita. Enkä välttämättä osta uutta rikkoutuneen tilalle. Leivänpaahtimeni meni vanhuuttaan epäkuntoon, niin en ostanut uutta tilalle, koska totesin pystyväni elämään ilmankin. Odotan kauhulla sitä päivää, kun täytyy alkaa käymään läpi vanhempieni jäämistöä. Asuvat isossa talossa (kolme kerrosta ja kuusi makuuhuonetta), joka on täynnä turhaa tavaraa. Mitään ei ole koskaan heitetty pois. Esimerkiksi joulukoristeita ostetaan uusia joka vuosi, mutta vanhoja ei hävitetä pois. Kaikki kaapit tursuavat turhaa tavaraa. Esimerkiksi mukeja ja laseja on keittiön kaapissa monta kymmentä! Vanha ja rikkoutunut elektroniikka myös säilytetään. Ei mitään järk

Voit tilata ammattilaisen tyhjentämään asunnon. Se myy sen millä on arvoa ja vie loput kaatopaikalle. Jotain pientä otat muistoksi.

Meillä meni, niin että pikkuhiljaa siivotessani anopin kotona kannoin turhaa roinaa roskiin. Hän sitten pääsi hoitokotiin ja tilasimme kodin tyhjentäjät tekemään loput. Eli on yrityksiä jotka veloituksetta vievät tavarat ja kaiken mitä asunnossa on. Päältä tietty kannattaa ottaa ne mitä haluaa säilyttää. Saa vähän rahaakin jos siellä on  jotain millä on oikeasti arvoa. Oli helppo tilanne meillä ja sitten asunto myyntiin. Hän oli myös säästänyt kaikin noin 60 vuoden ajalta, sen ajan ihmisillä oli tapana säästää varmuuden vuoksi. Ihan ymmärrettää kyllä. 

Kukaan ei käy eikä naista ole eikä tule, niin lopetin siivoamisen lähes kokonaan.

Meillä on nuhjuista mutta tavarat ovat ojennuksessa.

lIib