Pitääkö eksältä saadut lahjat palauttaa eron jälkeen?
Entä kihla tai vihkisormus?
Kaverin puolesta kyselen..
Kommentit (39)
Ei tietenkään! Korut panttilainaamoon ja loput tori.fi. Toivottavasti olivat laadukkaita.
Miksi ihmeessä pitäisi??
Juridisesti omistusoikeus siirtyy, kun lahja annetaan. Harvemmin sitä lahjaa annetaan hallintaoikeudella ja omistus pidettäisiin itsellä.... Parempi kai alkaa virallisia papereita laatimaan joka hemmetin käsiveskasta, kaulakorusta tai vaikka muumimukista, jos tarkoitus on, että hallintaoikeus kattaa vain yhdessäoloajan ja eron tullessa esine palautuu omistajalleen :D
Jos autoa on lahjoittamassa, niin pakkoko sitä omistusoikeutta on antaa saajalle? Hallinta siinäkin riittävä...
asianajaja
Sain exältä vanhan 1900 luvun alussa tehdyn kaulakorun joka oli ns suvun perintökoru ja myin sen hänelle 300€ takaisin koska se oli hänelle muka tärkeä. Jälkikäteen harmitti, että myin sen liian halvalla.
Vierailija kirjoitti:
Sain exältä vanhan 1900 luvun alussa tehdyn kaulakorun joka oli ns suvun perintökoru ja myin sen hänelle 300€ takaisin koska se oli hänelle muka tärkeä. Jälkikäteen harmitti, että myin sen liian halvalla.
Ilmeisesti eron tullessa kaikki empatiakyky katoaa ja jäljelle jää vain ahneus?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sain exältä vanhan 1900 luvun alussa tehdyn kaulakorun joka oli ns suvun perintökoru ja myin sen hänelle 300€ takaisin koska se oli hänelle muka tärkeä. Jälkikäteen harmitti, että myin sen liian halvalla.
Ilmeisesti eron tullessa kaikki empatiakyky katoaa ja jäljelle jää vain ahneus?
Eikö ole kuitenkin empaattista ja sympaattista antaa etuosto oikeus ennen kuin edes tarjoaa sitä muille ostettavaksi?
Ei tarvitse antaa takaisin. Itse annoin, koska en halunnut pitää mitään, joka muistuttaisi hänestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sain exältä vanhan 1900 luvun alussa tehdyn kaulakorun joka oli ns suvun perintökoru ja myin sen hänelle 300€ takaisin koska se oli hänelle muka tärkeä. Jälkikäteen harmitti, että myin sen liian halvalla.
Ilmeisesti eron tullessa kaikki empatiakyky katoaa ja jäljelle jää vain ahneus?
Ja sinäkö tiedät, mitä parisuhteessa saattoi tapahtua? Ehkä eksä petti, kohteli kaltoin ja oli kaikkiaan kusipää. Miksi tuossa tilanteessa pitäisi enää välittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sain exältä vanhan 1900 luvun alussa tehdyn kaulakorun joka oli ns suvun perintökoru ja myin sen hänelle 300€ takaisin koska se oli hänelle muka tärkeä. Jälkikäteen harmitti, että myin sen liian halvalla.
Ilmeisesti eron tullessa kaikki empatiakyky katoaa ja jäljelle jää vain ahneus?
Ja sinäkö tiedät, mitä parisuhteessa saattoi tapahtua? Ehkä eksä petti, kohteli kaltoin ja oli kaikkiaan kusipää. Miksi tuossa tilanteessa pitäisi enää välittää.
Miksi oletat kuvauksestasi päätellen tuon eksän olevan nainen? Kaltoin kohteleva,pettävä kusipää kuvaa juurikin naista yleisesti ottaen.
Molemmat on kauniit muistot minulla. Olimme hyvin onnellisia aikanaan kun ne sain.
Mun ex pisti vasaralla paloiksi kaikki antamansa lahjat, mukaan lukien puhelimen. Enpä viitsinyt roskiksesta kaivaa korujen paloja.
"Kirjeet palautan. Turkikset ja korut pidän tunnesyistä". Jotakin tällaista luin Eeva Kilven runosta.
Nykyaikaan sovellettuna (Netta tai joku muu): Burberryt palautan, mitta Cartierit ja Lubuttimet sekä Manolot pidän tunnesyistä.
Menin naimisiin ilman tunteita, kun ero tulee myyn sormuksen, tärkeintä vain postata someen kuvat häistä ja sormuksesta totuus on toinen.
"Ketään exääni en vihannut niin paljon että olisin palauttanut timantit." [Mae West]
Entäs ku siemenet ehti itää ja ovat jo nuorimmatkin kolmikymppisiä.
Maksoin exän auton aikoinaan, ei tullut mieleenkään sitä ottaa erossa.
M44
Lahja on lahja, perintökoru tvs olisi eri asia, mutta normaaleja ei tarvi palauttaa. Harvoin ne taviksilla edes on arvokkaita. Itse olen saanut äidiltä vihkisormuksensa, kun erosivat. En sillä minäkään mitään tee, olkoon muisto.
Hah! Sain erossa "lahjaksi" miehen suvulla kauan olleen järvenranta mökin ja vähän rahaa, mutta kihla ja vihkisormukset palautin koska niin perinteisesti on kohteliasta tehdä. Ihmisten rahan ahneutta kaikessa en ymmärrä lainkaan, kyllä asioista pitää osata joustaa ja luopuakin.
Korut ja sormukset palauttaisin, koska niihin voi liittyä tunneasioita ja ne ovat suhteen symbolinen merkki. Tiedän että moni ahne nainen jättää nuo palauttamatta ja kokee "ansainneensa" ne.
Muut lahjat ovat yleensä käyttöesineitä, joita ei ole järkeä palauttaa.
Juu ei tartte. Itse vein kanikonttorille sormukset ja kaikki korut.