Aikooko moni jatkaa imetystä yli vuoden?

jos kaikki sujuu ok. Imetin esikoista 2v3kk:n ikäiseksi, eikä ole mitään kiirettä vieroittaa tätä toistakaan vaavia. ÄM on megakätevää (oikea lämpö, aina mukana) ravintoa myös taaperolle. Suosittelen lämpimästi!

Esikoista imetin vajaa puolitoistavuotiaaksi. Syy ei ollut erityisen ideologinen tms., en vaan saanut aikaiseksi vieroittaa...Enkä toki nähnyt siihen mitään syytäkään. Kuten edellinen vastaaja totesi, helpompaa ruokailumuotoa ei voi olla!



t. kuonokas

Nyt tyttö on 11 kk ja päivällä imetän n. 4 krt ja yöllä 1-2 krt. Noista yösyötöistä ois tarkoitus yrittää eroon tässä jossain vaiheessa, kun oikein jaksan tsempata, mutta päiväimetyksiä tyttö saa jatkaa niin kauan kuin haluaa. Esikoinen vieroitti itse itsensä 1 v 5 kk iässä, joka oli kaikin puolin sopiva aika lopettaa imetys. Ehkä joku 2 v ois jo sellainen ikä, milloin sitten väksin vieroittaisin tämän kuopuksen. Mutta toivotaan, että vieroittaa itse itsensä siinä 1,5 v tienoilla. Siihen asti saa ihan rauhassa olla äidin pieni vauva =)

Esikoista imetin 2v4kk ja tätä pikkuista (nyt kuukauden vanhaa) imetän niin kauan kuin se molemmille sopii. Jos tulee mutkia matkaan, niin so be it, muuten tähtään sinne kahden vuoden hujakoille.



Kätevää ja ennekaikkea terveellistä; esikoisellakin kaikki taudit menivät nopeasti ohi äidinmaidolla (infektioita oli muutenkin todella vähän).

Tähänkin asti homma takunnut sen verran, että jos siihen 6 kk asti pääsen kunnialla, niin hyvä.

Miksipä en :) Esikoinen lopetti itse 1v5kk iässä ja keskimmäinen 2v tissittelee edelleen 4kk vauvasta puhumattakaan.



Isompi lapsi saa tarvitsemansa maitomäärät nopeammin kuin vauva, joten yli vuoden ikäisen imetyshetket eivät välttämättä kestä niin kauan kuin pelkkää maitoa saavan.



Lisäksi isommalta lapselta saa aivan ihanaa palautetta, meillä kaksivuotias on aina ihan onnensa kukkuloilla, kun on hänen vuoronsa, samalla usein silittelee äidin poskea :) Huolehtii myös kovasti siitä, että vauvakin saa ;)

Ihana kuulla, että monella on ainakin aikomus imettää yli vuosikkaaksi. Minullakin oli ja olisin tahtonut edes siihen 12 kk. Vauva vaan päätti toisin. Lopetti kokonaan syömisen nyt 10 kk:n iässä. Vähenemään päin oli koko ajan siitä 6 kk:n iästä eli silloin vieroitin yösyötöistä hyvinkin helposti. Vauva alkoi itse vähentämään päiväsyömistä niin, että lopulta kelpasi vain aamuisin ja sekin nyt viimeisinä viikkoina minun tuputuksesta. Ei siinäkään kovin järkeä ollut. Taistelua oli viimeinen viikko ja sitten hylkäsi kokonaan....nyyh. Minulle se oli liian nopeasti ja mieli on ollut hieman maassa. Voihan sitä todella suunnitella ja aikoa kaikenlaista, mutta todellisuus on sitten toinen. Onnellinen ja ylpeä olen kuitenkin siitä, että näinkin pitkään onnistui alkuongelmien jälkeen! 10 kk on vain niin lyhyt aika ihmiselosta, että haikeus jäi puseroon!



Mukavaa talvistapäivää kaikille!



Terveisin

mine + poju 10kk

Poika 10 kk ja rintamaidolla vielä, yöllä syö vielä pari kertaa ja päivällä 3- 7 kertaa. Eli jos maitoa riittää ja imetys tuntuu mukavalta molemmista, niin ei mitään kiirettä lopettaa.:) Eli poitsun ehdoilla mennään.

Heh, pitääköhän valehdella 1- vuotis neuvolassa, että en enää imetä, vaikka imettäisinkin?!;D

Vastaukseni siis kyllä! Tietysti riippuu paljon neidistä haluaako rintaa, tuputtamaan en lähde.

kun tyttö nyt yli 11 kk ja yhä imetän. Yöllä imettämisen lopetin 2 viikkoa sitten, en vaan jaksanut yöllä enää sitä jahkailua imettääkö vai ei, ja kertaakaan en ole sen jälkeen yöllä imettänyt. Tyttö heräilee huutamaan kyllä yhä 1-4 kertaa yössä, eikä nukahda kuin syliin. Vettä saa nokkamukista, mutta tissiä ei enää huuda/hamua. Imetän aamulla, päivällä unien aikaan ja illalla, nyt kummastakin rinnasta joka kerta kun aikaisemmin söi vaan toisesta, mutta yöllä sitten 1-3 kertaa. Muulloin ei ole edes kiinnostunut syömään. Maitoa tulee yhä hyvin.

Tyttö on nyt 7 1/2 kk ja ei suostu juomaan pullosta, joten saas nähdä. Itse en ollut niin kauhean innostunut taaperoimetyksestä ennen omaa lasta, mutta täytyy sanoa, että mieli on muuttunut lapsen tulon jälkeen. Nyt olen sitä mieltä, että niin kauan imetän kun on tarvis, että vierotus onnistuu helposti. Turha siitä kuitenkaan on ideologiaa tehdä, ruokaahan se vain on ;). Päivällä tytsy pystyy aivan hyvin olemaan pitkiä aikoja juomatta, joten töihinpaluukaan ei ole mikään este imetykselle.

enkä aio lopettaa ennen kuin lapsi niin päättää. Uskon, että hän lopettaa sen viimeistään kun oppii ajamaan polkupyörällä :-)

Varmaan tiesittekin, että maailman terveysjärjestö WHO suosittaa imetyksen jatkamista vähintään kahden vuoden ikään! Ihmeellistä, miten monilla tuntuu olevan muotia lopettaa imetäminen jo reilusti alle vuoden. " 11 kuukautta ja yhä imetän..." Yhä!

IirisKukka:

enkä aio lopettaa ennen kuin lapsi niin päättää. Uskon, että hän lopettaa sen viimeistään kun oppii ajamaan polkupyörällä :-)

Varmaan tiesittekin, että maailman terveysjärjestö WHO suosittaa imetyksen jatkamista vähintään kahden vuoden ikään! Ihmeellistä, miten monilla tuntuu olevan muotia lopettaa imetäminen jo reilusti alle vuoden. " 11 kuukautta ja yhä imetän..." Yhä!

Itse en kyllä rohkene lähteä arvostelemaan muiden valintoja ja ratkaisuja.:) Kukin tyylillään!:)

Ja sitäpaisti olkoonkin vaikka mikä suositus imetyksestä, niin minun neuvolan terveydenhoitajani ei kyllä tue imetystä, pikemminkin ihmettelee, että YHÄ imetän, poika siis 10 kk. Minusta ei ole outoa, että vielä imetän, mutta monista muista, hoitoalan ammattilaisista tuntuu olevan....

Eli itse saa kyllä olla aika varma asiastaan, ettei rupea toimimaan kuten jankutetaan.

eikös nimenomaan täällä mielipiteitä saa tuoda julki? Imetyksestä on tullut pyhä lehmä, ei saisi mitään sanoa jos äiti päättää lopettaa imetyksen vaikkapa 6 kuukauteen, vaikka maitoa tulisi eikä töihin menokaan olisi ajankohtaista. Minäpä sanon että se on minusta ihan hullua! Äidinmaito antaa suojaa sairauksia ja mm. allergioita vastaan, ja on lisäksi aina saatavilla sopivana kostumukseltaan ja lämpötilaltaan. Että mistäs se oikein kiikastaa?

Onhan meidänkin neuvolan terveydenhoitaja ihmetellyt, kysyi jo kun lapsi oli 10 kuukautta että " ai sä imetät VIELÄKIN..." . Kovin kummallista terveydenhoidon mukamas ammattilaiselta.

...ja lopetin kun maito loppui. no, en sinänsä ole katkera vaikka olisin mielelläni imettänyt ainakin puoli vuotta. MUTTA ihan vaan tiedoksi että älkää ihmiset syyllistäkö lyhyesti imettäneitä, se saattaa olla jotain ihan muuta kuin oma valinta ja joillekin kipeä asia. en koe olevani sen huonompi äitinä kuin esim yli vuoden imettäneet. olen saanut tosi tylyäkin kommenttia asiasta nimenomaan muilta (mielestään paremmilta) äideiltä.

vauva nyt 5kk.

Esikoista imetin puolitoista vuotta ja se oli meille molemmille oikein sopiva aika. Nyt on talossa nelikuinen imeväinen ja toiveena samansuuntainen imetys kuin viimeksi, totta kai tilanteen mukaan soveltaen.



Vähän aiheen vierestä: olen kuullut useammaltakin taholta, että tuo suositus vuoden iässä vieroittamisesta on vähän kenkku, koska useimmilla lapsilla on voimakas eroahdistuskausi juuri vuoden kieppeillä. Vieroitus siis sujuisi monesti helpommin vähän myöhemmin. Mene ja tiedä, kokemuksia on varmaan monenlaisia. Koskaan en ole kuitenkaan ymmärtänyt sitä, että tehdään tuosta vuoden täyttymisestä joku mystinen rajapyykki, että silloin pitää vieroittaa, koska suositus on imettää vuosi, ja sen jälkeen imettämisestä tulee jotain ihan muuta ja mullistavaa (taaperoimetystä...hui!).

Niin hyvää ravintoa vauvalle kuin äidinmaito onkin, missään tutkimuksessa ei ole todettu pitkän imetyksen suojaavan allergioilta. Sillä siis ei pidä pitkää imetystä perustella. Jos ketään kiinnostaa asiallinen tieto rintaruokinnan terveydellisestä merkityksestä, suosittelen Erkki Savilahden suomenkielistä katsausartikkelia Duodecim-lehdessä v:lta 2005. Vaan tarvinneeko rintaruokintaa mitenkään tieteellisesti perustella, hyvää ravintoa se on ja niin kauan voi imetystä jatkaa kuin äidille ja lapselle sopii.

käsitä, miksi vauvan ruokinnastakin on tehty joku kilpailu. Eikö pääasia ole, että vauva saa terveellistä ja hyvää ravintoa, oli se sitten pullosta, tissistä, korviketta tai kiinteää (kun ikä on sopiva kiinteille)? Itse en ole ottanut mitään paineita tulevasta imettämisestä, liekö olen vain naiivi, kun ajattelen, että tärkeintä on, että vauva kehittyy normaalisti enkä minä ja minun aatteeni ole sen tiellä.



En siis tarkoita, etteikö lasta voisi imettää niin pitkään, kuin lapsesta ja äidistä hyvältä tuntuu, en missään tapauksessa! Tarkoitan vain, että jos joku katsoo paremmaksi lopettaa imetyksen vaikkapa 6kk kohdalla, niin mitä sitten? Pääasia, että lapsi kasvaa ja kehittyy ja saa terveellistä ja monipuolista ravintoa.



Ylipäätään koko imetysvouhotus on mennyt mielestäni yli. Miksi pitää nostaa tämäkin asia jalustalle, eikö voi vaan ruokkia sitä omaa lastaan niinkuin parhaaksi näkee? En ollut tajunnut, ennenkuin näille palstoille eksyin, kuinka näinkin tavallisesta, luonnollisesta ja päivittäisestä asiasta kuin imetys, on voitu tehdä jotain ihmeellistä ja vähän pelottavaakin. Äitiyspakkauksessa tulee imetysoppaita ja neuvolasta saa " tukea imetykseen" . Siis täh, miksi ihmeessä pitäisi saada tukea johonkin niinkin luonnolliseen asiaan kuin imetys? Mutta juuri tuollaiset asiat saavat imetyksen sellaiseen valoon, niinkuin se olisi jotenkin erityisen haastavaa toimintaa ja tarvitsee onnistuakseen mielettömästi tukea ja valmistautumista yms. yms. Ja tämä tuo paineita äideille ja kun heillä on paineita, imetys on varmasti vaikeampaa.



Meni nyt kyllä aivan aiheen vierestä :) En ole itse ajatellut yhtään, kuinka pitkään aion imettää (jos ylipäätään imetän, eihän sitä tiedä, mitä kohtalo on meidän tielle varannut). Sen näkee vasta käytännössä, mikä tuntuu hyvältä.

Mun oma " tavoitteeni" on 1v. siis että sitä ennen en haluaisi imetystä lopettaa. Vauvasta sitten riippuu, miten paljon sen yli mennään. Esikoisen kanssa ei menty paljoa yli vaan reilu viikko 1v. synttäreiden jälkeen hän sanoi imetyssopimuksen irti. Ihan kivasti siis meni, lapsi sai syödä rintaa niin kauan kuin halusi. Tuon ikäisen kanssa en kuitenkaan enää lähde imetyksen kanssa tappelemaan, siis jos lapsi ei enää halua niin siihen saa jäädä.



Itse en ota stressiä toisten imetyksestä. Ainoa mikä minua harmittaa tässä imetyskeskustelussa on se, että yhä äidit keskenään ja ammatti-ihmiset (neuvola...) puhuu imetyksestä sellaista, mikä ei paikkaansa pidä. Jos imetys lopetetaan esim. 6kk iässä siksi, että " maitohan on muuttunut silloin sokerilitkuksi, josta ei ole vauvalle ravitsemuksellista hyötyä" , niin niskakarvat nousee pystyyn. Tämä siis jos maitoa olisi edelleen vauvalle riittänyt ja muutenkin imetys luistanut siihen asti hyvin. Jos taas imetys on lopetettu 6kk iässä siksi, että äiti koki sen parhaaksi ratkaisuksi huolimatta siitä, että tiesi ja tiedosti imetyksen edelleen siinä iässä olevan vauvan parhaaksi, niin ok eikä mitään sanomista mulla asiaan.

Ekan raskauden jälkeen olen minäkin ihmetellyt, kuin tämä niinkin luonnollinen asia kuin imetys on saanut aivan uskomattomia mittasuhteita keskusteluissa ja kuinka " suvaitsemattomia" olemme erilaisia äitejä kohtaan ja heidän imetysvalintojaan.



Eniten minua risoo ohje: " Kyllä sitä maitoa kaikilla riittää, kun vain yrittää. .." Tässä ohjeessa jos missä syyllistetään äitejä ja tehdään imetyksestä, kenties ajallisesti siitä vähäisestäkin, erittäin syyllinen olo. Äidit eivät varmaan ennen tunteneet syyllisyyttä imetyksen epäonnistumisesta kuin me nykyäidit. Paineet imetyksen onnistumisesta syntyvät jo heti hedelmöittymisen jälkeen ja se vain lisää ennestään kaikenlaisia ongelmia. Osattaisiin kaikki ottaa vähän rennommin !!! (nimim. itsekin imetysongelmien kanssa painiva ja esikoisen kanssa epäonnistunut imettäjä....)



Onnea niille, jotka jaksavat imettää yli yhden vuoden !! Itse tähän tuskin kykenen...