Skitsofrenia. Aiheuttaako tunteiden latistumista se itse sairaus vai jokin siihen käytetty lääke?
Netissä käydyn keskustelun perusteella olen aina ajatellut että kovat psykiatriset lääkkeet, kuten skitsofreniaan käytetyt psykoosilääkkeet, aiheuttavat sen tunteiden latistumisen ja ilmeettömyyden ja jähmeyden, jota skitsofreniaa sairastavilla joskus tapaa.
Joissain artikkeleissa kuitenkin väitetään, että se latistuminen ja jähmeys ei johtuisi lääkkeestä, vaan siitä itse skitsofreniasta. Esim. wikipediassa sanotaan hebefreenisesta eli nuoruusiällä puhkeavasta skitsofreniasta: "Koska hebefrenia etenee nopeasti, se on yleensä vaikeahoitoinen. Jo parin vuoden kuluttua sairauden toteamisesta potilaan tunteet saattavat olla täysin latistuneet, hänen puheensa on vaikeasti ymmärrettävää eikä häneen saa kunnolla kontaktia."
Eikös tuosta ole pääteltävissä että se ei johdu lääkkeestä vaan sairaudesta?
Tämä kiinnostaa minua, koska tunnen ihmisen joka on alkanut olla ilmeetön ja vaikuttaa siltä että tunteet ovat latistuneet. Se alkoi pari vuotta psykiatrisen diagnoosin (en tarkkaan tiedä mikä diagnoosi enkä aio kysyä) saamisen jälkeen. Koko ajan olen harmitellut, mitä lääkkeet ovat saaneet hänessä aikaan, mutta nyt ymmärrän ettei se ehkä johdukaan lääkkeistä.
Voisiko joku joka oikeasti tietää vähän valaista asiaa?
Kommentit (223)
Tunnistat skitson ja psykon siitä, että se kävelee kuin olisi seipään niellyt. Näitä näkee esmes Iivisniemessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten tutullasi on näkynyt esim leponexin käyttö? Kiinnostaisi tietää onko samanlaisia kokemuksia kuin minun tutullani. Skitsofrenia on aika uusi juttu monille, ei ole kovin yleinen kuitenkaan.
Hänellä oli jo tutustuessamme tuo lääkitys, joten en osaa sanoa, millainen ollut ennen sitä tai mitä tuo lääkitys tehnyt. Mutta tunteita hänellä selvästi on ja nauraakin usein. Joskus hän on lopettanut hetkellisesti lääkityksensä ja mennyt psykoosiin, jolloin uskonut esim. hoitajien yrittävän myrkyttää häntä. On jotenkin lapsenomainen kaikkiaan, kiinnostuksen kohteet, kyselee ja varmistelee samoja asioita useaan kertaan, tuntuu harmistuvan suuresti samankaltaisista asioista kuin lapsi harmistuisi.
T. Se, jonka tutulla leponex lääkitys
Kuulostaa tosi paljon omalta tutulta, jolla myös leponex käytössä, lukuunottamatta tuota harmistumista ja lääkkeiden lopetusta. Minun nähden en ole koskaan kohdannut häneltä harmistumisia, lähinnä ehkä sulkeutuneisuutta jos on pettymystä. Eli pettyneen näköinen ilme ja on hissuksiin. Lääkitystä käyttänyt vuosia, ei varmaan ole lopettanut kesken koskaan. Tosin en ole ehtinyt vielä tuntea häntä kovin montaa vuotta, mutta luonteeltaan hän on tosi lempeä. Sellainen, ettei kehtaisi tai uskaltaisi sanoa suoraan, jos joku kohtelisi häntä ikävästi. Sen sijaan varmistelee "kokoajan" ettei hän sanoisi mitään pahaa kellekkään.
Lapsenmielisyyttä on paljon ja kiinnostuksen kohteet jotkut asiat aikuisten kiinnostusten kohteita ja jotkut lasten.
http://www.skitsofreniainfo.fi/oireet/Skitsofrenian_oireet_moninaisia_j…
Tunneilmaisun latistuminen
Skitsofreniapotilailla esiintyvä tyypillinen negatiivinen oire on tunneilmaisun latistuminen. Potilas ei pysty kasvonilmeillään, eleillään, äänensävyillään tai katsellaan viestittämään erilaisia tunnetiloja.
Vierailija kirjoitti:
http://www.skitsofreniainfo.fi/oireet/Skitsofrenian_oireet_moninaisia_j…
Tunneilmaisun latistuminen
Skitsofreniapotilailla esiintyvä tyypillinen negatiivinen oire on tunneilmaisun latistuminen. Potilas ei pysty kasvonilmeillään, eleillään, äänensävyillään tai katsellaan viestittämään erilaisia tunnetiloja.
Läheisellä ei ollut sairaana ennen lääkettä noita oireita läheskään niin paljon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Skitsofreniassa käytetään runsasta lääkitystä sairastuneille, mutta entäpä terapia? Entä jos psykoosista on yli 10v niin eikö yritetä kokeilla vähemmän raskaampaa lääkettä? Leponexin tilalle vaikka ketipinoria ja terapiaa.
Olen täysin maallikko tässä, mutta hämmästelen asiaa.
Toimivaa lääkitystä ei ihan helposti lähdetä purkamaan. Eikä skitsofreniaa voida terapialla varsinaisesti poistaa, joten kun terapiaan pääsystä on muutenkin kirkuva pula, se keskitetään lähinnä helpommin työelämään kuntoutettaviin tapauksiin. Eikä heihinkään kaikkiin resurssit riitä.
Toki omilla rahoilla kuka tahansa pääsee yksityiselle terapiaan. Kallista se on.
Mikäköhän tarkoittaa tehokas lääke? Miten se määritelllään? Skitsofrenian ennuste on heikentynyt vuosikymmenien aikana yhä kehittyneempien lääkkeiden tultua markkinoille. Esimerkiksi Jääskeläinen et al (2013) tekemän systemaattisen tutkimuskatsauksen A Systematic Review and Meta-Analysis of Recovery in Schizophrenia mukaan 50-luvulla skitsofreenikoista toipui sekä toiminnallisesti että oiretasolla 17 %, kun 1990-luvun jälkeen toipumisaste romahti alle puoleen 6 %. Kyseisessä tutkimuskatsauksessa havaittiin, että maan köyhyys ennusti parempaa toipumisennustetta: köyhissä maissa 36,4 % toipui, kun taas rikkaissa maissa 13 %. Suhteellinen kuolleisuus on tutkimuskatsauksen A Systematic Review of Mortality in SchizophreniaIs the Differential Mortality Gap Worsening Over Time? (2007) mukaan noussut 1970-luvulta 1,5-kertaisesta 3,2-kertaiseksi 1990-luvun jälkeen. Tutkijat pohtivat tutkimuskatsauksessaan, että toisen polven psykoosilääkkeiden oletettiin alustavien tutkimusten mukaan parantavan elämänlaatua ja ennustetta, mutta myöhemmin tämä oletus on asetettu kyseenalaiseksi ja niiden tiedetään 2-3 -kertaistavan riskiä kuolla sydän- ja verisuonisairauksiin sekä 2-kertaistavan kuolleisuusriskiä yleisellä tasolla. Skitsofreenikoilla onkin erityisen suuri riski kuolla sydän- ja verisuonisairauksiin itsemurhien ohella. Mistä johtuu, että näitä lääkkeitä pidetään silti tehokkaina?
Esimerkiksi jos HIV-lääkkeiden kehitys olisi korreloinut kohonneen kuolleisuuden ja heikomman toimintakyvyn kanssa, niin joku voisi kyseenalaistaa HIV-lääkkeiden tehokkuuden. Syy kohoneen suhteellisen kuolleisuuden ja heikentyneen ennusteen sekä lääkehoidon kehittymisen välillä saattanee löytyä siitä, että lääketieteen kultaisena standardina käytetyt RCT-kokeet kärsivät valtavasta julkaisu- ja raprotointiharhasta sekä suuresta kadosta, mikä tarkoittaa että kokeissa suurin osa koehenkilöistä (jopa 70-80% lopettaa kokeen kesken). RCT-kokeilla on jo itsessään heikko ulkoinen validiteetti.. Esimerkiksi The efficacy of psychotherapies and pharmacotherapies for mental disorders in adults: an umbrella review and metaanalytic evaluation of recent metaanalyses (2022) todetaan, että 20 % vasteen tehosta katoaa todellisessa kliinisessä hoidossa. Lisäksi lääkkeiden teho ei ole edes kovin kummoinen: vuonna 2017 tehdyn meta-analyysin Sixty Years of Placebo-Controlled Antipsychotic Drug Trials in Acute Schizophrenia: Systematic Review, Bayesian Meta-Analysis, and Meta-Regression of Efficacy Predictors vain noin 23 % skitsofreenikoista oikeasti saa näissä kokeissa hyvän vasteen lääkkeistä. Kun ottaa huomioon, että positiivisen tuloksen tuottavat tutkimukset julkaistaan esimerkiksi aiheesta tehdyn meta-analyysin Misreporting of Results of Research in Psychiatry (2021) mukaan 4,5 -kertaa todennäköisemmin kuin negatiiviset ja puolessa tutkimuksista oli raportointiharhaa.
Vierailija kirjoitti:
haastan nämä asiantuntijat kokeilemaan neuroleptejä kolmeksi kuukaudeksi ja tulemaan sitten raportoimaan tänne, että miltä tuntuu
Hastan nämä neuroleptejä karttavat elämään kolme kuukautta hoitamattoman skitsofrenian vallassa. Äänet soimaavat sinua yötä päivää ja kehottavat tappamaan itsesi, mutta kolme kuukautta on sinniteltävä hengissä.
Molemmat. Kyllä niissä lääkkeissä paljon haittoja on, mutta myös se itse sairaus muuttaa ihmistä. Yleisesti ottaen, mitä vaikeampi sairaus, sitä pahempia haittavaikutuksia lääkkeiltä hyväksytään. Joudutaan valitsemaan kumpi on pienempi paha, skitsofrenian tapauksessa lääkkeet. Nykyaikaiset lääkkeet on kuitenkin parempia kuin vuosikymmenten takaiset.
Vierailija kirjoitti:
Molemmat. Kyllä niissä lääkkeissä paljon haittoja on, mutta myös se itse sairaus muuttaa ihmistä. Yleisesti ottaen, mitä vaikeampi sairaus, sitä pahempia haittavaikutuksia lääkkeiltä hyväksytään. Joudutaan valitsemaan kumpi on pienempi paha, skitsofrenian tapauksessa lääkkeet. Nykyaikaiset lääkkeet on kuitenkin parempia kuin vuosikymmenten takaiset.
Miksi muuten neurolepteja määrätään nykyisin niin leväperäisesti joka sairauteen?
Olen nähnyt sairastumisen skitsofreniaan joka alkoi "negatiivisilla" oireilla. Luulin oireita masennukseksi joten ei ollut mielestäni millään lailla tunteetonta vaan sairastuneella paha olla. Puheen tuottaminen muuttui hänelle vaikeaksi eikä saanut asioita hoidettua entiseen tapaan. Tässä vaiheessa ei siis ollut mitään lääkitystä.
Vierailija kirjoitti:
Tutullani on skitsofrenia ja leponex lääkitys, hänellä ei ole tunteiden latistumista ollut. Itse olen mietiskellyt, että voiko skitsofrenia tai lääkitys aiheuttaa ihmisen taantumista lapsen tasolle, koska tuttavani vaikuttaa jotenkin jälkeenjääneeltä. Onko kenellekään tämmöisestä tietoa tai kokemuksia?
Anoppini oli enemmän tai vähemmän lapsen tasolla.
Puolisoni oli 7 kun hänen äitinsä joutui pahaan psykoosiin. Hän menetti äitinsä silloin, äiti ei ollut enää sen jälkeen turvallinen aikuinen.
Anoppini tarvitsi pienen annoksen antipsykoottia muuten hän meni psykoosiin, telkkarissa alettiin puhua hänestä pahaa, jokainen pankin kirje(salkkuraportti, tiliote, palvelumaksutiedote...) kertoi, että hänen rahansa on anastettu jne.
Työelämä on myös muuttunut, jos joskus mt-potilaat pärjäsivät paremmin työelämässä, se johtui siitä, että oli tarjolla helpompia töitä.
Epävakaa persoonallisuuskaan ei aina häirinnyt, ei haitannut, vaikka esimies sai raivokohtauksia ja heitteli alaisiaan tavaroilla.
Nykyisin psykiatrian kentässä ollaan erimielisiä siitä onko sellaista sairautta kuin "skitsofrenia" edes olemassa.
Vierailija kirjoitti:
Nykyisin psykiatrian kentässä ollaan erimielisiä siitä onko sellaista sairautta kuin "skitsofrenia" edes olemassa.
Psykiatria on pseudotiede.
Nyt uusin uutinen. Pakkolääkitykseen tarvitaan aluehallinnon lupa! Enää ei voida sairaalassakaan pakkolääkitä.
Vierailija kirjoitti:
Nyt uusin uutinen. Pakkolääkitykseen tarvitaan aluehallinnon lupa! Enää ei voida sairaalassakaan pakkolääkitä.
https://aamuset.fi/artikkeli/6270071
Siinä se.
Koneisto aiheuttaa halua oksentaa. Hommatkaa rauhoittavat vaikka katukaupasta.
Jos neuroleptit on niin oivallisia, niin syökööt lekuri pöllönpillerinsä ihan itse.