Lue keskustelun säännöt.
Skitsofrenia. Aiheuttaako tunteiden latistumista se itse sairaus vai jokin siihen käytetty lääke?
13.03.2024 |
Netissä käydyn keskustelun perusteella olen aina ajatellut että kovat psykiatriset lääkkeet, kuten skitsofreniaan käytetyt psykoosilääkkeet, aiheuttavat sen tunteiden latistumisen ja ilmeettömyyden ja jähmeyden, jota skitsofreniaa sairastavilla joskus tapaa.
Joissain artikkeleissa kuitenkin väitetään, että se latistuminen ja jähmeys ei johtuisi lääkkeestä, vaan siitä itse skitsofreniasta. Esim. wikipediassa sanotaan hebefreenisesta eli nuoruusiällä puhkeavasta skitsofreniasta: "Koska hebefrenia etenee nopeasti, se on yleensä vaikeahoitoinen. Jo parin vuoden kuluttua sairauden toteamisesta potilaan tunteet saattavat olla täysin latistuneet, hänen puheensa on vaikeasti ymmärrettävää eikä häneen saa kunnolla kontaktia."
Eikös tuosta ole pääteltävissä että se ei johdu lääkkeestä vaan sairaudesta?
Tämä kiinnostaa minua, koska tunnen ihmisen joka on alkanut olla ilmeetön ja vaikuttaa siltä että tunteet ovat latistuneet. Se alkoi pari vuotta psykiatrisen diagnoosin (en tarkkaan tiedä mikä diagnoosi enkä aio kysyä) saamisen jälkeen. Koko ajan olen harmitellut, mitä lääkkeet ovat saaneet hänessä aikaan, mutta nyt ymmärrän ettei se ehkä johdukaan lääkkeistä.
Voisiko joku joka oikeasti tietää vähän valaista asiaa?
Kommentit (223)
Varmaan skitsofreniasta on eri tasoja ja on erilaisia taudinkuva. Minulla sukulainen sairastaa ja hänellä on vähän liikaakin tunteita ja harhoja ilman lääkitystä, jos taas on lääkitys päällä niin silloin on tasaisempi, mutta aika tunteettoman oloinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voisiko joku jolla on Wikipedian tunnukset käydä korjaamassa ton ap:n lainaaman lauseen? Se on virheellinen väittämä. Skitsofrenia ei latista tunteita vaan sen tekee siihen käytetty lääke.
kokeile ite vetää lääkettä joka blokkaa sun aivois dopamiinit, syypää on se lääke
Vierailija kirjoitti:
Voisiko joku jolla on Wikipedian tunnukset käydä korjaamassa ton ap:n lainaaman lauseen? Se on virheellinen väittämä. Skitsofrenia ei latista tunteita vaan sen tekee siihen käytetty lääke.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joku taas alapeukuttaa. 😂
Joku psykiatrian tai lääketeollisuuden heebo.
Johtuu sairaudesta. Skitsofreniaan kuuluu positiivisia oireita (mitä on esim. harhat ja hajanaisuus) ja negatiivisia oireita (mitä ovat juuri nämä tunteiden latistuminen, puheen köyhtyminen, kognitiiviset oireet jne). Esimerkiksi erityisosatekijätön skitsofrenia on käytännössä pelkkiä negatiivisia oireita, eikä sitä sairastavalla yleensä ole ollut minkäänlaisia harhoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä alzheimerinkin tauti aiheuttaa tunteiden latistumista niillä joille ei ole edes vielä aloitettu lääkitystä. Miksei sitten tämä.
Vierailija kirjoitti:
Johtuu sairaudesta. Skitsofreniaan kuuluu positiivisia oireita (mitä on esim. harhat ja hajanaisuus) ja negatiivisia oireita (mitä ovat juuri nämä tunteiden latistuminen, puheen köyhtyminen, kognitiiviset oireet jne). Esimerkiksi erityisosatekijätön skitsofrenia on käytännössä pelkkiä negatiivisia oireita, eikä sitä sairastavalla yleensä ole ollut minkäänlaisia harhoja.
Lääke on kyllä suurin tekijä. Sori vaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä alzheimerinkin tauti aiheuttaa tunteiden latistumista niillä joille ei ole edes vielä aloitettu lääkitystä. Miksei sitten tämä.
Skitsofrenia lääkkeet aiheuttavat dementiaa.
haastan nämä asiantuntijat kokeilemaan neuroleptejä kolmeksi kuukaudeksi ja tulemaan sitten raportoimaan tänne, että miltä tuntuu
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vähemmän myrkkyjä, enemmän avointa dialogia.
https://www.mediuutiset.fi/uutiset/kiitelty-keroputaan-malli-paasi-whon…
Vierailija kirjoitti:
Vähemmän myrkkyjä, enemmän avointa dialogia.
https://www.mediuutiset.fi/uutiset/kiitelty-keroputaan-malli-paasi-whon…
Täähän se ois.
Antipsykootit ovat paras mielialalääke, joka on pystytty kehittämään. Käytän antipsykoottia unilääkkeenä, eikä se minulta ole vienyt tunne-elämää eikä tunteita, eikä järkeä. Itselläni on skitsoaffektiivinen häiriö, joka on paranoidinen skitsofrenia lisättynä maanisuudella. Maanisuus on energiaa, joka tuo tarvittavan psykologisen resilienssin, jotta jaksaa elämässä eteenpäin. Ilman maanisuutta on varmaankin vaikea toipua paranoidisesta skitsofreniasta, ts. joskus maanisuudesta on myös hyötyä.
Skitsofrenian diagnoosin määritelmät ovat vuosikymmenien kuluessa muuttuneet jonkin verran. Vanhaa ilmaisua "jakomielitauti" ei enää käytetä. Nykyisen määritelmän mukaan skitsofrenian diagnoosi (virallisen tautiluokituksen eli ICD-10:n diagnoosiryhmä F20) edellyttää, että henkilöllä on ilmennyt vähintään kuukauden ajan ainakin kaksi sairaudelle ominaisista viidestä oiretyypistä:
Harhaluulot
Aistiharhat
Hajanainen puhe (esim. toistuva selvä puheen syrjähtely tai epäyhtenäisyys)
Pahasti hajanainen tai outo käytös tai selvä motorinen jäykkyys tai kiihtyneisyys (katatonia)
Niin sanotut negatiiviset eli puutosoireet (tunneilmaisujen selvä latistuminen, puheen selvä köyhtyminen tai tahdottomuus)
Vähän kyseenalaistaisin tuon kausaalipäättelyn jonkun entiteetin nimeltä "skitsofrenia" ja sen oireiden välillä. Skitsofrenia on oireyhtymä, siis yhdistelmä tilastollisesti useammin keskenään usein esiintyvistä oireista eli käyttäytymisen ja itseilmaisun piirteistä, se on oire itsessään eikä taustalla ole mitään skitsofrenia-nimistä sairautta, joka aiheuttaisi yhtään mitään. Kukaan ei tiedä, mikä aiheuttaa tämän skitsofrenia -nimisen oireyhtymän ja on todennäköistä, ettei taustalla ole mitään spesifiä selittäjää eikä skitsofrenia kategorisesti eroa etiologialtaan tai oirekuvaltaan mitenkään muista psykoositason häiriöistä. Skitsofrenian reliabiliteetti lääketieteelliseksi häiriöksi niin heikko, että se helposti sotketaan erityisesti maanis-depressiivisyyteen, minkä vuoksi on luotu tähän väliin uusi luokka nimeltä skitsoaffektiivinen häiriö, mikä ei ole kuitenkaan merkittävästi parantanut skitsofrenia-häiriön luotettavuutta.
Siis maanis-depressiivisyys ja skitsofrenia ovat tunnetasolla toisilleen vastakkaisia, toinen on non-affektiivinen ja toinen affektiivinen psykoositason häiriö. Todellisessa maailmassa ei ole tällaisiin stereotypioihin täydellisesti sopivia ihmisiä kovinkaan paljon, vaan ihmisen käyttäytymispiirteet ja tapa ilmaista itseään sovitetaan ennalta annettuun diagnoosiin, joka se psykiatrin tulkinnan mukaan parhaiten sopii, ei välttämättä täydellisesti tai välttämättä ei lainkaan. Diagnoosin taustalla on paljon historiallista polkuriippuvuutta, eli oireyhtymän määritelmä on syntynyt aikana, jolloin siihen on sotkettu myös somaattisten sairauksien oireita. Esimerkiksi ensimmäisenä skitsofrenia-häiriön edeltäjän dementia praeoxin kuvaili Kraepelin 1900-luvun alussa, jolloin oirekuvaan kuului enkefalitis lethartiga -nimisen aivotulehduksen oireita, jotka muistuttavat monelta osin neuroleptien aiheuttamia oireita kuten hitautta ja kognitiivisia puutosoireita. Jos joku neuroleptien käyttäjistä kärsii selvästä ilmeettömyydestä tai hitaudesta, niin on paljon todennäköisempää, että syynä on neuroleptien aiheuttama sivuoire kuin tautologinen oireen aiheuttama oire. Tietenkin tunteiden latistumista voi selittää valtavan moni tekijä, esimerkiksi monenlaiset tunnetason lukkotilat ja traumaattiset kasvuolosuhteet sekä shokkitilat, joita moni psykoosi itsessään myös aiheuttaa.
Tunteekohan kukaan niiden kanssa kipinää treffeillä.