Lue keskustelun säännöt.
Skitsofrenia. Aiheuttaako tunteiden latistumista se itse sairaus vai jokin siihen käytetty lääke?
13.03.2024 |
Netissä käydyn keskustelun perusteella olen aina ajatellut että kovat psykiatriset lääkkeet, kuten skitsofreniaan käytetyt psykoosilääkkeet, aiheuttavat sen tunteiden latistumisen ja ilmeettömyyden ja jähmeyden, jota skitsofreniaa sairastavilla joskus tapaa.
Joissain artikkeleissa kuitenkin väitetään, että se latistuminen ja jähmeys ei johtuisi lääkkeestä, vaan siitä itse skitsofreniasta. Esim. wikipediassa sanotaan hebefreenisesta eli nuoruusiällä puhkeavasta skitsofreniasta: "Koska hebefrenia etenee nopeasti, se on yleensä vaikeahoitoinen. Jo parin vuoden kuluttua sairauden toteamisesta potilaan tunteet saattavat olla täysin latistuneet, hänen puheensa on vaikeasti ymmärrettävää eikä häneen saa kunnolla kontaktia."
Eikös tuosta ole pääteltävissä että se ei johdu lääkkeestä vaan sairaudesta?
Tämä kiinnostaa minua, koska tunnen ihmisen joka on alkanut olla ilmeetön ja vaikuttaa siltä että tunteet ovat latistuneet. Se alkoi pari vuotta psykiatrisen diagnoosin (en tarkkaan tiedä mikä diagnoosi enkä aio kysyä) saamisen jälkeen. Koko ajan olen harmitellut, mitä lääkkeet ovat saaneet hänessä aikaan, mutta nyt ymmärrän ettei se ehkä johdukaan lääkkeistä.
Voisiko joku joka oikeasti tietää vähän valaista asiaa?
Kommentit (223)
Vierailija kirjoitti:
Skitsofrenian diagnoosin määritelmät ovat vuosikymmenien kuluessa muuttuneet jonkin verran. Vanhaa ilmaisua "jakomielitauti" ei enää käytetä. Nykyisen määritelmän mukaan skitsofrenian diagnoosi (virallisen tautiluokituksen eli ICD-10:n diagnoosiryhmä F20) edellyttää, että henkilöllä on ilmennyt vähintään kuukauden ajan ainakin kaksi sairaudelle ominaisista viidestä oiretyypistä:
Harhaluulot
Aistiharhat
Hajanainen puhe (esim. toistuva selvä puheen syrjähtely tai epäyhtenäisyys)
Pahasti hajanainen tai outo käytös tai selvä motorinen jäykkyys tai kiihtyneisyys (katatonia)
Niin sanotut negatiiviset eli puutosoireet (tunneilmaisujen selvä latistuminen, puheen selvä köyhtyminen tai tahdottomuus)
Sittenhän oikeastaan kuka tahansa voisi sairastaa skitsofreniaa. 😂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tunteekohan kukaan niiden kanssa kipinää treffeillä.
Toivottavasti ei. En haluaisi sellaisen kanssa treffeille. Hui kauhea
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Skitsofrenian diagnoosin määritelmät ovat vuosikymmenien kuluessa muuttuneet jonkin verran. Vanhaa ilmaisua "jakomielitauti" ei enää käytetä. Nykyisen määritelmän mukaan skitsofrenian diagnoosi (virallisen tautiluokituksen eli ICD-10:n diagnoosiryhmä F20) edellyttää, että henkilöllä on ilmennyt vähintään kuukauden ajan ainakin kaksi sairaudelle ominaisista viidestä oiretyypistä:
Harhaluulot
Aistiharhat
Hajanainen puhe (esim. toistuva selvä puheen syrjähtely tai epäyhtenäisyys)
Pahasti hajanainen tai outo käytös tai selvä motorinen jäykkyys tai kiihtyneisyys (katatonia)
Niin sanotut negatiiviset eli puutosoireet (tunneilmaisujen selvä latistuminen, puheen selvä köyhtyminen tai tahdottomuus)
Sittenhän oikeastaan kuka tahansa voisi sairastaa skitsofreniaa. 😂
😂
Lääkkeet aiheuttavat tietynlaista pysähtyneisyyttä.
Tietysti ne lääkkeet, tasaavat mielialan vaihteluja, pykoosissa oleva voi esimerkiksi itkeä hillittömästi ilman varsinaista syytä, mikä sitten saadaan talttumaan lääkkeillä, ja arvatenkin vaikuttaa kokonaisvaltaisesti kun ei ole vielä keksitty täsmälääkettä tunteiden eri osa-alueille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sanoisin sekä että. Hebefreeninen skitsofrenia varmasti, koska on vaikein muoto.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä alzheimerinkin tauti aiheuttaa tunteiden latistumista niillä joille ei ole edes vielä aloitettu lääkitystä. Miksei sitten tämä.
Kun altzheimer tuhoaa aivoja, skitsofrenia ei ole altzheimer vaan ihan eri sairaus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Johtuu ihan sairaudesta, ei hymy irtoa ja valittaa aivan kaikesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Johtuu ihan sairaudesta, ei hymy irtoa ja valittaa aivan kaikesta.
Tämäkö skitsofreenikolla?
Riippuu varmaan ihan mikä biisi siellä pään sisällä mahtaa soida. Skitsofreenikot tehtailee rikosilmotuksia päänsisäisistä tapahtumista eli pitävät viranomaisille päiväkirjaa omista harhoistaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Psykoosit itsessään vaurioittaa aivoja. Tosin sitä tekee myös lääkkeet. Että molempi on paha. Parempi kuitenkin syödä lääkkeet kuin sekoilla. On ne lääkkeet sentään nykyään aika hyviä, ei enää tarvitse tehdä lobotomiaa ja kaikenmaailman kallon porauksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunteekohan kukaan niiden kanssa kipinää treffeillä.
Toivottavasti ei. En haluaisi sellaisen kanssa treffeille. Hui kauhea
Yksi tuttava seurusteli skitsotytön kanssa.
Kerran hän heräsi yöllä siihen, että tyttö seisoi hänen vieressään veitsen kanssa ilmeettömänä tuijottaaen.
-Mitä sinä teet?
-Mä ajattelin, että tapan sut, mutta en minä taidakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Psykoosit itsessään vaurioittaa aivoja. Tosin sitä tekee myös lääkkeet. Että molempi on paha. Parempi kuitenkin syödä lääkkeet kuin sekoilla. On ne lääkkeet sentään nykyään aika hyviä, ei enää tarvitse tehdä lobotomiaa ja kaikenmaailman kallon porauksia.
Tämä.
Anoppi sairasti skitsofreniaa. Ilman lääkkeitä meni psykoosiin. Oli hieman terävämmän oloinen hetken, kun jätti lääkkeet pois, sitten meni sitten sekaisin kuin käkikello.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Psykoosit itsessään vaurioittaa aivoja. Tosin sitä tekee myös lääkkeet. Että molempi on paha. Parempi kuitenkin syödä lääkkeet kuin sekoilla. On ne lääkkeet sentään nykyään aika hyviä, ei enää tarvitse tehdä lobotomiaa ja kaikenmaailman kallon porauksia.
Tämä.
Anoppi sairasti skitsofreniaa. Ilman lääkkeitä meni psykoosiin. Oli hieman terävämmän oloinen hetken, kun jätti lääkkeet pois, sitten meni sitten sekaisin kuin käkikello.
Psykoositila aiheutuu viime kädessä siitä, että aivot eivät saa riittävästi lepoa unen muodossa. Antipsykootit tuo tarvittavan unen, ja se on eri kumma juttu, miten maailma näyttää erilaiselta, kun krooninen univaje poistuu.
Vierailija kirjoitti:
Psykoosit itsessään vaurioittaa aivoja. Tosin sitä tekee myös lääkkeet. Että molempi on paha. Parempi kuitenkin syödä lääkkeet kuin sekoilla. On ne lääkkeet sentään nykyään aika hyviä, ei enää tarvitse tehdä lobotomiaa ja kaikenmaailman kallon porauksia.
Kaksinkertaiset tuhot. 😂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Psykoosit itsessään vaurioittaa aivoja. Tosin sitä tekee myös lääkkeet. Että molempi on paha. Parempi kuitenkin syödä lääkkeet kuin sekoilla. On ne lääkkeet sentään nykyään aika hyviä, ei enää tarvitse tehdä lobotomiaa ja kaikenmaailman kallon porauksia.
Tämä.
Anoppi sairasti skitsofreniaa. Ilman lääkkeitä meni psykoosiin. Oli hieman terävämmän oloinen hetken, kun jätti lääkkeet pois, sitten meni sitten sekaisin kuin käkikello.
Psykoositila aiheutuu viime kädessä siitä, että aivot eivät saa riittävästi lepoa unen muodossa. Antipsykootit tuo tarvittavan unen, ja se on eri kumma juttu, miten maailma näyttää erilaiselta, kun krooninen univaje poistuu.
Eivät antipsykootit tuo unta vaan vievät tajun kankaalle kuten viina.
Vierailija kirjoitti:
Psykoosit itsessään vaurioittaa aivoja. Tosin sitä tekee myös lääkkeet. Että molempi on paha. Parempi kuitenkin syödä lääkkeet kuin sekoilla. On ne lääkkeet sentään nykyään aika hyviä, ei enää tarvitse tehdä lobotomiaa ja kaikenmaailman kallon porauksia.
Uskotko, että tutkijat pystyvät objektiivisesti tutkimaan ei-lääkittyjen psykoosipotilaiden aivojen volyymitasoja? Ei sellaisia tutkimuksia ole juuri olemassakaan, koska ei ole eettistä jättää lääkitsemättä psykoosisairaita ja siten tutkimuksiin ei voi rekrytoida psykoosisairaita, joilla ei ole koskaan ollut lääkitystä. Tilastolliset korrelaatiot eli ryhmätason erot eivät kerro juuri mitään siitä, että mikä oikeastaan aiheuttaa tilastollisia ryhmätason eroja aivotasolla, vaan tähän tarvitaan kausaalipäättelyn mahdollistamia tutkimusasetelmia eli satunnaistettuja koe-asetelmia tai esimerkiksi pitkäaikaistutkimuksia koe-eläimillä, joilla ei todistetusti voi olla psykoosia (psykoosi on kulttuurisidonnainen häiriö, joka määritellään todellisuudentajun puutteena suhteessa kulttuurissa hyväksyttyihin uskomuksiin todellisuudesta). Esimerkiksi monissa eläinkokeissa on toistuvasti havaittu, että samat poikkeamat jotka on liitetty skitsofreniaan saadaan aikaan koe-eläimillä, joille on syötetty neuroleptejä. Tämä ei ole kuitenkaan haitannut monia tutkijoita tekemästä johtopäätöksiä, että tilastolliset erot aivojen volyymissa johtuu skitsofreniasta eikä neurolepteistä, tämä tulkinta tuli vasta jälkikäteen sitten, kun valtamedia oli jo julistanut skitsofrenian aivosairaudeksi.
Psykoosisairaita ei voi satunnaistaa tutkimuseettisten ongelmien johdosta ryhmään, joka ei käytä neuroleptejä ja ryhmään, joka käyttää ja seurata sitä, miten psykoosi-niminen kulttuurisidonnainen käsite kalvaa aivoja ja tuhoaa neuroneita. Kun taas tutkitaan yleensä hyvin pienen otoksen valikoituneissa ryhmissä tilastollisia ryhmätason eroja vaikkapa skitsofreniapotilaiden ja verrokkipotilaiden välillä, niin pitää olla aika tarkkana siinä, että muut vaikuttavat tekijät kontrolloidaan tilastollisesti. Yleensä näin ei tehdä -esimerkiksi nykyään esimerkiksi traumatisoituneet ihmiset tykkäävät viitata aivotutkimuksiin vedotessaan traumojensa aivoja vaurioittaviin vaikutuksiin. Tutkimusten perusteella kuitenkin skitsofreenikoiden ja lapsuudentraumoista kärsineiden ihmisten ryhmätason poikkeamat suhteessa ns. terveisiin verrokkeihin on lähes identtiset, mutta tätä ei yleensä oteta huomioon silloin, kun tutkitaan skitsofreniadiagnoosin saaneiden aivoja. Näistä yhteneväisyyksistä voi lukea esimerkiksi artikkelissa The traumagenic neurodevelopmental model of psychosis revisited (2014) Yhdistävänä tekijänä saattanee olla krooninen stressi, josta poikkeavan voimakkaista tai toistuvista traumoista kokevista ihmisistä kärsii. Tai sitten voidaan pohtia, että mitenköhän noissa kokeissa on tosiasiallisesti kontrolloitu esimerkiksi päihteiden käytön vaikutus tai muut tekijät, jotka aiheuttavat tilastollista vaihtelua aivojen eri osien volyymiin. Tosiasiassa ei ole mitään luotettavaa näyttöä siitä, että psykoosi joka itsessään on epämääräisesti määritelty häiriö (on kuuloharhoja, näköharhoja, deluusioita, hallitsemattomia ja epäuskottavia ajatuskulkuja, valtava kirjo oireita siis, joiden ei tarvitse esiintyä yhdessä) , aiheuttaisi kategorisesti yhtään mitään aivotasolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunteekohan kukaan niiden kanssa kipinää treffeillä.
Toivottavasti ei. En haluaisi sellaisen kanssa treffeille. Hui kauhea
Yksi tuttava seurusteli skitsotytön kanssa.
Kerran hän heräsi yöllä siihen, että tyttö seisoi hänen vieressään veitsen kanssa ilmeettömänä tuijottaaen.
-Mitä sinä teet?
-Mä ajattelin, että tapan sut, mutta en minä taidakaan.
Mun erään tuttavan miehellä oli skitsofrenia. He saivat vauvan ja tämä äiti yllätti miehensä usein vain tuijottamassa vauvaa ilmeettömänä, reagoimatta mihinkään.
Se mies teki itsemurhan aika pian vauvan syntymän jälkeen. Ehkä hän pelästyi itsekin omia ajatuksiaan?
Sitä en muista, söikö hän kiltisti lääkkeitään. Valitettavasti moni ei syö. Siksi on nykyään onneksi niitä pistoksena otettavia psykoosilääkkeitä, jotka otetaan kerran kuukaudessa. Mutta ei niitäkään kukaan pakota ottamaan.
Kyllä se kokemukseni perusteella se lääke on. Kokemusta on sekä parista omasta sukulaisesta, että ex-miehestä, joka oli skitsofreenikko. Hän ei syönyt lääkkeitä kun tavattiin, eikä ollut tunteiden latistumista. Mutta oli sitten muita elämää haittaavia ja ajoittain jopa itselle tai muille vaarallisia oireita. Pakko se lääkitys oli sitten alkaa. Se toimii hänellä ihan ok, mutta sivuvaikutuksena on aina vähän ikään kuin henkisesti poissaoleva ja tunne-elämä on latistunut. Hän on välillä tuon takia jättänyt lääkkeen poiskin, ja aina tunne-elämä on palannut takaisin, mutta sitten on tullut myös niitä sekoiluita kuten Jeesus tai enkelit käskeneet tehdä jotain todella kummallista ja lopulta poliisit korjanneet jostain sekaisin olevan miehen talteen, tai uhkaillut ihmisiä väkivallalla koska on harhoissaan uskonut että ne yrittää tappaa hänet.