Minkä ikäiseksi tunnet itsesi?
Joskus on jotain kyselyitä että "mikä on henkinen ikäsi?" No sitä minä en nyt tarkoita! En minä mistään "henkisestä iästä" mitään tiedä. Vaan minä tarkoitan: miltä sinusta tuntuu, minkä ikäinen sinä tunnet olevasi?
Itse tunnen olevani ikivanha, 100-vuotias, haudan kynnyksellä, hautaan valmis, väsynyt kulunut heikentynyt vanhus joka on aivan lopussa, vaikka fyysisesti olen yli puolet nuorempi. Koko aikuisikäni ajan minusta on tuntunut siltä että olen 100-vuotias.
Kommentit (41)
Tunnen itseni 48-50- vuotiaaksi. Olen 55 v.
Ulkokuori 64v, sisältä puolet vähemmän. Joka aamu hämmentyy kun näkee itsensä peilistä!
65 ja tunnen olevani 3-kymppinen, mutta peilistä katsoo joku mummo. Tätä on näköjään liikkeellä. Huonot peilit.
Biologinen ikä 49, henkinen ikä 16-17. Lisäksi koen olevani mies, kun olen biologisesti nainen. Olen sellainen teiniamis-jätkä jostain amiksen maalarilinjalta sisäisesti, vaikka oikeasti akateeminen keski-ikäinen nainen :D
120v ja oikeasti 45. Oon hel ve tin väsynyt
Tunnen itseni noin 55-vuotiaaksi. Olen 62.
Oon 42, ja tunnen olevani 42.
Ja miten sen siis koen; on kypsyyttä, elettyä elämää ja siitä saatua oppia, viisautta, perspektiiviä, rauhallisuutta, kiitollisuutta, rentoutta.
Odotan, että nämä lisääntyvät vielä iän karttuessa.
Liikuntaa taas säännöllisemmin harrastettuani koen itseni melko hyväkuntoiseksi ja voimakkaaksikin jopa, notkeuskin on lisääntynyt. Ei rasita kulkea portaita eikä kantaa kauppakasseja.
Mutta joo, jos liikunta on pidempään pois kuvioista, jo vain koen oloni raihnaiseksi ja jumiseksi :D nuorempana ei ollut niin selkeää eroa vaikka välillä liikunta hetkeksi jäikin.
Olen 51M ja olen ehkä 28v.
Virtaa riittää. Skeittaan, soitan bändissä, kiva duuni. Toki olen maisteri ja luen paljon, mutta monet frendit on kyllä niin väsyneitä kaljamahaäijiä tv-futiksen äärellä ja yritin deittailla jotain kokoomusuraohjusta, mutta ei kiitos. Ei kyllä käynyt ikäiseni kotona viihtyvä kissamummokaan.
Haluaisin hengata nuorempien kanssa ja toki hengaankin.
Vasta 37 mutta tunnen olevani jo todella väsynyt elämään. Monet paljon vanhemmat tuntuvat huomattavasti virkeämmiltä.
Minä ap jatkan... Minusta tosiaan tuntuu siltä että minulla ei ole elämää enää jäljellä, kaikki on takana. Mikä kaikki? No en tiedä, koska minulla ei ole muistoja mistään, koska olen niin vanha että kaikki muistonikin olen unohtanut. En edes muista kuinka vanha olen, en muista omaa nimeäni. Varmaan joskus elin, mutta enää en elä. Seison paikallani kuoleman äärellä.
Seison pimeässä järven äärellä. Näen järven. Minä seison. Minä näen. Minä näen edessäni olevan järven. Edessäni on järvi. Ympärilläni on pimeää.
Ikuisesti 25 vaikka luita kolottaisi.
Vierailija kirjoitti:
Ikuisesti 25 vaikka luita kolottaisi.
Hetkinen! Mitä on "luiden kolottaminen"? Mulla ei vissiin ehkäpä koskaan ole ollut tollasta. Monia muita vanhuuden vaivoja mulla on ollut. Ryhtini, niskani, selkäni, on ollut kyyryssä kuin vanhuksella. Mulla on ollut "huono keuhkojen vointi" kuten melkeinpä keuhkokuumeessa. Jalkateräni ovat olleet niin kivuliaat etten ole voinut kävellä kunnolla. Reiteni ovat olleet niin heikot etten ole päässyt ylös vessanpytyltä. Pohkeeni ja polveni ovat olleet niin jumissa etten ole voinut kävellä portaita ylöspäin. Käteni ovat olleet niin huonossa kunnossa että kun olen kätellyt muita ihmisiä niin käsistäni on kuulunut kovaäänistä "ronskahtelu-ääntä", siis ääntä aivan kuin pieniä luunpalasia vain jauhaisi vastakkain. Koko keskivartaloni kaikki lihakset ovat olleet niin lopussa etten ole päässyt sängystä ylös. Ja loputtoman monta muutakin vanhuuden vaivaa. Mutta mitä kummaa tuo "luiden kolottaminen" on?
ap
Kuvittelen olevani 30-vuotias. Ulkonäöltäni varmaan olenkin. Kun olen muiden ihmisten kanssa tekemisissä, koen monesti olevani 80-vuotias. Ihmiset ovat niin huonokäytöksisiä ja lapsellisia. Olen oikeasti vajaa 40v.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikuisesti 25 vaikka luita kolottaisi.
Hetkinen! Mitä on "luiden kolottaminen"? Mulla ei vissiin ehkäpä koskaan ole ollut tollasta. Monia muita vanhuuden vaivoja mulla on ollut. Ryhtini, niskani, selkäni, on ollut kyyryssä kuin vanhuksella. Mulla on ollut "huono keuhkojen vointi" kuten melkeinpä keuhkokuumeessa. Jalkateräni ovat olleet niin kivuliaat etten ole voinut kävellä kunnolla. Reiteni ovat olleet niin heikot etten ole päässyt ylös vessanpytyltä. Pohkeeni ja polveni ovat olleet niin jumissa etten ole voinut kävellä portaita ylöspäin. Käteni ovat olleet niin huonossa kunnossa että kun olen kätellyt muita ihmisiä niin käsistäni on kuulunut kovaäänistä "ronskahtelu-ääntä", siis ääntä aivan kuin pieniä luunpalasia vain jauhaisi vastakkain. Koko keskivartaloni kaikki lihakset ovat olleet niin lopussa etten ole päässyt sängystä ylös. Ja loputtoman monta muutakin vanhuud
Se on semmosta vihlontaa/pakotusta raajoissa. Ei se sinänsä luuta ole, joka kolottaa, vaan oletettavasti lihakset. Just nyt nilkkoja kolottaa.
Olen 39 v ja sen ikäiseksi myös tunnen itseni. Paras ikä.
Henkinen ja biologinen ikä 32, kronologinen 42. Olen ollut pitkään jotenkin lapsekas ja aina on luultu huomattavasti nuoremmaksi.