Kuinka suuri shokki teidän perheessä olisi jos ainut poikanne olisi homo?

ja en kokisi minkäänlaista ongelmaa jos toinen -tai vaikka molemmat- olisi homoja. Samoja poikia ne olisivat kuin ennenkin. Saattaisivat tulla usemmin jouluna äidin luo... ei olisi miniöitä hämmentämässä soppaa ja tätä perinteistä naisten välistä kahnausta :D



Miehelleni voisi olla vähän vaikeampaa, kun miesten maailmassa tuo homous on vähän huonosti ymmärretty... Eli ehkä olisi huoli poikien pärjäämisestä ja hyvinvoinnista, että olisivat onnellisia... Mieheni ei kuitenkaan ole mikään perinteinen punaniska, vaan fiksu ja melko suvaitsevainen -ja mikä tärkeintä, rakastaa poikiamme valtavasti. Eli varmasti hänkin olisi ok asian suhteen.

Kyllä suuri osa homoista on lapsena ja nuorena ollut ihan tavallisen oloisia.

Olen muuten lapsuudesta asti tuntenut kaksi homoa ja molemmissa tapauksissa tämä on kyllä näkynyt jo alle 10v ikäisenä, Miten tällainen asia VOI tulla vanhemmille YLLÄTYKSENÄ? Miten sokeita täytyy äidin ja isän olla jos eivät tätä lapsen kasvaessa jo tajua? Ei voi kuin ihmetellä.

Etsisin pojalleni hoitopaikan josta saisi apua homoudesta eroon pääsemiseksi.

puoliksi häiriintynyt "neiti" olisi aika masentava kasvatuksen lopputulos pojan kohdalla.



Jos taas olisi samanlainen kuin opiskeluajoilta tuttu homomies, asiallinen, miehekäs ja identiteettinsä kanssa kipuilematon kaveri, niin eipä mulla siihen sitten lisättävää olisi.



Salaa toivon molemmilta lapsilta lapsenlapsia.

joten on ehkä vähän vaikea ajatella asiaa siltä kannalta, että "ainut poika" olisi homo. Joka tapauksessa luulen, että olisin asiasta alkuun järkyttynyt, mutta sopeutuisin ajatukseen ajan myötä. Miehestäni en olisi niinkään varma. Tiedän, että pojan homous olisi hänelle kova pala, enkä tiedä voisiko hän sitä koskaan hyväksyä.

Harmittaisi vain, että sit ei ainakaan lapselapsia tiedossa. Ellei lait muutu parinkymmenen vuoden aikana. Mulle on oikeasti ihan sama onko poikani homoja vai heteroita vai mitä.

Etsisin pojalleni hoitopaikan josta saisi apua homoudesta eroon pääsemiseksi.

Ehkä surisin asiaa kuitenkin hetken, sillä pelkäisin, että poikani joutuisi homouden takia syrjityksi tai kiusatuksi jollain lailla. Tärkeämpää kuin se onko lapseni homoja tai heteroja on siis se, että heillä olisi voittopuolisesti onnellinen elämä.

Ehkä surisin myös hetken niitä syntymättömiä lapsenlapsia.



Onneksi yhteiskuntamme on koko ajan muuttumassa suvaitsemammaksi tässäkin suhteessa.

Mies ei ehkä pystyisi sulattamaan ikinä, sillä hänelle jo hänen pikkusiskonsa ulkomaalainen poikaystävä oli vaikea asia.

Itse ehkä voisin asian hyväksyä mutta se vaatisi varmasti aikaa.

joten nythän on paras aika antaa julkilausumia siitä, miten tulen suhtautumaan asioihin 10-15-20 vuoden päästä... Joka tapauksessa tuntuu oudolle ja surulliselle ajatus, että minun rakkauteni lastani kohtaan olisi ehdollinen tällaisessa asiassa.



Pettynyt olisin omaan kasvatustyöhöni, jos lapseni ryhtyisivät käyttämään rankasti päihteitä, myymään itsään tms., mutta silloinkin joutuisin hyväksymään, että heillä on oma, minusta erillinen elämä ja he tekevät omat valintansa.

Esim. voin kertoa oman pikkusiskoni tupakoinnin. Oli polttanut jo 2v vakituisesti, haisi tupakalle hengitys ja vaatteet aina. Kerran äiti jopa löysi askin ulkotakin taskusta kun oli laittamassa sitä pesuun. Kaverin oli kuulemma. Sitten kun kerroin totuuden, hirveä huuto alkoi, äiti siis. Kuinka hän oli uskonut kaikki selittelyt jne. Kysyin että oletko sokea vai tollo???

Olen muuten lapsuudesta asti tuntenut kaksi homoa ja molemmissa tapauksissa tämä on kyllä näkynyt jo alle 10v ikäisenä, Miten tällainen asia VOI tulla vanhemmille YLLÄTYKSENÄ? Miten sokeita täytyy äidin ja isän olla jos eivät tätä lapsen kasvaessa jo tajua? Ei voi kuin ihmetellä.

Koska tajuaisin, että me vanhemmat olemme epäonnistuneet tehtävässäni täysin.



"Tämän hetken tietämyksen" mukaan homous on biologista. Mutta olen aika varma, että ympäristö vaikuttaa siihen.

Olen myös samaa mieltä siitä, että yli kymmenen vuotiaista pojista huomaa jo, jos niistä tulee homoja. Itse olen tuntenut kolme homoa lapsesta lähtien, eikä kenenkään homous ole sitten tosiaan ollut mikään yllätys.

isompi shokki kuin itselleni. Toivoisin vaan että poikani olisi onnellinen sellaisena kuin on ja suojelisin häntä homofoobisten hihhulien hyökkäyksiltä.