Lue keskustelun säännöt.
Onko täällä ketään, jotka saanu korjattua haitallisen minäpuheen? Masennuksesta siis kyse.
10.03.2024 |
Ihan virallisesti en ole käynyt millään psykologilla/psykiatrilla. Pari vuotta sitten kävin kaupungin terveydenhuollon mielenterveyspuolella juttelemassa näistä. Mainitsin ihan suoraan, että taidan olla masentunut, ja sitten keskustelut lähti liikkeelle tästä. Kävin muutamia kertoja, mutta en saanut minustä mitään niistä kerroista. Päätin kokeilla sitten netissä toimivaa tukinet- sivustoa, kun anonyymisti kynnys avoimempaa jutteluun on paljon pienempi. Hyviä keskusteluja oli, ja pystyin avautumaan asioista mielestäni ihan hyvin. Tämänkin jälkeen kuitenkin koin, että tilanne ei ollut sen parempi.
Haitallisella minäpuheella tarkoitan omassa tilanteessa: En kehu itseäni koskaan (miksi kehuisin?), vähättelen jatkuvasti, ulkonäössä jatkuvasti vikaa jne. Mokailut otetaan suurennuslasin alle.
Miten itsensä kanssa saa rauhan?
Kommentit (23)
Itsemyötätunnon opettelussa auttoi ajatus-tunne-reaktio -mallin oppiminen. Omia ajatuksia ja tunteita voi tarkkailla: niitä tulee ja menee.
Ajatuksia voi kyseenalaistaa: Esim.ajattelin juuri, että olen ruma ja reagoin siihen surun/pettymyksen/arvottomuuden/häpeän tms. tunteella.
Onko ajatus totta? Voisiko joku muu ajatus olla enemmän totta? Miksi aloin ajattelemaan juuri tuota ajatusta? Voisinko ajatella toisella tavalla?
Tunteen vastustaminen usein vahvistaa tunnetta joten ennemmin hyväksyy sen olotilan mikä juuri nyt on. Googlaa tunnepyörä tunteiden tunnistamisen tueksi.
Terapiassa tietty helpointa opetella, etäterapiaa on myös nykyään saatavilla.
Tsemppiä masennuksen kanssa olemiseen💙 on oikeasti ihan mahdollista oppia lempeämpi tapa puhua itselle!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos vastauksista kaikille!
Haluan avata tätä minäpuhetta, että mitä se minun kohdalla tarkoittaa.
Ulkonäkö: Kaikki alkoi oikeastaan siitä, että aloin kaljuuntumaa nuorena (olen siis mies). Kukaan kavereistani ei ole kaljuuntunut, vaikka myöhemmin saattavat. Tästä alkoi murehtiminen ja peilin edessä oleminen. Päätin kuitenkin, että ajan hiukset aina lyhyeksi. Lopulta meni ihan höyläämiseksi, jolla tiellä olen edelleen. Aina kun näen hiusten kasvavan, niin se tekee hirveän epävarmaksi, koska se rumentaa minua. Puhun nyt täysin itsestäni, mutta ei varmaan kenenkään mielestä harvahiuksisuus ole hyvännäköistä. Isosiskon vuosien takainen kommentti jäi mieleen, kun en ollut vielä kaljuuntunut "sulle ei sovi kalju yhtään". Oli kysynyt tuota tai jotain sellaista.
Tästä teksistä tulisi liian pitkä kertoakseni kaikki, mutta kaikkien muidenkin kehonosien tarkkaileminen alkoi. Minulla on myös aika paljon luomia, joista olen epävarma.
Hyvä esimerkki voisi olla vaikka kauppa. Kaupassa minusta tuntuu, että olen huomion keskipisteenä. Ajattelen myös, että pitävät varmaan kummajaisena.
Pitäisi siis päästä eroon "möröstä", vähän kuin tuossa klipissä :D
t: aloittaja
Tuo on totta, mutta vaatii sen, että oikeasti jossain kohtaa yrittää muuttaa itseään jotta vois pettyä siihen. Ja jos haluaa muokata negatiivisia ajatusmalleja paremmaks, niin miksei ajattelis jotain parempaa ajatusta tilalle, jos saa itsensä kiinni itsensä soimaamisesta tms?