Onko linjoilla muita, jonka mies ei koskaan yllätä tai halua tehdä edes pieniä viikonlopun reissuja?

Vierailija kirjoitti:

Minulla on synttärit tulossa, ja mies ilmoitti pari päivää sitten "en sitten osta sinulle mitään". Olemme olleet 20 vuotta yhdessä (joista reilu puolet naimisissa). En varsinaisesti tarvitse lahjoja, mutta kyllä tuo tuntui ikävältä töksäytykseltä. Miehen synttäreinä olen hankkinut hänelle aina useamman mieluisan lahjan, joskus juhlistanut pienellä reissulla ym. Toissavuonna mies unohti synttärini kokonaan. :)

Minä sanoin aina eksälle ettei mitää synttärilahjoja ja aina se saatana jotaki anto. Onkoha kuulossa vikaa vai eikö uskota. Eikä siis ainoa nainen joka ei usko. En vietä mitään vuosipäiviä.

Vierailija kirjoitti:

Minulla on synttärit tulossa, ja mies ilmoitti pari päivää sitten "en sitten osta sinulle mitään". Olemme olleet 20 vuotta yhdessä (joista reilu puolet naimisissa). En varsinaisesti tarvitse lahjoja, mutta kyllä tuo tuntui ikävältä töksäytykseltä. Miehen synttäreinä olen hankkinut hänelle aina useamman mieluisan lahjan, joskus juhlistanut pienellä reissulla ym. Toissavuonna mies unohti synttärini kokonaan. :)

Miehesi ei kuitenkaan ole niitä, joilla on kunnon lahja-arsenaali piilossa synttäripäivää varten mutta huijaavat, että mitään eivät hanki?

Mä sain kyllä exältä lahjoja, mutta ne olivat sellaisia niin kuin hän ei lainkaan olisi tuntenut mua. Esineitä, joista olin sanonut että en IKINÄ haluaisi tuollaista. Cheekin elämäkerta oli myös hämmentävä lahja, etenkin kun se ei ollut edes vitsi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on synttärit tulossa, ja mies ilmoitti pari päivää sitten "en sitten osta sinulle mitään". Olemme olleet 20 vuotta yhdessä (joista reilu puolet naimisissa). En varsinaisesti tarvitse lahjoja, mutta kyllä tuo tuntui ikävältä töksäytykseltä. Miehen synttäreinä olen hankkinut hänelle aina useamman mieluisan lahjan, joskus juhlistanut pienellä reissulla ym. Toissavuonna mies unohti synttärini kokonaan. :)

Minä sanoin aina eksälle ettei mitää synttärilahjoja ja aina se saatana jotaki anto. Onkoha kuulossa vikaa vai eikö uskota. Eikä siis ainoa nainen joka ei usko. En vietä mitään vuosipäiviä.

Sama täällä, naiset tuntuu luulevan että synttärit olis jotenki tärkeitä.

Kerran eräs tuttava suuttui kun en ollut kutsunut syntymäpäivänäni kylään. Sai melko kauan selittää että en kutsu ketään käymään.

Vierailija kirjoitti:

Mällírännít keskustelemassa lempiaiheestaan: miehet ja kuinka paskoja ne on.

Naiset tulisi näköjään laittaa oikeustoimikelvottomiksi, ette kykene itsenäisesti päättämään edes parisuhteenne asioita.

Säälittävää.

Moi miesvihakiimanarttumällirännimätisäkkivittulima. Poikkesit välillä tänne ulisemaan.

No. Synttärit meillä muistetaan ja joululahjat annetaan, maltilla. Suklaata, sukkia, kirjoja ym  joskus puoliso antaa lahjakortin, että voin hankkia mieleistä 

Naistenpäivälahjana sain litran vaniljajäätelöä, lemppariani.

Miehesi on oikealla asialla. Ei kannata rahojaan käyttää tyhjäpäiseen matkailuun. 

Vierailija kirjoitti:

Miehesi on oikealla asialla. Ei kannata rahojaan käyttää tyhjäpäiseen matkailuun. 

Ja kommentoit tässä... kenelle?

Olen nainen, joka ei hirveesti tykkää matkustelusta, joten mulle sopis tuollainen mies. Mistä niitä löytää? 

Oon mies ja silleen mukavaa kun naiset aina yllättää jollain täys paskalla mitä ne ei oo suunnitellut 

ja yllätys yllätys sun pitää maksaa ja hoitaa ja korjata ja suunnitella.

En yllätä naisia mutta ne on kyllä yllättyneitä kun tulee kenkään jostain tajuttomasta perseilystä.

Vierailija kirjoitti:

Mistä noita miehiä löytää? Minulle sattuu yksi toisensa perään juurikin sellaisia, jotka haluaisivat aina olla lähdössä reissuun, ulos syömään tai elokuviin, kellumaan, kyläilemään, ihan mihin tahansa muualle kuin kotiin. Minä tosin veikkaan että ne kotona viihtyvät miehet löytyvät kotoaan eli haaveeni on mahdoton.

Samoin me kotona viihtyvät naiset viihdytään kotona, eli kun ei käydä missään, ei tavata ketään. :( Käytännössä usein on niin, että toinen on aikaansaavempi ja toinen menee peesissä. Ei sukupuolesta johdu kummin päin on, mutta ehkä aktiiviset naiset useammin kyllästyy perävaunumiehiin kuin toisin päin. 

Vierailija kirjoitti:

Ap on matkustanut yksin, yksin lastensa kanssa sekä ystävien kanssa. Minä toivoisin joskus saavani viettää puolisoni kanssa lomareissun. Vaikka kerran kolmeen vuoteen.

ap

Ikävää, että teillä ei mene tarpeet yksiin. Mahtaako olla vähä as-piirteinen mies, jota uudet asiat, muutokset jne. ahdistaa? 

Vierailija kirjoitti:

Onko tämä myös suomalaista perinnettä, ollaan vaatimattomia eikä osata juhlia? Jos lapsi ei kotona opi eikä näe että isä vie äidin ravintolaillalliselle tai perhettä päiväretkelle, hän voi myöhemmin kokea että ne ei kosketa itseään. Turhaa rahantuhlausta ja hössötystä. 

Kyllä! Osa on todella kasvanut näin. Ei saa eikä sitten osata olla huomion keskipisteenä. Iloitseminenkin on vähän epäilyttävää. Sitten jos joku tällaista tekee (juhlii, matkustaa), pyritään häntä lannistamaan. 

Tuollaista olisi meilläkin, ainaista kotielämää (ei siis ole mökkiä) ja minä en kestäisi sellaista, joten käyn naisystäväni, tai joskus useammankin, kanssa lyhyillä reissuilla silloin tällöin, 1-2 yötä. Teatterissa, festareilla ym. yleensä. Ja lapsen kanssa myös kahdestaan käyty monilla retkillä. Ei tosiaan joka kuukausikaan, vain välillä, että jotain piristystä elämässä.

Vierailija kirjoitti:

Innostuisiko mies Jyväskylän suurajoista, Monacon formulakisoista, Arsenalin futismatsista Lontoossa tai lätkän SM-finaalista? Siinä samalla voisi yöpyä hotellissa ja ateriat syödä ravintoloissa.

Meillä eksä ei innostunut mistään jos minä ehdotin, ei voinut vähempää kiinnostaa. Mutta sitten saattoi viikon päästä tulla innosta puhkuen, että kaverinsa oli ehdottanut täsmälleen samaa tapahtumaa/tekemistä ja piti kiireellä alkaa tehdä järjestelyjä. Kun huomautin, että minä muuten ehdotin tuota aiemmin, väitti ettei koko asiasta ollut puhuttukaan. Se oli aika selvä merkki, että nimenomaan ajanvietto ja tekeminen minun kanssani ei kiinnostanut. 

Vierailija kirjoitti:

Minulla on synttärit tulossa, ja mies ilmoitti pari päivää sitten "en sitten osta sinulle mitään". Olemme olleet 20 vuotta yhdessä (joista reilu puolet naimisissa). En varsinaisesti tarvitse lahjoja, mutta kyllä tuo tuntui ikävältä töksäytykseltä. Miehen synttäreinä olen hankkinut hänelle aina useamman mieluisan lahjan, joskus juhlistanut pienellä reissulla ym. Toissavuonna mies unohti synttärini kokonaan. :)

Suomessa naiset on vastuurationaalisia kilttejä äitihahmoja, jotka ei nosta äläkkää siitä, että mies ei huomioi. Ollaan opittu, että ihmissuhteissa ei sovi vaati eikä odottaa, mieheltä varsinkaan. Omat tarpeet pitää siirtää sivuun. 

Me ei osata ottaa sitä prinsessan roolia, ryhtyä hankaliksi ja vaatia lepyttelyä silloin kun meidän tarpeet kuten huomion ja rakkauden osoittamisen tarve jää sivuun. :( 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on synttärit tulossa, ja mies ilmoitti pari päivää sitten "en sitten osta sinulle mitään". Olemme olleet 20 vuotta yhdessä (joista reilu puolet naimisissa). En varsinaisesti tarvitse lahjoja, mutta kyllä tuo tuntui ikävältä töksäytykseltä. Miehen synttäreinä olen hankkinut hänelle aina useamman mieluisan lahjan, joskus juhlistanut pienellä reissulla ym. Toissavuonna mies unohti synttärini kokonaan. :)

Suomessa naiset on vastuurationaalisia kilttejä äitihahmoja, jotka ei nosta äläkkää siitä, että mies ei huomioi. Ollaan opittu, että ihmissuhteissa ei sovi vaati eikä odottaa, mieheltä varsinkaan. Omat tarpeet pitää siirtää sivuun. 

Me ei osata ottaa sitä prinsessan roolia, ryhtyä hankaliksi ja vaatia lepyttelyä silloin kun meidän tarpeet kuten huomion ja rakkauden osoittamisen tarve jää sivuun. :( 

Prinsessa leikkeihin jos nainen alkaa niin jätän huomiotta, ehkä lopullisesti.

Vierailija kirjoitti:

125: Kuulostaa tutulta. Joskus mietin, ovatko suomalaiset miehet jotenkin autistisia tai muuten sosiaalisesti vajaita kun tavanomainen huomioiminen ja keskusteleminen on niin julmetun vaikeaa.

Kyllä. Aika moni on. 

Toinen syy on suomalainen käytännöllisyyttä ja arjen selviytymistä painottava kulttuuri, joka juontaa juurensa köyhiin aikoihin. Juhliminen ja muu huomiointi on siinä vähän syntiä. 

no nyt ehdotuksia: meil on toukokuussa yhteinen merkkipäivä, sattuu viel lauantaille.

Minä tahon, et tehtäis 'jotain kivaa' (ei kallista edes)

mies: ihan sama

E h d o t u k s i a?

Vierailija kirjoitti:

no nyt ehdotuksia: meil on toukokuussa yhteinen merkkipäivä, sattuu viel lauantaille.

Minä tahon, et tehtäis 'jotain kivaa' (ei kallista edes)

mies: ihan sama

E h d o t u k s i a?

Jos mies sanoo että iha sama niin sit se on iha sama. Lähtee mukaan sun mieliksi vaikka veisit sen kävelee tulisille hiilille mutta ei kummemin välitä siitä tekemisestä.

En pidä yllätyksistä, joten pidän siitä, ettei mieheni järjestä sellaisia.