Kun ensi viikko taas ratkaisee elämässä kaiken...

Tilanne siis se, että olin rankoissa syöpähoidoissa kesä-syksy -22. Edellinen kontrolli oli syyskuussa, nyt ensi viikon keskiviikkona. Minulla oli/on äänihuulten syöpä. Hoitojen päättymisen jälkeen kontrollit oli 3 kk välein ja nyt väliä 6 kk.

Vaikka joka kerta aiemminkin pelkäsin, että on uusiutunut, tällä kertaa lähes varma. On tuntemuksia samassa kohtaa, missä oli silloin, kun syöpä todettiin. Tietenkin toivon, että kuvittelen päässäni kaiken, mutta tuntemuksia on...

Tässä nyt sitten suunnitellut asioita. Syöpä sellaisessa kohtaa, että ei voi leikata tai jos voi leikata, todennäköisesti menetän ääneni. Jos äänen menetän, en voi tehdä töitä. Jos ei voi tehdä mitään tai hoidot eivät tehoa, niin kuolemahan siitä seuraa.

Eli mitä tehdä? Olen jo päättänyt, että jos huonoon kuntoon menen, en jää saattohoitoon kitumaan. Näin isäni kohtalon liian läheltä. Sveitsissä on Dignitas -sairaala, mihin suuntaan. Eutanasiaa tekevät.

Kauanko elinaikaa? Kauanko pärjään säästöilläni? Miten lopetan yritykseni? Kuka ottaa asiakkaani hoitaakseen? Ostaako se vastaanottava yritys asiakkaani? Mitä menoja yrityksen lopettamiseen liittyen? 

Tämä pirun hankalaa. Olen kyllä onnekseni aika realistinen ihminen eli en viimeksikään vajonnut epätoivoon, vaan otin asian siten, että näin nyt sitten mennään. Samalla tavalla varmaan tälläkin kertaa. Eka kerralla oli tosin helpompaa, koska en kertonut asiasta kenellekään (edes läheisille) kuin vasta siinä vaiheessa, kun olin jo huonossa kunnossa hoitojen vuoksi. Olen sinkku, joten asia oli helppo pimittää. 

Nyt sitten läheiset saavat tietää heti, koska tietävät tilanteen ja kontrolliaikani. Heille asia varmaan rankempaa kuin minulle, joka miettii asioita realistisesti.

Rankkaa on. Elämä suunnitellaan jaksoissa ja taas päivitin tuon Dignitasin yhteystiedot....

ap