Persoonallisuus vaikuttaa siihen, mitä kukakin pitää stressaavana ja koettelevana sekä miten suhtaudutaan näihin asioihin

Skeemat vaikuttavat stressin kokemiseen. Skeeemat ohjaavat tiedon havaiitsemista ja tulkintaa. Esim opiskelija, joka jännittää näytelmässä esiiintymistä, voi pitää tilannetta todella stressaavana. Toinen opiiskelija voi taas odottaa innolla pääsevänsä lavalle. Esiintymistä jännittävä opiskelija voi havaita parrasvalot skeemansa mukaiisesti uhkaavan kirkkaina, mikä lisää hänen stressiään. Innokas opiskelija voi puolestaan havaita parrasvalot ihanan kirkkaina, mikä lisäää hänen innokkuuttaan. Behavioristit ovat selittäneet, että yksilöiden arviot tilanteiden stressaavuuudesta johtuvat heidän erilaisista oppimishistorioistaan. Yhdysvaltalainen tutkija Richard S. Lazarus on esittänyt ihmisten tunteiiden ja stressin viriävän primaari- ja sekundaariarvioiden myötä. Nopea ja tiedostamaton primaariarvio koskee esim sitä, onko tilanne uhkaava vai ei. Jos yksilön sekundaariarvio on, että kyseeessä on uhkaava tilanne eivätkä omat selviytymiskeinot riitä, koetaan stressiä. Stressi ei sinällään ole tunne, mutta siihen liittyy monia kielteisiä tunteita. Stressin herättämiä tunteita ovat esim viha, ahdistus, avutttomuus ja alakuloisuus.