Läheinen kävi 2 viikkoa sitten hoidossa ja sai ryypiskelyn katki. Vannoi lopettavansa, mutta nyt juo taas neljättä päivää.

Hei, otetaas sille!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuota kutsutaan alkoholismiksi. Tyypilliset tuntomerkit. Mikään, mitä sanot, tai teet, ei vaikuta. Järkeen vetoaminen on hukkaan heitettyä. Pelasta oma elämäsi, ja lähde. Turha haaskata kahta elämää.

Oman läheiseni vein katkolle ehkä 30-40 kertaa. 3 kertaa alkoholivierotukseen. Sitten otin kampseeni, ja lähdin.

No säikähtikö kun lähdit?  Lopetti, vähensi, mitään vaikutusta? 

Ei mitään vaikutusta, paitsi oma elämä korjaantui. Alkoholistille merkitsee vain alkoholi, kaikki muu on sivuseikka. Päin vastoin, kun otin juomisen puheeksi, ja ehdotin hoitoon hakeutumista, hän koki sen uhkana päihteidenkäytölleen, ja siis otti minuun etäisyyttä. Kysyi jopa, että mitä se haittaa, jos hän juo?

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa kokeilla vaihtoehtousia huumeita. On okemassa paljon parempaa kuin alkoholi. Jos on juntti, niin sit yleensä jä tuohon myrkkyyn ja sit se on jossain vaiheessa maksa boks voi voi.

Mistä niitä tavallinen ihminen saa, kun ei kontakteja rikollispiireihin? Itse en voi kaamean krapulan takia käyttää alkoholia, mutta elämä turhan tylsää...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa kokeilla vaihtoehtousia huumeita. On okemassa paljon parempaa kuin alkoholi. Jos on juntti, niin sit yleensä jä tuohon myrkkyyn ja sit se on jossain vaiheessa maksa boks voi voi.

Mistä niitä tavallinen ihminen saa, kun ei kontakteja rikollispiireihin? Itse en voi kaamean krapulan takia käyttää alkoholia, mutta elämä turhan tylsää...

 

Lataat tor-selaimen ja siellä on marketit mistä voi tilata suoraan kotiin. Netistä googlettamalla löydät varmasti ohjeet.

Anna olla ja keksi itsellesi parempaa tekemistä kuin muiden murheiden mussuttaminen. 

Hän lopettaa sitten kun se hänelle sopii, eikä välttämättä edes silloinkaan. 

Paheksuminen, uhkailu, voivottelu, kannattelu jne on pahinta mitä voit hänelle sekä itsellesi tehdä. 

Katko on ainoastaan sitä varten että saadaan "putki poikki" oli kyse huumeista tai alkoholista. Jollei itse halua muuta apua, niin sitten sitä ei voi edes saada.

Päihdekuntoutuksiin tms ei pääse kaikki motivoituneetkaan. Paikoista ja etenkin maksajista pulaa. 

Kun on vuosien mittainenpäihdeongelma, niin siitä ei katkolla eikä parin kuukauden kuntoutuksilla toivuta.

Päihdeongelma on mielenterveyden vakava ongelma.

Alkoholistien läheisille on olemassa vertaistukiryhmiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisit neuvoa käymään aa ryhmässä, katkolla on tukea, mutta sitä tarvitaan myös kotiin. Aa ryhmien kautta saa oman kummin joka on tukena, hänelle voi soittaa ja viestittää ja häntä voi nähdä myös ryhmien ulkopuolella.

Ei auta, kun hän ei käy niissä. Syö rauhoittavia hetken kotona. Sitten lopettaa ne ja pari päivää niin repsahtaa juomaan.

Lääkkeet on ainoa joka saa hänet olemaan juomatta. Vie vierotusoireet eikä halua seka käyttää, mutta kun lääkkeiden syöminen loppuu niin alkaa taas juoda.

Ap

Ystäväsikin tapauksessa pitäisi selvittää ne pohjalla piilevät ongelmat jotka ovat ajaneet hänet alunperin juomaan. Nyt hänellä on tosin niiden lisäksi myös fyysinen ja henkinen riippuvuus alkoholista.

Onko aloittanut juomisen ihan vain huvikseen vai onko taustalla lapsuuden traumoja yms ja niistä aiheutuneita mt ongelmia kuten kovaa ahdistusta ja masennusta? Minkä takia ei kestä olla hetkeäkään selvinpäin? 

Hänen pitäisi päästä käsittelemään noita juurisyitä, asuen turvallisessa ja tuetussa paikassa, mielellään lääkkeettömästi eläen.

Toivon ja pettymyksen loputonta kierrettä se on päihderiippuvaisen läheisen elämä. Jaksatko olla kuinka tiiviisti sellaisessa elämässä mukana, kun viina vie. Jos et jaksa, niin vain ja ainoastaan konkreettinen etäisyyden otto sinulta itseltäsi voi vaikuttaa omaan elämääsi. Päihderiippuvaisen toimintaan ei vaikuta kuin...ei mikään?

2 viikkoa on juuri sellainen aika, missä varsinkin hoidettuna ehtii kuosiintua pitkästäkin putkesta sen verran, että taas menee keitto alas kuin vettä vaan. Kohta ollaan taas pisteessä, jossa on pakko olla känässä koko ajan, muuten tärisee kuin katupora, ei saa nukuttua ja pikku-ukot kurkistelee nurkissa.

Olen katsellut tuota hengenvaarallisesti lihava sarjaa, addikteita hekin, tosin ruoka addikteja ja 4/5 on taustalla lapsuuden/nuoruuden traumaattisia kokemuksia. Silti myös tuo addiktiivisuuteen liittyvä itsekkyys tulee hyvin ilmi tässä sarjassa sekä aggressiivisuus mikäli joku yrittää estää tyydyttämästä himoa. Huomaa hyvin että kun ihminen on täysin jonkin himon orjana, ei mikään mene tärkeysjärjestyksessä sen edelle. Hyvin tulee ilmi sekin, että ilman addiktin omaa tahtotilaa on parantuminen mahdollisuudet melko olemattomat sekä sekin kuinka vahingollinen lähipiirin mahdollistaja voi olla addiktille. Tosin jos addikti todella itse haluaa parantua, on läheisten tukiverkostolla huomattavan suuri myönteinen vaikutus. 

Tämän on pakko olla valetta! Ei missään maassa -  ei Suomessakaan - alkoholistien hoito ole mikään kaksiviikkoinen juttu! Olet tahallasi jättänyt kertomatta tärkeitä asioita, joita joko tiedät mutta haluat tällaisen aloituksen, tai sitten et tiedä koska kuulut niihin jotka kirjoittavat Naapurin anopista, Työkaverin vaimosta, jne koskaan olematta läheinen! 

Taistelin itse 20 vuotta. Lopulta kuolema korjasi, ei edes romahtanut vointi ja edessä oleva varma kuolema auttanut motivoimaan. Viinan mahti on isompi kuin mikään muu.

Olen alkoholisti perheestä ja vanhempani joivat itsensä hautaan. Ei auttanut mikään. Ei katkot, kuntoutukset eikä lääkkeet.

Nyt olen 4 vuotta asunut avoliitossa juopon kanssa. Olen loppu, haluan hänet pois talostani elämästäni. Hän juo aamusta iltaan, nukkuu sohvalla, nytkin känniänsä pois. Hän asuu minun kodissani, eikä osallistu yhtään mihinkään. Voivottelee elämäänsä ja vetää kännit, sekoilee ympäriinsä. Tekisi niin mieli vaan heivaa ulos.. Mutta hänellä ei ole paikkaa minne mennä.. paitsi lähiräkälä.. 

Ei se auta muu kun kylmästi vaan jättää omilleen. Mitta on nyt täynnä.