Ihastutteko aina ulkoisesti samantyyppisiin henkilöihin?
Eli onko aina tietyt asiat henkilössä samoja, kuten vaikkapa siniset/ruskeat silmät, tai muutoin vaalea/tumma? Vai onko joskus tullut ihastuttua ihan ääripäihinkin?
Kommentit (45)
Enpä lähtisi silti kaikkien matkaan jotka kokee alkuun miellyttäviksi. Missään nimessä. Ihmisen luonne ja kaikki pitää tunnistaa jotenkin. Miellyttäväksi koen usein samat asiat: miehellä pitää olla miellyttävä pehmeä ääni tai sellainen jota pystyy kuuntelemaan (ei kimakka), siniharmaat silmät, kiva luonne, kasvot, kivat käsivarret, ei liian laiha ellei nyt vain satu olemaan hoikempi, henkinen.
Kyllä, kaksi ihastusta tähän mennessä ja sekä kasvoissa, kropassa että tyylissä paljon samoja piirteitä. Selkeimmät erot silmien ja hiusten värissä.
Vierailija kirjoitti:
En, kaikki erinäköisiä keskenään.
Mulla vieläpä eri värisiä :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En, kaikki erinäköisiä keskenään.
Mulla vieläpä eri värisiä :D
Sinä tykätä moccacicceli.
Ulkonäkö usein laidasta laitaan, mutta luonteissa olen joskus havainnut yhtäläisyyksiä.
Mä ihastun aika erinäköisiin ihmisiin. Hiusten värillä ei ole merkitystä.
On ollut sekä tummia että vaaleita, lyhyitä ja pitkiä, hoikempia ja tuhdimpia, miehiä ja naisia ja jotain siltä väliltä.
En ole koskaan tajunnut tuota silmänvärijuttua, en ikinä jotenkin kiinnitä huomiota kenenkään silmien väriin ellei ole sitten jotenkin todella selkeä väri.
Joo. Lyhyt tai lyhyehkö, poikamainen mies joka tumma ja siniset tai harmaat silmät. Ehkä vähän nörttimäistä älykkö-olemusta myös. Sellaiset vie multa aina jalat alta. Harmi kyllä minuun on ihastunut lähinnä isot pitkät karkean näköiset korstot.
Vierailija kirjoitti:
Aika usein. Yks mielenkiintonen seikka minkä mä oon itse pistäny merkille todella monista ihmisistä on tämä:
Todella moni ihminen ajautuu parisuhteeseen samantyyppisen ihmisen kanssa kuin mitä hänen ihan ensimmäinen rakkaus/ihminen edusti tai ulkoisella tavalla muistutti.
Mä en tiedä onko se joku psykologinen juttu ihmisessä että ihminen yrittää aina saada sitä ensirakkauden huumaa tai sitä ihmistä takaisin itselleen vai mikä siinä on.
Tämä tapahtuu siis tiedostamatta, ihminen ei itsekään edes tajua sitä. Mutta ulkopuolinen pystyy näkemään että hetkonen, tämähän mies on ihan samanlainen kuin se edellinenkin, ja sitä edellinen.
Höpöhöpö keittiöpsykaa. Ei ole tapahtunut itselle, eikä ystäville. Tässäkin asiassa maku kehittyy. Ja hyvä niin. Kukaan meistä ei ole yhdessä niiden ensimmäisten - tai edes heidän kaltaistensakaan kanssa.
Ihastuin vuosi sitten täysin ex mieheni vastakohtaan. Luulin exääni jonkinlaiseksi prototyypiksi omasta ihannemiehen kuvastani. Tuolloin ex oli vielä mieheni, mutta ihastuessani tajusin, etten rakasta enää häntä. Hän oli siis hyvin pitkä, ruskeasilmäinen, atleettinen ja ulkomaalaisen näköinen. Ihastus on täysin päinvastainen, mutta minusta hän on ihaninta mitä olen koskaan nähnyt.
Vierailija kirjoitti:
Ihastuin vuosi sitten täysin ex mieheni vastakohtaan. Luulin exääni jonkinlaiseksi prototyypiksi omasta ihannemiehen kuvastani. Tuolloin ex oli vielä mieheni, mutta ihastuessani tajusin, etten rakasta enää häntä. Hän oli siis hyvin pitkä, ruskeasilmäinen, atleettinen ja ulkomaalaisen näköinen. Ihastus on täysin päinvastainen, mutta minusta hän on ihaninta mitä olen koskaan nähnyt.
Hänen silmänsäkkin on niin haalean värittömät, etten osaa edes sanoa onko siniset. Silti hän on ihminen, jota voisin tuijotella 24/7.
Ulkonäkö ei ole miehessä ratkaiseva asia, ainakaan mikään tietynlainen ulkonäkö. Nyt kun mietin niin jokatoinen parisuhdekumppani on ollut hoikka ja jokatoinen roteva. Pituus 10-20cm itseäni pidempiä, olen keskimittainen nainen.
Nykyinen on hoikka mutta harteikas ja pitkähiuksinen, luonnekin ihan best.
Miehillä olen enemmän törmännyt tuohon että naiset muistuttaa toisiaan.
En juuri muuten, mutta hartoiden leveys ehkä yhdistää.
Nej. Bättre att pröva en hel del olika och sedan välja den man gillar bäst.
Kyllä taisin seurustella aina pitkähköjen miesten kanssa (olen ollut nyt jo pitkään naimisissa myös sellaisen kanssa).
Olen niin lyhyt, että olisi näytetty joltain kääpiösnautsereilta jos parikin olisi ollut lyhyt.
Ei tuo ihan tietoista valintaa kuitenkaan ollut.
Vierailija kirjoitti:
En. Ihan eri tyyppisiin.
Så är det och till sist inser man att; lika barn leker bäst.
Vierailija kirjoitti:
Ulkonäkö ei ole miehessä ratkaiseva asia, ainakaan mikään tietynlainen ulkonäkö. Nyt kun mietin niin jokatoinen parisuhdekumppani on ollut hoikka ja jokatoinen roteva. Pituus 10-20cm itseäni pidempiä, olen keskimittainen nainen.
Nykyinen on hoikka mutta harteikas ja pitkähiuksinen, luonnekin ihan best.
Miehillä olen enemmän törmännyt tuohon että naiset muistuttaa toisiaan.
TUntuu muuten hirveältä tajuta että muistuttaa hyvin paljon miehen exää. Tulee tunne että etsii korviketta tälle.
En kyllä. On hyvin eri näköisiä ihmisiä ulkoisesti ja jopa eri sukupuolta. Mulle tärkeintä on se sisin.