Ovatko suurin osa suomalaisista nykyään ateisteja?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Tuskin ovat. Ateisti kieltää jumalan olemassa olon, en ymmärrä miksi yksikään ateisti kuuluisi mihinkään uskontokuntaan."

Olen ateisti mutta ei mitenkään aktiivisesti kiellä jumalan olemassaoloa. Sillä ei vain ole mitään merkitystä minulle enkä edes ajattele asiaa. Ihan samoin kun ihminen joka ei harrasta tennistä ei koko ajan aktiivisesti ajattele että ei pelaa eikä halua pelata.

Ja minä kuulun myös ev.lut kirkkoon. Lähinnä siksi että minusta kirkko tekee ihan hyvääkin työtä monessa asiassa ja myös siksi että läheiseni toivovat minun kuuluvan. Asia ei ole minulle ongelma koska en käy kirkossa kuin klassisesti häissä ja hautajaisissa.

Miksi ateistit tunnustavat uskonsa ripillä tai kirkkohäissä?

Minä en ole rippikolua käynyt enkä siten konfirmoitu.  Mitään uskoa en tunnusta koska valehtelisin enkä tunne siihen tarvetta.

En kuulu kirkkoon.

Vierailija kirjoitti:

Ateismi ei ole yksimuotoinen ajattelutapa. Kaikki ateistit eivät ajattele täsmälleen samalla tavalla. Jotta voisi vastata aloittajan kysymykseen, kysymyksessä pitäisi täsmentää, mitä ateismillaan tarkoittaa.

Ei sillä oikein voi tarkoittaa muuta kuin jumaluskon puutetta.

Pitää uskoa Jeesukseen, mutta kertokaa mitä se sanoi, niin katson uskonko?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Tuskin ovat. Ateisti kieltää jumalan olemassa olon, en ymmärrä miksi yksikään ateisti kuuluisi mihinkään uskontokuntaan."

Olen ateisti mutta ei mitenkään aktiivisesti kiellä jumalan olemassaoloa. Sillä ei vain ole mitään merkitystä minulle enkä edes ajattele asiaa. Ihan samoin kun ihminen joka ei harrasta tennistä ei koko ajan aktiivisesti ajattele että ei pelaa eikä halua pelata.

Ja minä kuulun myös ev.lut kirkkoon. Lähinnä siksi että minusta kirkko tekee ihan hyvääkin työtä monessa asiassa ja myös siksi että läheiseni toivovat minun kuuluvan. Asia ei ole minulle ongelma koska en käy kirkossa kuin klassisesti häissä ja hautajaisissa.

Miksi ateistit tunnustavat uskonsa ripillä tai kirkkohäissä?

 

 

Minä en ole rippikolua käynyt enkä siten kon

Tämä on hyvä, nämä kirkkoon kuuluvat ateistit valehtelevat koko kirkon väen edessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ateismi ei ole yksimuotoinen ajattelutapa. Kaikki ateistit eivät ajattele täsmälleen samalla tavalla. Jotta voisi vastata aloittajan kysymykseen, kysymyksessä pitäisi täsmentää, mitä ateismillaan tarkoittaa.

Ateismi nimenomaan on yksimuotoinen ajattelutapa. Se tarkoittaa jumala-uskon puutetta. Ei mitään vähempää ja ei mitään enempää.

 

Lyhyesti: et tiedä, mistä puhut. Tässä ei ole mahdollista käydä perinpohjaiseen selvittämiseen, mutta kaikissa uskonnonfilosofian alkeisoppikirjoissa tarkastellaan muun muassa ateismia ja sen eri muotoja. Mikäli haluat itseäsi sivistää, käväise kirjastossa.

Puhutte nyt kahdesta eri asiasta, siitä mitä ateismi määritelmällisesti on ja siitä miten se erilaisilla ateisteilla esiintyy. Ateismi on puhtaan määritelmän mukaan vain ja ainoastaan jumaluskon puuttumista. Käytännössä se sitten saa ihmisillä erilaisia muotoja kuten kaikki inhimillinen toiminta aina saa. Se voi olla aktiivista jossa ateismia halutaan aktiivisesti julistaa (vrt. uskontojen löhetystyö), uskontojen vastustusta tai sitten vain sitä että usko tai uskonnot eivät ole henkilön elämässä minkäänlaisessa roolissa. Tai sitten jotain muuta.

Mutta pohjimmiltaan ateismi on vain sitä että ei omaa mitään uskoa mihinkään yliluonnolliseen voimaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole perehtynyt mitä ateismi tarkalleen tarkoittaa. 

Itse olen uskonnoton.

Uskothan sä sitten siihen ettei mitään jumalia ole. Usko pysyy, kohde vain vaihtuu. 

Itse määrittelisin uskonnottomuuden niin, ettei usko jumalaan minkään uskonnon oppien mukaisesti. Ei siis ole sama asia kuin ateismi. Vähän sama kuin sitotumaton poliitikko.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suurin osa suomalsisista on menossa helvettiin

 

Nämä on niitä hartaita kristittyjä jotka julistavat jumalansa sanaa;

mm." älkää tuomitko etttei teitä tuomittaisi." Ja : Se teistä, joka ei ole tehnyt syntiä, heittäköön ensimmäisen kiven.

Tällaisia mm. muistan jostain uskontotunnilta ja eipä silti, hyviä neuvoja ovatkin ihan näin uskonnottomankin mielestä.

Niin että: kirkkain silmin tulet sitten tuomitsemaan muita helvettiin? Otat sen jumalasi paikan?

 

Eri, mutta ei ole tuomitsemista kertoa Jeesuksen sanoneen: *Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu. Joka ei usko, tuomitaan kadotukseen.*

Ymmärräthän että jos minä uskon Jeesuksen todella tarkoittaneen mitä sanoi, olen aika julma ihminen ellen kerro mihin olet matkalla ellet usko evankeliumia? Se ei ole tuomitsemista - se kuuluu Jumalalle - vaan sen esillä pitämistä, millä perusteella se tuomio aikanaan tulee. Ettei tule yllätyksenä sitten.

"Tämä on hyvä, nämä kirkkoon kuuluvat ateistit valehtelevat koko kirkon väen edessä."

Minä ainakin juuri kerroin omassa vastauksessani että en koskaan lausu uskontunnustusta kirkossa. Miksi lausuisin jos en siihen usko?

"Olet korfirmoitu? Käynyt rippikoulun? Rippi on uskontunnustus."

Olen mutta olen tajunnut olevani ateisti vasta sen jälkeen. En tosin silloinkaan oikeasti uskonut mutta nuorena sitä menee lauman mukana.

Tottakai opettaja joka luottaa tieteeseen on ateisti koska uskonnot on tieteellisesti todistamatonta huuhaata.

Ateismi ei ole minkäänlainen, vaan monenlainen, jos verrokiksi ottaa uskovan. Siis uskonnon x jäsenet muistuttavat enemmän toisiaan kuin ateistit.

Miksi? Siksi, koska uskonto merkitsee jälleen liittämistä (re ligio). Erilaisia ihmisiä yhdistää joku ajattelu- ja oppirakennelma, vähän kuin samassa talossa on monta eri ihmistä.

Ateismi ei ole talo tässä mielessä. Sillä ei ole mitään yhteistä oppi- ja ajattelurakennelmaa. Vain tyhjää. Tyhjä on laadultaan ei-mitään, siis nolla.

Aika moni tosiaan on agnostikko tai ateisti. Minäkin, vaikka yli kolmikymppiseksi asti olin helluntaikristitty. Näin jälkeenpäin ihmettelen, miten niin pitkään pystyin uskomaan, kun ei Jumalan olemassaolosta ole todisteita. Vaikka kyllähän minä oikeastaan tiedän syitä, miksi uskoin:

- sanoma jonkinlaisesta kosmisen tason oikeudenmukaisuudesta oli hyvin vetoava

- samoin erityisesti sanoma, että kaikkivaltias olento rakastaa minua ja pitää huolta

- uskoin, että jos kerran niin monet ihmiset on historian aikana kristinuskoon uskoneet, pakko siinä on olla jotain muutakin kuin satu (nyttemmin tiedän, millaisia tarinankertojia koko ihmiskunta on, ja miten monestakin tarinasta on tullut vuosituhansia kestäviä kulttuurin tukijalkoja - esim. Yuval Noah Hararin kirja Homo Sapiens valottaa tätä hyvin)

- uskoin, että minulla on henkilökohtaisia kokemuksia Jumalan kosketuksista, Jeesuksen puheesta "sydämessäni" jne. Sittemmin olen päätynyt siihen, että ne oli vain omaa psyykkistä kuohuilua, intuitiota, välillä jopa aikuisen mielikuvitusystävä

- uskoin myös, että seurakunnissa tapahtuu ihmeitä vähän väliä, tunsin itsekin ihmisiä jotka sanoivat että heille on tapahtunut ihmeitä, ja pidin näitä ihmisiä luotettavina täysjärkisinä ihmisinä jotka eivät valehtelisi. Sitttemmin totesin, että ihmeet on joko asioita jotka on aika todennäköisiä ilman ihmettäkin, mutta jotka henkilö haluaa nähdä Jumalan ihmeinä, tai sitten toiveajattelua. Esim. rukouskokouksessa syövästä parantunut tuttava kuoli 32-vuotiaana ei niin kovin kauan "ihmeparantumisen" jälkeen. Ilmeisesti hurmoskokouksen kiihtymys sai hetkeksi kivut katoamaan psykosomaattisesti, mutta syöpään se ei pystynyt.

Kyllä siinä kirkkohäissä kaikki tehdään "isän, pojan ja Pyhän hengen nimeen". Tuskin se ateisti siellä alttarilla hiljaa on. 

Vierailija kirjoitti:

"Tämä on hyvä, nämä kirkkoon kuuluvat ateistit valehtelevat koko kirkon väen edessä."

Minä ainakin juuri kerroin omassa vastauksessani että en koskaan lausu uskontunnustusta kirkossa. Miksi lausuisin jos en siihen usko?

 

En minäkään.

Olen luonteeltani suora ja rehellinen, inhoan valhetta ja teeskentelyä.  En lausu enkä tunnusta mitään liirumlarumia johon en usko.  Seison vakaumukseni takana ja sitä ei mikään eikä kukaan horjuta. 

Ja sinä joka nyt olet aloittamassa saarnaamaan kuinka menen helvettiin jne. sinulle ei kukaan ole oikeutta antanut pistää näppejäsi kenenkään muun elämään ja siihen mihin uskoo ja mihin ei.  Jos se sinulle paremman mielen tuo, voit itse tykönäsi manata minua vaikka mihin, minulle älä tule saarnojasi esittämään.

Vierailija kirjoitti:

Tottakai opettaja joka luottaa tieteeseen on ateisti koska uskonnot on tieteellisesti todistamatonta huuhaata.

Ei se nyt ihan noinkaan ole. Itse olen luonnontieteilijä, ja uskovainen. Minulle asiat kuten Jumala ja enkelit ovat sellaista hengellistä regimenttiä, joka ei kuulu ensinkään tieteen toimialaan. Tiede tutkii tämän ajan ja paikan maailman ilmiöitä, ja ne toimivat luonnonlakien mukaan, siihen ei pidä jumalia ottaa selittämään. Olisi tosiaan kelvoton tieteilijä, jos nähdessään tutkimuksissaan ilmiön, jota ei ymmärretä vielä, toteaisi että kas, Jumalahan se siinä toimii selvästi. Tällainen ns. "aukkojen jumala" on joutunut tieteen kehityksen myötä ahtaalle ja tulee joutumaan yhä ahtaammalle. Mutta ihminen voi myös uskoa täysin tieteen selitettävissä olevaan maailmankaikkeuteen, JA koko ajan ja avaruuden ulottuvuuden tuolla puolen olevaan Jumalaan, taivaaseen yms, eikä silloin tiede häiritse uskoa, eikä usko tiedettä.

Vierailija kirjoitti:

Ateismi ei ole minkäänlainen, vaan monenlainen, jos verrokiksi ottaa uskovan. Siis uskonnon x jäsenet muistuttavat enemmän toisiaan kuin ateistit.

Miksi? Siksi, koska uskonto merkitsee jälleen liittämistä (re ligio). Erilaisia ihmisiä yhdistää joku ajattelu- ja oppirakennelma, vähän kuin samassa talossa on monta eri ihmistä.

Ateismi ei ole talo tässä mielessä. Sillä ei ole mitään yhteistä oppi- ja ajattelurakennelmaa. Vain tyhjää. Tyhjä on laadultaan ei-mitään, siis nolla.

Ei ateismi ole "tyhjää", koska jumalusko on lisävaruste, joka ateistilta puuttuu. Ei autokaan ole yhtään sen huonompi, vaikka siinä ei olisi lisävarusteena täysin turhia ralliraitoja kyljessä.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä siinä kirkkohäissä kaikki tehdään "isän, pojan ja Pyhän hengen nimeen". Tuskin se ateisti siellä alttarilla hiljaa on. 

Minulta kyllä kysyttiin lähinnä että "tahdotko". En muista että mitään muuta olisi ollut pakko ääneen sanoa.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä siinä kirkkohäissä kaikki tehdään "isän, pojan ja Pyhän hengen nimeen". Tuskin se ateisti siellä alttarilla hiljaa on. 

Mitä vieras siellä alttarilla tekee häissä? Itse olen ateistina ollut monissa kirkkohäissä, eikä sinne alttarille ole kertaakaan häävieraita kutsuttu.

Ovat muoti-ateisteja. Eivät edes tiedä mitä oikea ateismi on. 

suomi on täynnä luterilaisia ateisteja , eli ääliöitä

ehkä luterilainen pehmoversio totuudesta on luonut tyhjiön ja ateismin, eihän kukaan voi uskoa

lapsikasteeeseen eikä naispappien pierusaarnaan ja homouteen!