Lue keskustelun säännöt.
Minä haluan parisuhteen naisen kanssa jolle olen "ykkönen", ja nainen minulle. Sitten yhdessä tekisimme lapsen joka on meille molemmille 1
07.03.2024 |
Sen takia en vain voi hyväksyä kumppanikseni naista jolla on jo lapsia toisen miehen kanssa. Hänellä on jo eletty elämä toisen miehen kanssa, ja hän näkee lapsessa aina sen toisen miehen. En tule olemaan koskaan tuollaiselle naiselle se tärkein. Paljon jää kokematta. Ex-mies on myös mukana elämässä enemmän tai vähemmän, ja suhde on isoa kompromissia vain.
En ymmärrä miksi kukaan lapseton mies haluaisi kumppaniksi jo toiselle miehelle lapsia tehneen naisen.
M38
Kommentit (55)
Ymmärrän aloittajan pointin.
En minäkään halua miestä, jolla on lapsia.
Haluaisin jollekin olla tärkein, siihen asti jos tulisi lapsia ja sitten lapsi olisi meille yhteisesti tärkein unohtamatta toista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap.n aloituksen viimeiseen kohtaan voin sanoa: Jos rakastuu.
Äiteihinkin rakastutaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos sä oot 38-vuotias niin olet sun suunnitelman kanssa 20 vuotta myöhässä. Tuskin onnistuu saada naista tolla asenteella.
Miehellä on aikaa vaikka kuinka kauan; biologinen kello ei tikitä. Jossain vaiheessa lapsettomille 3-kymppisille naisille kelpaa hyvin vanhemmat miehet kun on pakko saada lapsi. Elämän realiteettejä.
Rupert Murdoch (92) meni juuri kihloihin Elena Zhukova:n (67) kanssa mennäkseen naimisiin viidennen kerran. Hän ehti olla välissä viime vuonna vielä kihloissa, mutta tämä kariutui morsiamen liialliseen uskonnollisuuteen.
https://edition.cnn.com/2024/03/07/media/rupert-murdoch-engaged-elena-z…
Miksi kukaan nainen huolisi yli 35-vuotiaan lapsettoman miehen, jos on riski, että perheenperustamiselle myötämielinenkin vetkuttelisi esikoisen alulle pistämistä vaikkapa 40 vuotta?
Tämähän vain aiheuttaa jyrkemmän kahtiajaon niiden miesten välille, jotka haluavat lapsia (nuorina) ja jotka eivät halua (paitsi kun elämä on eletty, 60-vuotiaana tai ehkä vanhempanakin).
Okei? No älä sitten seurustele naisen kanssa, jolla on jo lapsia. En minäkään niin tekisi. Ei kukaan siihen pakota. Miksi tästä piti koko kansalle kirjoittaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli kun lapsi syntyy, vaimo tipahtaa asteikolla alaspäin? Oletpa oikea unelmamies. Mitä jos lapsia on monta? Tai tulee kaksoset? Varmaankin jäät koti-isäksi sitten, kun kerran lapset ovat elämässäsi ykkössijalla.
Minulla itselläni ei ole lapsia, mutta olen kyllä ollut ymmärtävinäni että useimpien ihmisten elämässä omat lapset ovat se kirkkaasti kaikkein tärkein asia, ja ilman muutan parisuhteen yli. Omien lastensa puolesta monet voisivat vaikka kuolla. Puolisonsa puolesta ehkä sittenkin harvemmat.
Lapsi voi olla myös pettymys eikä häntä opikaan rakastamaan ehdoitta. Hän voi olla väärää sukupuolta, lihava, ruma, huono koulussa, haluaa harrastaa vanhemman mielestä vääriä asioita, uhmakas, vammainen jne. Elämä menee kovin harvoin niin kuin on etukäteen suunnitellut, varsinkin kun suunnittelee toisesta ihmisestä jotain.
Vierailija kirjoitti:
Miksi sinun tarvitsee olla kumppanillesi ykkönen tai hänen sinulle, jos lopullinen tavoite on kuitenkin se, että lapsi olisi ykkönen?
Tämä kuulostaa mun korvaan tosi surulliselta. Kumppanin ainoa tarkoitus on saada aikaan lapsi. Ja sit elämä pyörii vaan sen lapsen ympärillä.
Ei kiitos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sinun tarvitsee olla kumppanillesi ykkönen tai hänen sinulle, jos lopullinen tavoite on kuitenkin se, että lapsi olisi ykkönen?
Tämä kuulostaa mun korvaan tosi surulliselta. Kumppanin ainoa tarkoitus on saada aikaan lapsi. Ja sit elämä pyörii vaan sen lapsen ympärillä.
Niinpä sitten siitä lapsesta tuleekin helpommin itsekeskeinen. Erolapset taas kärsivät usein vanhemman negatiivisista puheista ja toisen haukkumisesta ja/tai kompensoidaan jotain lahjomalla ja lapsi voi olla entistä enemmän arjen napa.
Terveessä perheessä lapsi kulkee ja varttuu vanhempien elämän ohella ja katsoo esimerkkiä. Kun vanhemmat eivät edes keskenään osaa tehdä harmoonista rakastavaa mikroyhteiskuntaa niin ei hyvää seuraa.
Tunnen erään naisen joka n. 30v:na tarkoituksella hankkiutui raskaaksi tullakseen yksinhuoltajaksi. Siinä sitten yhteiskunnallista mallia ja kiva lapselle että äiti ratkaisi jo ennen syntymää että isää ja miehen mallia sinulla ei sitten ole koskaan. Tunnen toisenkin vastaavan joka yritti keinosiemennystä itselleen mutta hän ei onneksi tullut raskaaksi, mutta saattaa adoptoida mikä on paljon parempi vaihtoehto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos sä oot 38-vuotias niin olet sun suunnitelman kanssa 20 vuotta myöhässä. Tuskin onnistuu saada naista tolla asenteella.
Miehellä on aikaa vaikka kuinka kauan; biologinen kello ei tikitä. Jossain vaiheessa lapsettomille 3-kymppisille naisille kelpaa hyvin vanhemmat miehet kun on pakko saada lapsi. Elämän realiteettejä.
Rupert Murdoch (92) meni juuri kihloihin Elena Zhukova:n (67) kanssa mennäkseen naimisiin viidennen kerran. Hän ehti olla välissä viime vuonna vielä kihloissa, mutta tämä kariutui morsiamen liialliseen uskonnollisuuteen.
https://edition.cnn.com/2024/03/07/media/rupert-murdoch-engaged-elena-z…
Mies tarvitsee lisääntymisikäisen naisen. Kuka sellainen nainen haluaa mitään papparaista miehekseen ja lapsensa isäksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saako se nainen tykätä kenestäkään tai mistään muusta? Vanhemmistaan, sisaruksistaan, ystävistään? Saako olla seurustellut aiemmin?
38-vuotiaana sinulla pitäisi jo olla tuo nainen.
Toivottavasti on rahaa tilillä, niin voit vielä postimyynnin kautta löytää. Siinä tulee kyllä sitten kaupan päälle myös elätettäväksi naisen suku.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Saako se nainen tykätä kenestäkään tai mistään muusta? Vanhemmistaan, sisaruksistaan, ystävistään? Saako olla seurustellut aiemmin?
Saa.
Mitä seurustelu pitää sisällään, mihin se tähtää ja kuinka monta sellaista seurustelua on vaikuttaa asiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen vähän kahta mieltä. Toki lapset ovat tärkeänä ykkösenä vanhemman elämässä, mutta parisuhde parhaimmillaan on se, jonka pitäisi olla prioriteettina jo ihan lasten kasvatuksen kannalta. Lapset seuraavat kyllä, minkälainen parisuhde vanhemmilla on, ja ottavat siitä mallinsa omaan tulevaisuuteensa. Parisuhde on myös se, joka toivottavasti jatkuu vielä silloinkin, kun lapset lentävät pesästä ja perustavat omia parisuhteitaan. Mikäli parisuhteestaan ei huolehdi ja priorisoi puolisoaan, on se merkki lapsille, sekä tuhoisaa omalle tulevaisuudelleen. Lapsia tulee rakastaa, mutta muistaa myös se, että ovat lainaa vain.
Entä sitten? Tämä ei ole relevanttia. Kyse oli lapsista, ei edellisistä suhteista.