En ymmärrä kerrostalossa asumista. Kuka haluaa asua semmoisessa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ikinä enää haluaisi asua omakotitalossa.

Niin, se onkin paljon mukavampaa kun saa kuunnella naapurien kusen lorinaa, tömistelyä, örveltämistä, koiran ulvontaa, musiikin luukuttamista - ja naapurisikin saavat vastaavasti kuulla kaiken mitä asunnossasi puhut. Ah, se vasta on elämää se.

Miinustajat ilmeisesti arvostavat yksityisyyden lähes täydellistä puuttumista.

me miinustajat emme ymmärrä, mistä puhut. En ole koskaan kuullut mitään noista, en naapurin kuseksimistä enkä koiran ulvontaa enkä musiikin ulvottamista, eikä puhetta kuulu, vaikka olen asunut elämäni aikana 6-7 kerrostalossa. 

 

Muistan vieläkin yhden kerran kuulleeni huutoa asunnossa, jossa asuin 5 vuotta. Se kerta oli yö, jolloin suomi voitti lätkän mm-kullan. Samassa talossa kuulin yhden kerran riitelyn ääniä, kun yhdellä pariskunnalla kaatui kirjahylly.

Toisesta asunnosta, jossa asuin 2 vuotta, kuulin yläkerrasta yhden kerran ääniä. Miesääni huusi lapselle perkele ja lapsi alkoi ulvoa.

Muistan yhden asunnon, josta kuului yläkerrasta ääniä, kun nainen käveli joskus harvakseltaan korkokengillä siellä.

Nykyisessä talossa kuulen ääniä silloin, kun naapurin lastenlapset möykkäävät rapussa tullessaan hoitoon, eli parin viikon välein. 

 

Mistä ihmeen yksityisyyden puutteesta puhut?

Siellä mistä minä ottaisin ok:n pelkkä kiinteistövero maksaa reilusti enemmän kuin vastikkeet kokonaisuudessaan että se siitä halvasta ok asumisesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ikinä enää haluaisi asua omakotitalossa.

Niin, se onkin paljon mukavampaa kun saa kuunnella naapurien kusen lorinaa, tömistelyä, örveltämistä, koiran ulvontaa, musiikin luukuttamista - ja naapurisikin saavat vastaavasti kuulla kaiken mitä asunnossasi puhut. Ah, se vasta on elämää se.

Miinustajat ilmeisesti arvostavat yksityisyyden lähes täydellistä puuttumista.

me miinustajat emme ymmärrä, mistä puhut. En ole koskaan kuullut mitään noista, en naapurin kuseksimistä enkä koiran ulvontaa enkä musiikin ulvottamista, eikä puhetta kuulu, vaikka olen asunut elämäni aikana 6-7 kerrostalossa. 

 

Muistan vieläkin yhden kerran kuulleeni huutoa asunnossa, jossa asuin 5 vuotta. Se kerta oli yö, jolloin s

jatkan: olen myös asunut okt:ssä 15 vuotta, ja tiedätkö, mikä minua häiritsi siellä? Se, että kaikki näkivat ikkunoista sisään. Tai joku olisi pytynyt vaanimaan jossain pusikossa ja tuijottamaan sisään (joo, liian paljon leffoja). Okt:ssa asuin siten, että verhot oli aina kiinni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ikinä enää haluaisi asua omakotitalossa.

Niin, se onkin paljon mukavampaa kun saa kuunnella naapurien kusen lorinaa, tömistelyä, örveltämistä, koiran ulvontaa, musiikin luukuttamista - ja naapurisikin saavat vastaavasti kuulla kaiken mitä asunnossasi puhut. Ah, se vasta on elämää se.

Miinustajat ilmeisesti arvostavat yksityisyyden lähes täydellistä puuttumista.

me miinustajat emme ymmärrä, mistä puhut. En ole koskaan kuullut mitään noista, en naapurin kuseksimistä enkä koiran ulvontaa enkä musiikin ulvottamista, eikä puhetta kuulu, vaikka olen asunut elämäni aikana 6-7 kerrostalossa. 

 

Muistan vieläkin yhden kerran kuulleeni huutoa asunnossa, jossa asuin 5 vuotta. Se kerta oli yö, jolloin s

Miten voi sitten minulla olla tällainen tuuri että heti eka kerrostalo missä koetan asua sellainen missä kuuluu kolinaa ja mölyä joka suunnasta jatkuvasti. Epäilen että nämä kerrostaloihin tyytyväiset viestivät viittomakielellä koska kuuloaisti ei toimi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ikinä enää haluaisi asua omakotitalossa.

Niin, se onkin paljon mukavampaa kun saa kuunnella naapurien kusen lorinaa, tömistelyä, örveltämistä, koiran ulvontaa, musiikin luukuttamista - ja naapurisikin saavat vastaavasti kuulla kaiken mitä asunnossasi puhut. Ah, se vasta on elämää se.

Miinustajat ilmeisesti arvostavat yksityisyyden lähes täydellistä puuttumista.

me miinustajat emme ymmärrä, mistä puhut. En ole koskaan kuullut mitään noista, en naapurin kuseksimistä enkä koiran ulvontaa enkä musiikin ulvottamista, eikä puhetta kuulu, vaikka olen asunut elämäni aikana 6-7 kerrostalossa. 

 

Muistan vieläkin yhden kerran kuulleeni huutoa asunnoss

Itse asuin 15 vuotta samassa kerrostaloasunnossa ja luonnollisesti siellä oli aika rauhallista kun noin kauan viihdyin. Kuulen  mielestäni normaalisti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu täysin siitä minkälaiset seinät ja naapurit on. Jos toiset edes kunnossa niin ei sitten mitään ongelmaa. Jos pahviseinät ja rasittava naapuri niin huhhuhhuijaa.

Noin 1/3 naapureista on jollain tavalla tai toisella täysiä kusiaisia siinä mitä tulee muiden huomioon ottamiseen.

Noin vähän? Itse sanoisin että 2/3.

Minä ymmärrän hyvin, että eri asumismuodoilla on kaikilla ystävänsä ja ihmiset arvostavat eri asioita.

Asun puiston laidalla, rauhallisessa vanhassa kerrostalossa, tilavassa kolmiossa. Isossa kaupungissa, kävelymatkan päässä keskustasta. 

Tän lisäksi mulla on pieni, vaatimaton, ihana perintömökki järven rannalla sadan kilsan päässä maalla.

En vaihtaisi itse tätä kaupunkiasuntoa mihinkään.

Jämerä, hyvin äänieristetty tiilikerrostalo järven rannalla erinomaisten joukkoliikenneyhteyksien ja lenkkimaastojen äärellä. Peruspalvelut kävelymatkan päässä. En haluaisi asua missään muualla.

Vierailija kirjoitti:

Minä ymmärrän hyvin, että eri asumismuodoilla on kaikilla ystävänsä ja ihmiset arvostavat eri asioita.

Asun puiston laidalla, rauhallisessa vanhassa kerrostalossa, tilavassa kolmiossa. Isossa kaupungissa, kävelymatkan päässä keskustasta. 

Tän lisäksi mulla on pieni, vaatimaton, ihana perintömökki järven rannalla sadan kilsan päässä maalla.

En vaihtaisi itse tätä kaupunkiasuntoa mihinkään.

Minä ymmärrän tuon niin hyvin. Olen kasvanut kerrostalossa ja se on minulle rakkain asumismuoto. Mieheni puolestaan on kasvanut omakotitalossa ja on omakotitaloasuja henkeen ja vereen. Lasten lähdettyä kotoa muutimme omakotitalosta kerrostaloon helpon asumisen toivossa. Viihdyin loistavasti ja olin tyytyväinen, mies ei niinkään, hän ikävystyi. Haimme kompromissia ja muutimme rivitaloon. Minä en viihdy tässä ja mieskin haikailee edelleen omakotitalon perään. Lopputulos, muutamme jälleen omakotitaloon. Asumismuotoja kokeillessamme emme ole törmänneet meteliin tai ikäviin naapureihin. Kaikki asunnot, joissa olemme asuneet, ovat olleet mukavia. Eroja on vain siinä, mitä asunnoissa voi tehdä. Mieheni haluaa autotallin ja oman pihan, jossa puuhailla. 

Vierailija kirjoitti:

Minä ymmärrän hyvin, että eri asumismuodoilla on kaikilla ystävänsä ja ihmiset arvostavat eri asioita.

Asun puiston laidalla, rauhallisessa vanhassa kerrostalossa, tilavassa kolmiossa. Isossa kaupungissa, kävelymatkan päässä keskustasta. 

Tän lisäksi mulla on pieni, vaatimaton, ihana perintömökki järven rannalla sadan kilsan päässä maalla.

En vaihtaisi itse tätä kaupunkiasuntoa mihinkään.

Rauha ja hiljaisuus lienee kuitenkin asioita mitä suurin osa arvostaa ja on täysin tuurista kiinni tämän suhteen millaisia kokemuksia saa vaikkapa kerrostalossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ikinä enää haluaisi asua omakotitalossa.

Niin, se onkin paljon mukavampaa kun saa kuunnella naapurien kusen lorinaa, tömistelyä, örveltämistä, koiran ulvontaa, musiikin luukuttamista - ja naapurisikin saavat vastaavasti kuulla kaiken mitä asunnossasi puhut. Ah, se vasta on elämää se.

Miinustajat ilmeisesti arvostavat yksityisyyden lähes täydellistä puuttumista.

me miinustajat emme ymmärrä, mistä puhut. En ole koskaan kuullut mitään noista, en naapurin kuseksimistä enkä koiran ulvontaa enkä musiikin ulvottamista, eikä puhetta kuulu, vaikka olen asunut elämäni aikana 6-7 kerrostalossa. 

 

Muistan vieläkin yhden kerran kuulleeni huutoa asunnoss

Muuta yli 100v vanhaan kerrostaloon, niin ei tarvitse kärsiä ohuista seinistä. 

Krs-talossa olen ollut paljon onnellisempi.  Asunto ei ole täydellinen, mutta en tahtoisi omakotitaloon vaikka olisin rikas.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ikinä enää haluaisi asua omakotitalossa.

Niin, se onkin paljon mukavampaa kun saa kuunnella naapurien kusen lorinaa, tömistelyä, örveltämistä, koiran ulvontaa, musiikin luukuttamista - ja naapurisikin saavat vastaavasti kuulla kaiken mitä asunnossasi puhut. Ah, se vasta on elämää se.

Miinustajat ilmeisesti arvostavat yksityisyyden lähes täydellistä puuttumista.

me miinustajat emme ymmärrä, mistä puhut. En ole koskaan kuullut mitään noista, en naapurin kuseksimistä enkä koiran ulvontaa enkä musiikin ulvottamista, eikä puhetta kuulu, vaikka olen asunut elämäni aikana 6-7 kerrostalossa. 

 

Muistan vieläkin yhden kerran kuulleeni huutoa asunnoss

Miten voi sitten minulla olla tällainen tuuri että heti eka kerrostalo missä koetan asua sellainen missä kuuluu kolinaa ja mölyä joka suunnasta jatkuvasti. Epäilen että nämä kerrostaloihin tyytyväiset viestivät viittomakielellä koska kuuloaisti ei toimi.

ihan olen normikuuloinen. Olen vain osannut valita talot niin, etten ota 80-90-luvun paperitaloja. Mitä vanhempi talo, sitä paksummat seinät. Tällä neuvolla olen taloni valinnut. Ja niin, suurin osa on omistusasuntotaloja, sillä voi olal merkitystä.

pitää kertoa, että paras talo oli kuitenkin 2010 valmistunut, jossa asuin pari vuotta. Etukäteen pelkäsin sitä, koska se oli Itäväylän varrella, mutta silloin opin, mitä tarkoittaa desibeli-ikkunat. Vain ambulanssin ääni kuului ulkoa. Mutta ikkuinoitahan ei voinut pitää metelin vuoksi auki. Myöskään rapusta ei kuulunut mitään, eikä hissistä, vaikka oli seinän takana. Kokonaan vuokratalo.

Vierailija kirjoitti:

Autoton, matkustushaluinen, sairaalapalveluita tarvitseva. Sellainen joka ei pidä sähkölaskusta, oli 28e tammi-helmikuu. Meikäläinen painaa oven kiinni ja matkustaa LasPalmasiin. Sinä jäät perseaukisena irroittelemaan autoa lumikinoksesta. Sulla ei ole mitään muuta kuin remppaamaton talo ja tuulen huuhtoma perse. Mulla on rahaa ja pienet asumiskulut.

Just tää! 

Suurin vika kyseisessä asumismuodossa on äänieristyksen puute. Muuten on laiskalle ihmiselle täydellinen. Laiska olen minäkin, mutta 64-vuotta olen asunut vain omakotitalossa. Lopputulos ei ole kummoinen, kun ei ole remonttihaluja ja taitoa. Hyvällä tuurilla voi mennä niin, ettei seinät kaadu ja katto putoa niskaan, ennen kuin loppu tulee itselle!

"ihan olen normikuuloinen. Olen vain osannut valita talot niin, etten ota 80-90-luvun paperitaloja. Mitä vanhempi talo, sitä paksummat seinät. Tällä neuvolla olen taloni valinnut. Ja niin, suurin osa on omistusasuntotaloja, sillä voi olal merkitystä."

Tuuri sulla on käynyt kun ei talon vuosistakaan voi mitään äänieristyksiä päätellä sataprosenttisesti, vaihtelevaa laatua löytyy kaikkialta. Päin vastoin uusissa pitäisi olla parempi äänieristys muttei sekään aina ole niin.

Aika moni asuu kerrostalossa, kun ei muuhun ole mahdollisuutta tai varaa. Itse jouduimme aikanaan ostamaan perheelle kolmion 1968 rakennetusta "neukkukuutiosta". Hyviä puolia tässä on ollut arjen sujuvuuden kannalta paljon. Vieressä on asukaspuisto. Se siis on ihan keittiön ja olohuoneen ikkunan alla. Seurakunnan päiväkerho kappelin tiloissa on asukaspuiston vieressä, kuten ostoskeskuksen kaksi lähikauppaa. Kauppaan ehtii lähteä vaikka 5 minuuttia ennen sulkemisaikaa. Nyt on ostarilla enää vain yksi kauppa, mutta tilalle tuli kohtuullisen kävelymatkan (alle kilometri) päähän kaksi muuta ruokakauppaa, joista Lidlissä asioin usein. Töihin kävelen noin kilometrin päähän 15 minuutissa. Isoon ostoskeskukseen 3,5 km päähän pääsee runkolinjan busseilla tai omalla autolla nopeasti.

Huonoja puolia on aikakauden mukainen heikko äänieristys. Ei niinkään ole häirinnyt naapureista tuleva melu, mutta oman perheen arjen ääniä olen välillä hävennyt ja toppuutellut. Lisäksi perheen musiikkiharrastukset ovat vaikeutuneet. Digipiano on ainoa, jota kehtaa iltaisin soittaa, vaikka muitakin soittimia ja laulua olisi ollut mukava harrastaa. Oman pihan puutetta paikkaa hieman läheinen kaupungin puutarhapalsta 65 euron vuosivuokralla.

Olen asunut omakotitalossa, rivitalossa ja kerrostalossa ja kerrostalo on paras vaihtoehto. Puutarhahommia pääsen tekemään viljelypalstallani, se riittää vallan hyvin.

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä kerrostalossa asumista. Kuka haluaa asua semmoisessa?

Ihan kuka tahansa muu, joka ei ole sinä?

APn kaltaiset ihmiset eivät kyllä sitten ymmärrä elämästä yhtään mitään. Miten voi puuttua kyky miettiä asioita muistakin kuin omasta näkökulmasta? Että kun SINÄ olet aina voinut asua niin kuin haluat luulet että kenelläkään muulla ei ole hankaluuksia sen kanssa? Luulet että koska SINÄ haluat asua tietyllä tavalla, niin TOTTAKAI kaikki muutkin. Et tiennyt että ihmisiä on erilaisia? JOILLA ON ERILAISET TOIVEET/UNELMAT/ELÄMÄNTILANTEET?

Hohhoi.