Olisiko työttömien ihan mahdoton ajatus opiskella lähihoitajaksi?
Valitetaan että ei sovellu alalle.. Minusta ei kyllä sovellu mihinkään muuallekaan jos ei saa näin yksinkertaista työtä hoidettua. Itse työskentelen lähihoitajana kotipalvelussa, jossa on huutava pula työntekijöistä. Työtehtävät nyt on hyvin yksikertaisia. Lämmitän vanhuksille ruokaa ja annan lääkkeet dosetista. Valvon että pysyvät pystyssä käydessään vessassa ja suihkussa. Tässä kotihoidossa on tosi vähän mitään ällöttävää, siihen nyt tottuu että vähän toisen ihmisen takapuolta suihkuttaa vedellä. Autan pukeutumisessa, vuoteeseen menemisessä jne. Kuuntelen vanhuksen tarinoita. Töitä on niin paljon kuin jaksaa tehdä ja palkka näissä firmoissa 15-20e tunti plus lisät. En tajua miksi ei kelpaa.
Kommentit (220)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos fyysisiä esteitä ei ole, soveltuminen on motivaatiokysymys. Prinsessojen hienostelua kieltäytyä lähihoitajan koulutuksesta.
Ei ole kiinni pelkästään motivaatiosta. Esim. autistit eivät kykene ihmisläheiseen työhön. He eivät yksinkertaisesti jaksa sitä.
Kansanedustajat ovat siis autisteja kun eivät viitsi kouluttautua lähihoitajiksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei työtön noin vaan mene opiskelemaan yhtään mihinkään. Lupa työttömyystuella opiskeluun pitää ruinata työkkäriltä, ja ovat hyvin tyypillisesti sitä mieltä että jos työttömällä on jo korkeakoulututkinto niin häntä ei aleta enää kouluttaamktenkään. Tiedän tämän kun olen ihan hiljattain asiasta puhunut työkkärin virkailijan kanssa, sanoi ykskantaan että maisterin tutkinto saa luvan riittää vaikka alan töitä ei juuri ole.
Työttömille kaikki on ylivoimaista. Pakkohan ei ole opiskella työttömyystuella mutta tämä työttömille taas yksi hyvä tekosyy miksi ei voi mitään tehdä. Paitsi ne jotka haluavat pois työttömyydestä. He eivät tarvitse te-keskuksen lupaa opiskeluun vaan lähtevät opiskelemaan.
Ja sinä tollo kuvittelet, että kaikki työttömät ovat samanlaisia. Olen niin kyllästynyt näihin tärähtäneisiin valopäihin, jotka ovat täynnä ennakkoluuloja muita ihmisiä kohtaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurimmat ongelmat hoitoalalla ovat huono työilmapiiri, monilla täysin hälläväliä asenne, palkkaus, alalle päätyneet, täysin sille sopimattomat ihmiset. Tässä onkin sellainen keitos, mikä ei helpolla korjaannu.
Nämä kaikki pitävät paikkansa, mutta on muutakin.
Kukaan ei puhu siitä, miten suurten ikäluokkien saapuessa hoivakoteihin tilanne tulee muuttumaan kestämättömäksi.
Asukkaat ovat entistäkin sairaampia, lisäksi erittäin ylipainoisten potilaiden määrä on kasvussa. Heitä on todella vaikea hoitaa, ihan tavalliset pesutkin tuottavat tuskaa.
Oma lukunsa on väkivaltaiset dementikot, joiden kanssa kukaan ei haluaisi olla tekemisissä.
Tajuatteko te, miten kestämätön tämä tilanne on? Alalla on paha työvoimapula, ja samaan aikaan kasvaa niiden asukkaiden määrä, joid
Tuo on tilanne ylipäätään.
Meillä on suuret ikäluokat eläkkeellä tai eläköitymässä, ja pienet ikäluokat kantamassa tätä kuormaa. Nämä taas jakautuvat itsekkäisiin menestyjiin, just ja just pärjäileviin duunareihin (pätkätyöläiset, oikeasti matalapalkkaiset kuten siivoojat ja talkkarit) ja syrjäytyneisiin.
Ulkomaanvahvistuksista ei ollut paikkaamaan tilannetta. Ei tullut supermenestyjiä. Ja hoitajat savustetaan kotimaisten vanhempien hoitajien toimesta ulos alalta, kuten muutkin vastavalmistuneet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kyllä kannata alkaa lähihoitajaksi, jos:
- Ei ole minkäänlaista hoivaviettiä (ei myöskään naisella).
- Pelkää verta ja/tai piikkejä niin, että voi lähteä jopa taju esim. kun joutuu itse verikokeeseen pistettäväksi.
- Kammoaa muitakin eritteitä, jos ne ovat jonkun toisen ihmisen.
Uskon, että tällaisia ihmisiä on PALJON!
Lähihoitaja voi mennä töihin vaikka päiväkotiin. Ei siellä mitään piikkejä ja verta ole. Myös psykiatrian puolella on sellaisia hoitajia, jotka eivät pistä, koska se tuntuu pahalta. Mutta ei se haittaa, aina voi joku muu antaa injektion. Mikä edes on hoivavietti?
Kyllä pelottaisi ja hirvittäisi tieto siitä, että oma lapsi olisi päivästä toiseen hoivavietittömien hoitsujen armoilla (moni lapsi varmasti onkin). Kyllä joka ikinen täyspäinen vanhempi laittaa lapsensa mieluiten sellaiselle varhaiskasvatuksen ammattilaiselle hoitoon, jolla on hoivavietti, eikä lähiHOITAJALLE, jota ei kiinnosta hoitaa mitään.
Onko sillä alalla 500,000 vapaata työpaikkaa?
Eivät kaikki työttömät halua tai sovellu hoitajiksi. Itse teen määraikaisia jaksoja hoitoapulaisena, hoitajaksi en aio opiskella vaikka työkkäri on muutaman kerran ehdotellut.
En jaksa lukea koko ketjua, mutta: Onko näiden lukemattomien aloitusten tekijöiden mielestä myös miesten hankkiuduttava lähihoitajaksi? Vai ainoastaan naisten? Miehille tehtävä sopisi kaikin tavoin hyvin, enemmän voimaa, yksinkertaista työtä jne.
Millä ihmisen, joka kouluttautuu uudelle alalle, on tarkoitus elää? Ottaa opintolaina, jota sitten pienituloisena maksaa vuosikausia? Ajatelkaa vähän etukäteen mitä kirjoittelette. Vain murto-osa " työttömistä" on elämäntapatyöttömiä, muut ovat kouluttautuneita, työuraa tehneitä ilman omaa haluaan työttömiksi joutuneita. Ja pyrkivät työllistymään kykyjään ja koulutustaan vastaaviin töihin mahdollisimman pikaisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kyllä kannata alkaa lähihoitajaksi, jos:
- Ei ole minkäänlaista hoivaviettiä (ei myöskään naisella).
- Pelkää verta ja/tai piikkejä niin, että voi lähteä jopa taju esim. kun joutuu itse verikokeeseen pistettäväksi.
- Kammoaa muitakin eritteitä, jos ne ovat jonkun toisen ihmisen.
Uskon, että tällaisia ihmisiä on PALJON!
Lähihoitaja voi mennä töihin vaikka päiväkotiin. Ei siellä mitään piikkejä ja verta ole. Myös psykiatrian puolella on sellaisia hoitajia, jotka eivät pistä, koska se tuntuu pahalta. Mutta ei se haittaa, aina voi joku muu antaa injektion. Mikä edes on hoivavietti?
Kyllä pelottaisi ja hirvittäisi tieto siitä, että oma lapsi olisi päivästä toiseen hoivavietittömien hoitsujen armoilla (moni lapsi varmasti onkin). Kyllä joka ikinen täyspäinen vanhempi laittaa lapsensa mieluiten sellaiselle varhaiskasvatuksen ammattilaiselle hoitoon, jolla on hoivavietti, eikä lähiHOITAJALLE, jota ei kiinnosta hoitaa mitään.
Päiväkoti ei edes ole mikään hoitopaikka vaan siellä varhaiskasvatetaan lapsia. LähiHOITAJALLA ei ole paljoakaan annettavaa pedagogiikan saralla.
Mulle ainakin mahdoton ajatus. En kestä eritteitä ja mut kiusattaisi hengiltä jo ekassa harkassa.
Ei olisi, mutta nytkin työkkäri rummutti varmaan melkein vuoden, että hae lähihoitajakoulutuksen. Hakijoita oli tuhansittain, aloituspaikkoja oli joku tyyliin 15.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa opiskella sähköinsinööriksi. Töitä on ja siistiä sisätyötä.
Kannattaa opiskella toimitusjohtajaksi esim. Aalto-yliopiston tuotantotalouden linjalta. Hyväpalkkaista ja siistiä sisätyötä.
Opiskelin lähihoitajaksi, mutta en ole tehnyt alan töitä. Työharjoitteluissa sain sen käsityksen etten ehkä sovellu alalle. Yritin olla oma-aloitteinen ja ahkera, mutta silti se ei ollut minun hommaa. Lähihoitajan työ vaatii tietynlaisen persoonan, että jaksaa. Arvostan heitä ja heidän työtä. Oli vain minulle liian kuormittavaa. Lisäksi atooppinen ihoni ei enää kestä, iho on rikki usein eikä asiakkaatkaan siitä varmasti pitäisi. 973
Mielelläni opiskelisin lähihoitajaksi. Minulla ei vaan ole varaa ryhtyä opiskelijaksi ja valitettavasti työkkäri ei anna opiskella toista tutkintoa työttömyysetuudella.
Muistan lukeneeni jutun lähihoitajaopiskelijoista, joita opettaja ei uskaltanut laittaa kentälle harjoitteluun. Olivat jotain aikuisia alan vaihtajia. Että semmoista valiojoukkoa meillä otetaan koulutettavaksi.
Vierailija kirjoitti:
Mielelläni opiskelisin lähihoitajaksi. Minulla ei vaan ole varaa ryhtyä opiskelijaksi ja valitettavasti työkkäri ei anna opiskella toista tutkintoa työttömyysetuudella.
Hoiva-avustaja koulutukseen en päässyt, 2 kertaa olen hakenut.
Vierailija kirjoitti:
Kaikista ei ole lähihoitajiksi. Siksi että sinä sovellut alalle, ei tarkoita, että kaikille sopisi. Ystäväni opiskeli lähihoitajaksi, eikä todellakaan ole omalla alallaan. Jos selviät vain siivoamalla ja lämmittämällä ruokaa, hyvä niin. Mutta monet vaihtavat vanhuksille vaippoja, pesevät takapuolia, pistävät piikkejä. On vähän rankempaa kuin kevyt kotikäynti. Ollaan iholla kirjaimellisesti. Se ei sovi kaikille, niin kuin olemme lehdistä voineet lukea.
Siivous ei kuulu lähihoitajalle, mutta henkilöön menevä perushoito kyllä. Lääkkeiden anto sairaanhoitajan annostelemasta dosetista kyllä. Humaania työtä, johon kaikkien luonne ei taivu. Rehellinenkin pitää olla.
En sovellu alalle, jos minua joku töissä asiakas pahoinpitelisi niin 112 kutsuisi. En muutenkaan suostuisi työskentelemään jatkuvan väkivallan uhan alla, olkoot hoidokit minkä ikäisiä tai laatuisia tahansa.
Uskoisin, että jos lähihoitajan tutkintoon kuuluvat harjoittelut olisivat palkallisia, niin tämä voisi olla realistinen ja hyvä vaihtoehto monille. Tämän muuttaminen olisi minusta ehdottomasti tehokkain tapa lisätä alan vetovoimaa alanvaihtajien silmissä.
Moni tuo esiin pointin, että pitäisi olla alalle soveltuva persoona. Tämä nyt ei ole mikään itsestäänselvyys edes niiden alalla jo työskentelevien lähäreiden parissa. Väitän kuitenkin, että valtaosa ihmisistä pystyy kohtaamaan toisen ihmisen sillä tavalla kuin tuossa ammatissa pitää. On paljon ei-työllistävämmälle alalle kouluttautuneita, fiksuja, ystävällisiä ja asiallisia ihmisiä, jotka suoriutuisivat varmasti lähärin työstä hyvin. Olisi kansantalouden kannalta upea juttu, jos mahdollisimman moni voisi "työttömyysvuosien" aikana (odotellessaan mahdollisesti sitä oman kutsumuksensa mukaista työpaikkaa) työskennellä tällaisella alalla, jolle kaivataan kipeästi tekijöitä, ja yltää vähän parempaan elintasoon kuin tuilla.
Toinen alan vetovoimaa lisäävä tekijä olisi osa-aikatyömahdollisuuksien lisääminen. Nykyisellään tähän ei monessa paikassa ole mahdollisuuksia työvoimapulan takia. Hoitoala on raskas ala, mutta 50-80 % työajalla voisi sopia useammalle. Tämä koskettaa ehkä niitä jo varttuneempia työttömiä, joilla on asuntovelat maksettu ja kokoaikatyössä oleva puoliso, mutta jotka kokisivat mielekkäämmäksi elämäntavaksi vanhusten hoitamisen muutamana päivänä viikossa kuin tukibyrokratian keskellä luovimisen vuodesta toiseen.
Vierailija kirjoitti:
En sovellu alalle, jos minua joku töissä asiakas pahoinpitelisi niin 112 kutsuisi. En muutenkaan suostuisi työskentelemään jatkuvan väkivallan uhan alla, olkoot hoidokit minkä ikäisiä tai laatuisia tahansa.
Ei oikeuslaitos puutu syyntakeettomien vanhusten tekemisiin. Lähihoitajilla pitäisi olla itsellään oikeus pitää kuria vanhuksille.
Miten olisi, voisiko Sipilä mahdollisesti kouluttautua lähihoitajaksi? Jaa, miksi ei?