Menee hermo lapsen isään. Vaikea asia
Teinin isällä on jokin häiriö, en tiedä mikä kun ei ole diagnosoitu, mutta tavallinen elämä ei hänen kanssaan onnistunut. Siksi olemme eronneet jo yli kymmenen vuotta sitten. Mies ei kykene käymään töissä joitain satunnaisia, lyhyitä hommia lukuunottamatta. Hän on korkeakoulutettu mutta ei tajua työelämästä yhtään mitään, koska toiminnanohjaus on täysin onnetonta.
Lapselle on valitettavasti periytynyt samoja ongelmia ja diagnoosina on keksivaikea autismi joka tekee elämästämme todella haasteellista. Veikkaan isällään olevan jotain samaa. Isästä ei apua ole. Hän kulkee valtava rinkka selässään pitkin Suomea, nukkuu milloin missäkin, vaikka sitten metsässä. Puhelimia ja numeroita on useampi kappale jotka ovat vuorollaan rikki, akku loppu jne ja joita vaihtelee, kantaa niitä repussa mukana. Puhelin onkin aina kiinni. Vaatteet on moneen kertaan parsittuja. Joku pieni huone hänellä on vuokrattuna jossain korvessa, mutta säilöö siellä jotain romua, eikä siellä voi kunnolla asua. Mistään hän ei ole pystynyt ottamaan vastuuta koskaan, eikä maksamaan yhtään mitään lapsen elatuksesta. Itse olen työssäkäyvä ihminen. En sekuntiakaan olisi jaksanut katsella tuota ihmistä, ellei hän olisi lapselle niin rakas. Tilanne on ajautunut vuosien aikana siihen että isä ilmestyy jostain ja tulee meille. Teini ei voi haasteidensa ja isän haasteiden takia mennä isälleen. Meno on kuitenkin niin levotonta etten vain pysty sietämään tätä enää. Isä valvoo yöt, kokkailee, kulkee miten sattuu, jättää tavaransa tänne ja menee jonnekin, tulee hakemaan rinkastaan jotain tai tuo sinne jotain jne.
Hän on kiltti ja rauhallinen, mutta sekoilu ja kulkeminen on sellaista että täällä ei ole rauhaa. Itse hän ei ymmärrä aiheuttavansa levottomuutta. Nyt hän on majaillut täällä taas kolme päivää on-off eikä itsekään tiedä mitä tekee seuraavaksi; meneekö pohjoiseen vaiko etelään ja milloin ja millä jne. Mitään hänen kanssaan on turha keskustella koska hän ei kykene toimimaan arjessa eikä mikään hänen kanssaan puhuttu pidä.
Teini suuttuu jos häädän isän pois, ja huutaa että vihaan hänen isäänsä. Tässä on siis lapsen tunteet ja omat hermot ja isän rajattomuus nyt vastakkain.
Miten hoidan asian niin etten loukkaa teiniä?
Kommentit (20)
Hankalaa, kun olet sallinut moista etkä heti alun perin ole kieltänyt sinun luoksesi tulemista. Sinulla on kuitenkin oikeus vaatia säännöt luoksesi esim yöllä ei kokkailla ym. Ja yörauha sinulle.
Ei sinulla ole velvollisuutta ottaa lapsen isää luoksesi majailemaan. Onko miehellä vanhempia, joiden luona teini voisi tavata isäänsä?
Vierailija kirjoitti:
Ei sinulla ole velvollisuutta ottaa lapsen isää luoksesi majailemaan. Onko miehellä vanhempia, joiden luona teini voisi tavata isäänsä?
Tiedän ettei ole velvollisuutta. Ainoa miksi olen tätä sietänyt on lapsi. Miehen vanhemmille ei voi mennä, ovat sairaita.
Ap
Virheesi oli tehdä lapsi tuollaisen tyypin kanssa. Nyt niität sitä mitä aikoinaan kylvit.
Miten mies on menestynyt treffeillä niin hyvin että on tehnyt vaikutuksen sinuun?
Miksi valitsit tuollaisen isän lapsellesi?
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeessä joku tekee lapsen tuollaisen miehen kanssa? Mä en olisi tuollaista miestä niin pitkään katsonut, että olisi lapsen yrittämiseen asti ehtinyt. Vai onko lapsi vahinko?
Hyvä kysymys.
Jos sinä menetät terveytesi, miten käy lapsellesi? Asiat tärkeysjärjestykseen.
Toisia ei voi muuttaa. Neuvoisin että pure hammasta ja siedä isää vielä muutama vuosi. Koita miettiä mitä hyvää hänessä on. Varmasti hyviäkin puolia löytyy :) Sitten kun lapsi on aikuinen ja omillaan sinun ei tarvitse välttämättä enää olla missään yhteyksissä.
Vierailija kirjoitti:
Toisia ei voi muuttaa. Neuvoisin että pure hammasta ja siedä isää vielä muutama vuosi. Koita miettiä mitä hyvää hänessä on. Varmasti hyviäkin puolia löytyy :) Sitten kun lapsi on aikuinen ja omillaan sinun ei tarvitse välttämättä enää olla missään yhteyksissä.
Lapsi omillaan? Kettuiletko vai oletko tyhmä?
No nythän pierasit melkosen stoorin😅. Ei uittu mitä pskaa.
Koeta kestää. Kun isä on lähtenyt, juttele asiasta teinin kanssa ja kerro tunteesi. Nyt ei kannata puhua, jos isä on maisemissa.
Kysyt miten hoidat asian niin, ettet loukkaisi teiniä? Sinulle vastataan, että oli tyhmää tehdä lapsi tuollaisen kanssa ja olikos se vahinko?
Ei sun auta kuin yrittää vaan keskustella teinin kanssa ja kirjoittaa vaikka kirje, jos huutaa päin naamaa. Tapaamispaikat voi varmaan unohtaa, ei kukaan halua osallistua tai mistä löydät sellaisen? Koti on teinin oma paikka ja siellä hän haluaa isänsä kanssa rauhassa oleilla. Voisivatko he harrastaa jotain yhteisiä aktiviteetteja?
Eikö mies todellakaan tajua, jos hänelle sanoo, että sekoitat meidän rutiinit, eikä tämä ole normaalia, etkä jaksa?
Tosi hankala asia. Toivottavasti teini aikuistuu ajatuksiltaan pian.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisia ei voi muuttaa. Neuvoisin että pure hammasta ja siedä isää vielä muutama vuosi. Koita miettiä mitä hyvää hänessä on. Varmasti hyviäkin puolia löytyy :) Sitten kun lapsi on aikuinen ja omillaan sinun ei tarvitse välttämättä enää olla missään yhteyksissä.
Lapsi omillaan? Kettuiletko vai oletko tyhmä?
Häh? Kyllä vammaisetkin yleensä muuttavat omilleen aikuisena. Tuettua asumista toki, mutta harva jää vanhempien luo.
Selvät säännöt noille vierailuille ja niistä pidätte kiinni. Näin lapsellekin opetetaan, että se, mitä sovitaan, pidetään.
Ompas isällä kiva elämäntyyli ,mäkin haluun..
Osta lapselle oma rinkka ja isän matkaan laita
Tyypillinen mies. Ihan pihalla eikä tajua mistään mitään.
Miksi ihmeessä joku tekee lapsen tuollaisen miehen kanssa? Mä en olisi tuollaista miestä niin pitkään katsonut, että olisi lapsen yrittämiseen asti ehtinyt. Vai onko lapsi vahinko?