Heräät yksin keskeltä metsää, ei puhelinta tai varusteita. Mitä teet?

Vaihdatan lääkitykseni. 

Lähden juoksemaan, huudan kurkku suorana apua,saan paniikikohtauksen ja sydärin.

Eksyn hemmetti pienellä rivarin takapihallakin enkä todellakaan osaa tehdä nuotiota tai etsiä syötävää.

Tuossa vaiheessa toivoisin että kyseessä olisi Robert Hansen-skenario ja laukaus tulisi äkkiä.

Been there done that :D heräsin hemmetinmoisessa krapulassa metsästä ilman takkia ja laukkua. Onneksi ennenkuin ehdin seota,paikalle tupsahti koiranulkoiluttaja joka valisti että polkua pääsee pururadalle joka vie kaupan taakse.

Laukkukin löytyi sitten ystävän huomasta. Takkia ei. 

Selvitän ilmansuunnat.

Ensin tilannekartoitus. Mikä vuodenaika, millainen metsätyyppi, arvio vuorokaudenajasta, olenko vahingoittunut, näkyykö jälkiä, kuuluko ääniä. Maastomuodon arviointi - löytyykö tähystyspaikkaa, näkyykö avoimempaa maastoa. Sitten huhuilua jos arvio ettei tarvitse piileskellä. Tilannekartoituksen jälkeen päätös mihin suuntaan edetä.

Juon ensi kerralla vähemmän.

Jos ei välittömästi ole nähtävissä vaikka vesistöä tai voimalinjoja, niin katson auringosta ja puunrunkojen kasvustoista että missäpäin on etelä ja lähden sitä kohti.

Vierailija kirjoitti:

Jos ei välittömästi ole nähtävissä vaikka vesistöä tai voimalinjoja, niin katson auringosta ja puunrunkojen kasvustoista että missäpäin on etelä ja lähden sitä kohti.

Miksi etelään, jos kerran et tiedä, missä olet?

Kävelen kotiin.

Todennäköisesti pissaan ensitöikseni, koska aina herätessä pissattaa.

suomen "metsät" on niin pieniä palstoja että valitsee vaan suunnan ja kävelee kunnes päätyy metsäautotielle tai alfalttti tielle. täällä mitään oikeita erämaita enää ole jonne voi eksyä.

Yritän löytää auton. Revin polttoaineputken vuotamaan ja sytytän auton palamaan hämärän tullessa.

Vierailija kirjoitti:

Todennäköisesti pissaan ensitöikseni, koska aina herätessä pissattaa.

Kuin myös. 

Luultavasti ensin itken pitkät itkut.

Sitten viihdytän metsän eläimiä pyörimällä paikallani epämääräisesti pelokkaan näköisenä.

Kiipeän helpon näköiseen puuhun, ja yritän selvittää onko asutusta tai teitä lähellä.

Jos näyttää siltä, että pitää viettää yö metsässä ja on pimenemässä, niin kerään jotain lämmikettä ja pehmikettä, eli sammaleita ja puun oksia.

Muuten lähden taivaltamaan, ja tutkin samalla onko polkuja, tai puroja, että saan juotavaa.

Vierailija kirjoitti:

Kaupunkilaiselle tämä tulisi varmasti järkytyksenä, mutta olen syntynyt maalla, olen metsuri ja en panikoisi.

Tilanne olisi lähinnä haastava ja mielenkiintoinen...

Olen kaupungissa syntynyt ja pärjäisin aivan hyvin jos vaatetus olisi kunnossa. 

Onko talvi,kesä,näkyykö aurinko,mitkä vaateet sulla on päällä?

Tappaisin itseni. 

Ap ei mainitse vuodenaikaa eikä lämpötilaa.

Jos on talvi ja 40 astetta pakkasta, niin luultavasti kuolisin. 

Lumeen voi kaivaa kuopan, mutta ei se kauan auta. Lunta voi sulattaa suussa, mutta sekin vie energiaa ja jäähdyttää elimistöä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ei välittömästi ole nähtävissä vaikka vesistöä tai voimalinjoja, niin katson auringosta ja puunrunkojen kasvustoista että missäpäin on etelä ja lähden sitä kohti.

Miksi etelään, jos kerran et tiedä, missä olet?

Etelään on verrattain helppo suunnistaa auringon ja kasvillisuuden avulla? Sama kai se on, mihin suuntaan lähtee, jos ei mitään muita apuja ollut.

Venäjältä rajanylittäjien arkea ensi kesänä. Kyselevät täällä nyt ennakkoon, miten selvitä.

-winner-