Onko olemassa masennusta johon ei auta psykoterapia yhtään?

Vierailija kirjoitti:

Minulla on käsitys, että masennus on aivojen tulehdustila. Tulevaisuudessa pystytään paremmin hoitamaan tätä tulehdusta. 

Suolistossa on ihmisen toiset aivot. Masentuneilla on usein myös vatsan kanssa ongelmia. Myös iho-ongelmia. Atopiaa ja erilaisia finnitauteja. 

Taustalla voi olla jonkin vitamiinin imeytymishäiriö. 

Keho reagoi myös kaikkeen mitä ihmisessä tapahtuu sisäisesti. Keho myös puhdistaa itseänsä. Tiedämme että uloste sekä virtsakin liittyy aiheeseen. Ja kyllä, keho puhdistaa itseänsä ja toimii monenlaisin tavoin. Ihon läpi tunkee ulos myös hikeä sekä talia sun muuta. Iho voi siis oireilla kuten tiedämme ja iho saattaa myös kutista. Lukekaa vanhaakin tietoa kehon toiminnasta sekä kehon oireista ja sairauksista jos teitä se kiinnostaa. Kaikkeen ei liity jokin häiriö tai vastaava johon tarvittaisiin vitamiineja tai lääkkeitä. Keho toimii luonnollisesti mutta joskus meidät ohjataan lääkäriin, ihminen tuntee tarvetta mennä lääkäriin sillä joskus tarvitsemme apua sieltä. Kohtuus kaikessa sekä realismia näihin terveysasioihin.

Vierailija kirjoitti:

Terapia on huuhaata, ei tiedettä. Sen sijaan on oikeasti todistettu että terapia ei auta vaan saa itsetuhoiseksi. 

Jos terapiassa joutuu jankuttamaan itsekoettuja traumoja yhä uudelleen ja uudelleen niin ei se nuppia paranna. Unohtaminen olisi hyvä mutta varmaan aika harvoin mahdollista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Masennuksen tarkkoja syitä ei tunneta täysin, mutta tutkimusten mukaan masennus johtuu todennäköisesti biologisten, ympäristöön liittyvien ja psykologisten tekijöiden monimutkaisesta kokonaisuudesta.

Tuo on vähän ylimalkainen väite joka sopisi oikeastaan ihan mihinkä tahansa. Myös paskalla käyminen on biologisten, ympäristöön liittyvien ja psykologisten tekijöiden summa ja sitä voidaan hahmottaa näistä eri ulottuvuuksista käsin, ei se mitään selitä itsessään.  Masennuslääkkeitä on markkinoitu vuosikymmeniä sillä, että ne korjaisivat serotoniinin puutetta aivoissa ja blokkaavat serotoniinin takaisinottoa synapsiraossa. Tämä siitäkin huolimatta, että lukuisia eri meta-analyyseja sisältävän tutkimuskatsauksen The serotonin theory of depression: a systematic umbrella review of the evidence (2023) mukaan mistään serotoniinijärjestelmän häiriöstä masen

Kiitos, erittäin mielenkiintoinen kommentti. Täytyy lukea tätä paremmalla ajalla vielä uudestaan. Tähän olisi hyvä heittää ajatuksia hieman erilaisella tavalla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Terapia on huuhaata, ei tiedettä. Sen sijaan on oikeasti todistettu että terapia ei auta vaan saa itsetuhoiseksi. 

Jos terapiassa joutuu jankuttamaan itsekoettuja traumoja yhä uudelleen ja uudelleen niin ei se nuppia paranna. Unohtaminen olisi hyvä mutta varmaan aika harvoin mahdollista.

Minä ymmärrän mitä sinä tarkoitat. En itsekään tarvitse sellaista elämän asioiden kaivelua, ei mitään järkeä. Ne on eletty ja asiat käsitelty joten ei me tarvita sellaista. Terapia sopii parhaiten heille jotka tarvitsevat tukea itsellensä millä tahansa tavalla tai käyvät mielipahojansa sun muita tunneasioita läpi. He ovat hieman erilaisia ihmisiä.

Masennus johtuu masentuneisuudesta. Eikä siinä sen kummempaa. Jos haluat niin kerro mikä sinua vaivaa.

Oikeasti normaali masentunut ihminen on surullinen, surumielinen, alakuloinen, ehkä itkuinen, väsynyt, voimaton, vähän flegmaattinen eikä tahdo jaksaa. Voi olla myös hieman uuvahtanut. Kaikki riippuu ihmisestä itsestänsä.

Jos on vitamiinien ja hivenaineiden puutoksesta johtuva masennus, ei sitä voi terapoida pois.

Oma masennukseni johtuu elämäntilanteesta. Ei siinä paljon terapia tai lääkkeet auta, kun olen pettynyt elämääni enkä ole saanut sitä mitä olisin halunnut. Eli miehen ja lapsia = perheen. Jos joku tietää miten tällaisesta syvästä rotkosta pääsee ylös ja elämään kiinni, niin kiitollisena otan tiedon vastaan. Ei auta pätkääkään terveellisesti syömiset, lenkkeilyt ym. Ja masennukseni on nykyään sitä tasoa, että toivon suorastaan, että sairastun vakavasti, jotta pääsisin pois täältä. En todellakaan halua elää yksin ja yksinäistä elämää joskus eläkeiässä ja tässä hetkessä pelkästä työstä ei pahemmin iloa irtoa. Eipä tässä paljon mielestäni ole tehtävissä, muuta kuin kestää itekseen kunnes ei enää kestä...

Depressio voi hyvin olla täysin aivoperäinen vaiva ilman minkäänlaista konkreettista syytä. Kaikki voi olla hyvin ja raha-asiat kunnossa, kaikki mahdolliset syyt olla iloinen ja onnellinen, ja silti mieli on yötä päivää maassa. Silloin ei terapialle ole tarvetta, vaan sairaus vaatii lääkityksen.

Elämään kuuluu välillä alakuloisia jaksoja. Kaikkea ei tarvitse diagnosoida ja medikalisoida. 

Voi tietysti miettiä, että onko kyse perimmiltään jostain muusta kuin masennuksesta. Ja mitä sitten on masennus ja mitä on paraneminen.

Vierailija kirjoitti:

Oma masennukseni johtuu elämäntilanteesta. Ei siinä paljon terapia tai lääkkeet auta, kun olen pettynyt elämääni enkä ole saanut sitä mitä olisin halunnut. Eli miehen ja lapsia = perheen. Jos joku tietää miten tällaisesta syvästä rotkosta pääsee ylös ja elämään kiinni, niin kiitollisena otan tiedon vastaan. Ei auta pätkääkään terveellisesti syömiset, lenkkeilyt ym. Ja masennukseni on nykyään sitä tasoa, että toivon suorastaan, että sairastun vakavasti, jotta pääsisin pois täältä. En todellakaan halua elää yksin ja yksinäistä elämää joskus eläkeiässä ja tässä hetkessä pelkästä työstä ei pahemmin iloa irtoa. Eipä tässä paljon mielestäni ole tehtävissä, muuta kuin kestää itekseen kunnes ei enää kestä...

Myötätunto itseä kohtaan, odotuksista irti päästäminen ja tilanteen hyväksyminen. Aika paljon laitat muuten toisen ihmisen kannettavaksi, jos et löydä itsestäsi olemisen iloa. 

Masennus voi joskus olla hyödyllinenkin asia. Tarvitseeko sen parantua?

Vierailija kirjoitti:

Oikeasti normaali masentunut ihminen on surullinen, surumielinen, alakuloinen, ehkä itkuinen, väsynyt, voimaton, vähän flegmaattinen eikä tahdo jaksaa. Voi olla myös hieman uuvahtanut. Kaikki riippuu ihmisestä itsestänsä.

Jokainen ihminen on yksilö. Ei ole olemassa "normaalia" masentunutta. Jos ihminen kykenee itkemään, silloin ei välttämättä mene äärimmäisen huonosti. Mitä tarkoitit viimeisellä lauseellasi? Mikä _kaikki_ riippuu ihmisestä itsestänsä. Outo ajatus, että riippuisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on käsitys, että masennus on aivojen tulehdustila. Tulevaisuudessa pystytään paremmin hoitamaan tätä tulehdusta. 

Suolistossa on ihmisen toiset aivot. Masentuneilla on usein myös vatsan kanssa ongelmia. Myös iho-ongelmia. Atopiaa ja erilaisia finnitauteja. 

Taustalla voi olla jonkin vitamiinin imeytymishäiriö. 

Kannattaa irrottaa se masennus niistä fyysisistä oireista kuitenkin. Teillä on hyvin omituinen ajatus ihmisestä ja ihmisen toiminnasta. Tarkoitatko sinä ihmistä joka on hyvin uupunut eli fyysisesti huonossa kunnossa? Kehon asiat eivät ole yksi yhteen masentuneisuuden kanssa. Jos ihminen on heikossa kunnossa, hän voi levätä kotona mutta jos vointi heikkenee liikaa niin sairaalassa on joskus turvallisempaa tai sairaalapeti on tarpeen kehollisista syistä. Omakohtaista kokemusta asiasta. Suosittelen ymmärtämään asioita, ei se ole sen kummallis

Masentuneena ei jaksa panostaa ruokaan, liikuntaan tai uneen. Ruoka on einesmöttöä, rasvaa ja sokeria. Ei marjoja ja hedelmiä, ei tuoretta ruokaa muutenkaan. Paraneminen hidastuu. Hyvinvointi vaatii aktiivista osallistumista juuri terveellisen ruokavalion ja liikunnan suhteen. Ei masentuneena jaksa sellaisia miettiä.

Tietysti on. Mikään terapia ei auta ketään, joka ei halua itse ottaa vastuuta olla aktiivinen omassa hoidossaan. Missään oiretyypissä.  Nämä on juuri niitä ongelmakohtia masennuksessa.

Vierailija kirjoitti:

Tietysti on. Mikään terapia ei auta ketään, joka ei halua itse ottaa vastuuta olla aktiivinen omassa hoidossaan. Missään oiretyypissä.  Nämä on juuri niitä ongelmakohtia masennuksessa.

Mitä on haluaminen? Eikö halun puute nimenomaan ole masennuksen ydin? Kykenemättömyys kyetä ja haluta.

Vierailija kirjoitti:

Jos on vitamiinien ja hivenaineiden puutoksesta johtuva masennus, ei sitä voi terapoida pois.

Voi kun syöt vitamiinisi. Se kannattaa todentaa sillä muuten et voi väittää että sinulla on puutostiloja. Puutostilat aiheuttavat monesti muitakin oireita mutta tiesittekö että lieviä puutostiloja on ihmisillä aina joskus kun tulee kehollisia asioita eikä niitä yleensä edes diagnosoida verikokeilla. Ihmiset ovat halutessaan syöneet vitamiineja varsinkin pimeämpinä vuodenaikoina. Kyllä on osattu rahassakin hyödyntää ihmisten pelottelu terveysasioilla. Jos epäilet veriarvojasi tai olet muuten huolissasi terveydentilastasi niin suosittelen lääkärissä käyntiä. Suoraan verikokeisiinkin voi suunnata ja varmasti suosittelevat vielä kaikenlaista lisää. Happy life.

Vierailija kirjoitti:

Depressio voi hyvin olla täysin aivoperäinen vaiva ilman minkäänlaista konkreettista syytä. Kaikki voi olla hyvin ja raha-asiat kunnossa, kaikki mahdolliset syyt olla iloinen ja onnellinen, ja silti mieli on yötä päivää maassa. Silloin ei terapialle ole tarvetta, vaan sairaus vaatii lääkityksen.

Tavallaan olet oikeassa mutta ei se ole aivoperäinen kuitenkaan. Terapia ei sovi kaikille, osa meistä tykkää ajatella asiansa yksin eikä edes koe välttämättä tarvetta puhua niistä kenellekään koskaan.

Vierailija kirjoitti:

Voi tietysti miettiä, että onko kyse perimmiltään jostain muusta kuin masennuksesta. Ja mitä sitten on masennus ja mitä on paraneminen.

Moni asia vaikuttaa moneen, henkilökohtainen tilanne on tarkasteltava. Masennuksessa asuu oma prosessin osansa. Paraneminen tapahtuu potemalla se kaikki. Sitten olet parantunut masennuksestasi. Ei se sen kummempaa ole.