Uskotko pääseväsi kuoleman jälkeen taivaaseen?

Vierailija kirjoitti:

Uskon Jeesukseen, joten kyllä, menen taivaaseen. 

🕯 Sama täällä. 

En kai. En kelpaa sinne.

Mene ja tiedä. Viimeinen sammuttakoon valot.

En pääse. Kuoleman jälkeen joudun atomeiksi avaruuteen.

Vierailija kirjoitti:

Uskon, että kuolleet ovat täällä kanssamme. Jos joku ihminen kuolee äkillisesti, eikä osaa lähteä valoa kohden. Tämän ihmisen henki jää jumiin välitilaan. Tämä henki tarvitsee siunausta. Nämä henget ovat niitä joita ihmiset näkevät näyssänsä. Kuolleet henget voivat olla monessa paikassa samaan aikaan. Meidän elinaikana ei ole riittävästi laitteita joilla voi tutkia kuolleita henkiä.

Gary Galkan tyttö kuoli 2004. Tämä kehitti Mel Meter ja muita laitteita joilla voi havaita henkiä.

https://fringeparanormal.wordpress.com/2020/10/08/the-sad-but-true-hist…

Kuolleet ovat myös täällä kanssamme sillä tietoisuus jatkaa elämää fyysisen kuolemamme jälkeen. Me voimme tutkia henkiä niillä laitteilla myöskin joita me olemme kehitelleet mutta energiaahan se kaikki on jota meille näytetään jos näytetään eikä se ole koskaan ihmisten päätettävissä mitä me saamme tutkittavaksi. Meillä on omat kokemuksemme mutta taltiointi on siinä mielessä mielenkiintoinen aspekti että voimme tutkia taltioimiamme asioita vielä myöhemmin eri tavalla. Emme siis jää vain oman henkilökohtaisen kokemuksemme turvin kertomaan asioista. 

Toivottavasti, en kyllä ansaitsisi päästä kun syntiä on tullut tehtyä paljonkin tässä elämässä.

Hei, kyllä ansaitset, kaikki me ollaan syntisä ja syntiä tehneitä. Usko Jeesukseen palastaa, se riittää.

Ateisteille tyypillisesti hyvin rajoittunut maailmankuva. Kun aletaan menenään atomista pienempään mittaluokkaan, niin huomataan, että mitään "materiaa" ei edes ole olemassa. Kaikki on vain todennäköisyyttä ja tietoisuus vaikuttaa siihen mikä on todennäköisyys millekin asialle. Jumalan tietoisuus yhteydessä meidän kaikkien tietoisuuteen. Kuolemassa tietoisuus ei katoa vaan tallettuu Jumalan tietoisuuteen. Aivan kuten jos tietokoneen sammuttaa ja siellä oleva pelihahmo lakkaa olemasta, voi sen taas palautua "henkiin" muistista, kun virrat laitetaan päälle. Kyseessä ei edes ole mitään ns. yliluonnollista vaan näin maailmankaikkeus toimii.  

Totuus on tarua ihmeellisempää.

Vierailija kirjoitti:

Ateisteille tyypillisesti hyvin rajoittunut maailmankuva. Kun aletaan menenään atomista pienempään mittaluokkaan, niin huomataan, että mitään "materiaa" ei edes ole olemassa. Kaikki on vain todennäköisyyttä ja tietoisuus vaikuttaa siihen mikä on todennäköisyys millekin asialle. Jumalan tietoisuus yhteydessä meidän kaikkien tietoisuuteen. Kuolemassa tietoisuus ei katoa vaan tallettuu Jumalan tietoisuuteen. Aivan kuten jos tietokoneen sammuttaa ja siellä oleva pelihahmo lakkaa olemasta, voi sen taas palautua "henkiin" muistista, kun virrat laitetaan päälle. Kyseessä ei edes ole mitään ns. yliluonnollista vaan näin maailmankaikkeus toimii.  

Totuus on tarua ihmeellisempää.

Nyt täytyy kyllä jo sanoa että sitä omaakin ymmärrystä voisi hieman laajentaa. Olen ateisti ihan ääneen todellakin mutta ymmärrän elämää laajasti ja ymmärrän sekä hyväksyn totuuden elämästä kuten jokaisen omatkin henkilökohtaiset näkemykset. Eivät ne ole minulta pois. Kuolema sekä tietoisuuden asiat ovat eri asia kuin fyysinen kehomme tai materia ja kaikki näihin liittyvä. Sinun tekstittämisesi taad kertoo siitä ettet ole järin älykäs ihminen. Olet kuullut tai lukenut eri ihmisten kirjoittamia asioita ja luonut niistä omia ajatuskokonaisuuksia jotka ovat kieltämättä hieman erikoisia mutta kyllähän niistäkin irti saa. On myös otettava huomioon se mistä milloinkin puhutaan ja miksi sillä asioita voidaan kertoa eri tavoin ja esimerkiksi opetettaessa on oltava tarkkana sen suhteen miten asioita ilmaistaan jotta asiat tulevat ymmärretyksi oikein. Tarinankerronta tai esimerkiksi teatteri taas kuolee jos pitää koko ajan palata opettamaan perusasioita elämästä vain siksi ettei joku suvaitse ymmärtää että en suinkaan ole hullu tiedemies ja menettämässä järkeäni vaan käytän luovuuttani ja kerron asioita nyt eri tavalla.

En haaveile taivaasta. Omat pyrkimykseni ovat kehittyä kohtuuhyväksi kuolevaiseksi, jatkosta en kuvittele tietäväni. Sili valitsen kristinuskon arvopohjakseni. Olen siis eräänlainen huono kristitty, en osaa altistaa itseäni tosielämän koetteluille. Ehkä yritän kompensoidaida pelkuruuttani hitusen täällä. 

Käsitteellistä.

Helvetti minulle olisi olla uskovaisten kanssa heidän taivaassaan. Ja sinnehän minä joutuisin, jos tunnustaisin heidän uskoa, koska olisin niin hirmu syntinen, että helevettiin joutuisin, 

mutta koska olen pakana, ei se minua koske, joudun kadotukseen, joka on helvetin (no pun intended) hyvä juttu. Niin pitääkin.

Taunus on aika harvinainen löytö nykyään.

Vierailija kirjoitti:

Taunus on aika harvinainen löytö nykyään.

Kyllä kyllä.

Vierailija kirjoitti:

1000 hurskasta on jo valittu. Koska en ole saanut ilmoitusta valinnasta, niin oletan, että en pääse taivaaseen edes peruutus paikalla.

Tuo ei perustu Raamattuun, sillä jokainen joka huutaa avukseen Herran nimeä, pelastuu.

Vierailija kirjoitti:

Kiltit tytöt pääsee taivaaseen, tuhmat tytöt ihan mihin vaan.

Eipähän pääse mihin vaan - sinne taivaaseenhan ne tuhmat ei pääse.

Toisaalta tuo on ihan typerä lause, koska me kaikki olemme "tuhmia". Mutta kun otamme Jeesuksen elämäämme, hän antaa kaikki pahuutemme anteeksi, jos niitä kadumme ja anteeksi pyydämme.

En ehkä halua päästä, jos minun koira ja kissat ei sinne pääse.

Kyllä uskon. Uskon Herran Jeesuksen meille suomaan pelastuksen lahjaan, hän lunasti syntisten synnit omalla verellään. 

Tietääkö arvoisa ketjun avaaja, missä sellainen paikka on? Onko se sittenkin pelkkä uskomus, vai perustuisiko se ihan oikeaan tietoon? Minä en tiedä muuta kuin Taivassalon olemassaolon ja se on meiltä aika kaukana, joten tuhkaani ei sinne viedä. En siis kuoltuani mene taivaaseen sen paremmin kuin sinne alakertaankaan edes unissanikaan.

Usko Herraan Jeesukseen, niin pelastut ja pääset Isän Jumalan kotiin. Sanassa on lupaus: Hän on pyyhkivä kakki kyyneleet heidän silmistänsä, eikä kuolemaa ole enää oleva, eikä murhetta, eikä parkua, eikä kipua ole enää oleva, sillä kaikki entinen on mennyt.

Joko palaudun osaksi luonnon kiertokulkua ja lakkaan kokonaan olemasta tai sitten kaikki pääsevät johonkin parempaan paikkaan.

Sen sijaan en todellakaan usko mihinkään helvetteihin ja ikuisiin kärsimyksiin. Sellainen maailmankuva on todella väärä ja on syvästi paheksuttavaa, että ihmisiä painostetaan ja pelotellaan uskomaan sellaiseen.

Olen kerran itse puuttunut tilanteeseen, jossa tällainen helvettisaarnaaja pelotteli julkisella paikalla ihmisiä. Käskytin häntä lopettamaan tällaiset puheet välittömästi. Pidän sitä henkisenä väkivallantekona.

Moni elää elämäsä toivoen, mutta on liian laiska etsimään taivaspaikkaa. Kuka uskoo Jeesukseen sille on varattu anteeksiannon kautta lupaus; me pääsemme kotiin Jumalan taivaaseen jossa on rauha ja ilo jne.

Tosin tässäkään ketjussa ei ole mainuttu Jumalan valatkuntaa (en ole jehovalainen) joka kestää "tuhat" vuotta, se on ennen lopullista taivasta. Ja se on hyvin aktivista aikaa jossa Herran omat palvelevat yhdessä Hänen kanssaan.

Vaiket jaksaisi lukea koko Raamattua, lue Johanneksen evankeliumi sekä Ilmestyskirjan 3 viimeistä lukua, niistä saat hajua mistä "taivas-asiassa" on kyse.