Nyt jyrähtää valtiovarainministeri Purra: Leikkaan ammattikoulutuksen puoliksi!

Kerrankin Purra on oikeassa. Nämä yleissivistävät höpöhöpö-osiot voi jättää pois, nuoret pääsevät vuotta aiemmin työelämään. Sisko luki aikanaan yksityisessä koulussa kosmetologiksi, kesti 1,5 vuotta. Sama koulutus amiksessa kesti kolme vuotta. Yksityisessä koulussa tekivät töitä myös lauantaisin ja kesälomaa oli vain pari viikkoa. Se koulu maksoi jotain, mutta ne rahat tienasi moneen kertaan säästyneen 1,5 vuoden aikana.

Parhaat ammattilaiset tulee nykyään oppisopimuksella.

Ihan hyvä. Siellä onkin kaikenmaailman turhaa opiskelua. Jos haluaa päästä korkeakouluun voisi kehittää vuoden pituisen pätevöitymiskoulutuksen, jossa niitä yleisaineita voisi opiskella.

Vierailija kirjoitti:

Ihan hyvä. Siellä onkin kaikenmaailman turhaa opiskelua. Jos haluaa päästä korkeakouluun voisi kehittää vuoden pituisen pätevöitymiskoulutuksen, jossa niitä yleisaineita voisi opiskella.

Niin, tällaista me ammatilliset opettajat olemme vuosikausia viestineet johdon ja päättäjien suuntaan. Kaksi vuotta tiiviisti ammattiaineita ja sen jälkeen halutessaan voisi suorittaa ytot, joilla saa sen jatko-opintokelpoisuuden. Ja tuon kelpoisuuden voisi tulla suorittamaan vaikka muutaman työssäolovuoden jälkeenkin, jos alkaisi jatko-opinnot kiinnostaa. Ytot tuottavat monille vaikeuksia ja suoraan sanottuna, hyvin monella amitsulla ei ole edellytyksiä opiskella korkea-asteella.

Vierailija kirjoitti:

Ihan hyvä. Siellä onkin kaikenmaailman turhaa opiskelua. Jos haluaa päästä korkeakouluun voisi kehittää vuoden pituisen pätevöitymiskoulutuksen, jossa niitä yleisaineita voisi opiskella.

Sen voisi käydä ne jotka yliopistoihin haluaa. Turha sitä on kaikkien käydä. Heti löytyy 20 000 henkilötyövuotta "työvoimapulaan".

Vierailija kirjoitti:

Suomessa oli vuosikausia tarjolla ammatillista aikuiskoulutusta, joka oli vuoden lyhyempi kuin ammatillinen peruskoulutus eli ei ollut yleissivistäviä yto-aineita. Hyvin sillä pärjättiin.

Päinvastoin. Amikseen 1 vuosi lisää harjoittelujaksoksi, jollain puolet TES-sopparista. Ovat todella hukassa työelämään tullessaan. Ei mitään ammattitaitoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa oli vuosikausia tarjolla ammatillista aikuiskoulutusta, joka oli vuoden lyhyempi kuin ammatillinen peruskoulutus eli ei ollut yleissivistäviä yto-aineita. Hyvin sillä pärjättiin.

Päinvastoin. Amikseen 1 vuosi lisää harjoittelujaksoksi, jollain puolet TES-sopparista. Ovat todella hukassa työelämään tullessaan. Ei mitään ammattitaitoa.

Ei todellakaan ole päinvastoin. Olen ollut yli 20 vuotta amiksen opettajana ja tuohon aikaan amitsu oli vielä arvostettu. Meille haki enemmän opiskelijoita kuin lukioon, esim. kauneudenhoitoalalle pääsi vain kiitettävällä peruskoulun päättötodistuksella. Ajat ovat muuttuneet, myös opiskelija-aines on muuttunut.

Kiinteän mittaisia harjoittelujaksoja tuskin on enää tulossa, sillä sellaista on todella vaikea määritellä johtuen opiskelijoiden erilaisista valmiuksista. Meillä voi olla opiskelijoita, joilla on äidinkieli suomi ja ovat jo olleet jonkin aikaa opiskelemallaan alalla töissä, toisaalta meillä on lähes kielitaidottomia mmuuttajia, jotka eivät ole olleet koskaan työelämässä. Molempia ei vaan voi laittaa täysin samaksi aikaa harjoitteluun.

Vierailija kirjoitti:

Erittäin hyvä idea. Monet hommat oppii työpaikalla parissa kk vain tekemällä niitä töitä jonkun kollegan avustamana. Monilla on päällekäisiä opintoja missä samoja asioita opetetaan uudelleen ja uudelleen. Tehostaminen on järkevää ja työpaikat saa nopeasti työvoimaa. Tuo käy hyvin juuri ammattikouluun, ei enää oikein toimi ylemmissä opistoaseissa.

Siis että firmat lopulta hoitaa todellisuudessa sen ammattikoulutuksen? Sillehän on oma nimensä, oppisopimuskoulutus. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joutaa leikatakin, ei sielä kukaan jaksa kuitenkaan 3 vuotta käydä ja opetetut  tiedot ovat jo silloin vanhentuneita.

Paikoin ammattikoulut ovat kuin houruinhoitoloita, jotkut narkit estävät niidenkin opisekelun, jotka sitä haluaisivat tehdä.

Nuoruudessani oli aika tiukat pääsykokeet, kun hakijoita suosituille linjoille oli paljon, Silloin yleensä sai sitten alalta työpaikankin.

Rekkakuskin duunin oppii 3 viikossa. Samoin lähes kaikki muut hommat poislukien akateemiset hommat. Ja eduskuntaan ei pitäisi päästä ilman alan koulutusta, ymmärrystä ja osaamista.

Akateemiset hommat opin aikanaan helposti, mutta rekkakuskin hommaa en kyllä oppisi edes kymmenessä vuodessa :-)

Vierailija kirjoitti:

Onko ministeri Purrasta tullut diktaattori?

Tietämättömyys ja katkeruus vain puskee luonteesta läpi kun riehuu saksien kanssa. 

Riikka Scissorshand: "Minä sitä leikkaan, leikkaan ja leikkaan."

Poikani opiskeli elektroniikka-asentajaksi. Opiskeli 12-20 h/viikko. Loppu oli vapaata. Paitsi työharjoitteluaikoina. Todellakin joutaisi tiivistää opiskelua.

Eikö ole jo pidemmän aikaa ole ollut uutisista luettavissa, ettei se etäopetus ja päivähoito kouluilla tuota kuitenkaan ammattilaisia. Joku sähkötekniikan opettaja jopa toivoi, ettei jotkut läpipäässeet edes työllistyisi sähköalalle, etteivät tapa siellä itseään niin heikoin tiedoin. Tähän perustellen koulutuksen tiivistäminen ei kuulosta huonolta idealta. 

Sitä kyllä ihmettelen, että miten ammattikoulutus koitetaan siirtää yritysten tehtäväksi. Ammattilaisesta, kun ei paljoa sa tehoa irti, jos sen pitää samalla paimentaa ja opettaa oppilasta työhön. Kahden palkalla saa ehkä 0,75 henkilön työpanoksen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa oli vuosikausia tarjolla ammatillista aikuiskoulutusta, joka oli vuoden lyhyempi kuin ammatillinen peruskoulutus eli ei ollut yleissivistäviä yto-aineita. Hyvin sillä pärjättiin.

Päinvastoin. Amikseen 1 vuosi lisää harjoittelujaksoksi, jollain puolet TES-sopparista. Ovat todella hukassa työelämään tullessaan. Ei mitään ammattitaitoa.

 

Ei todellakaan ole päinvastoin. Olen ollut yli 20 vuotta amiksen opettajana ja tuohon aikaan amitsu oli vielä arvostettu. Meille haki enemmän opiskelijoita kuin lukioon, esim. kauneudenhoitoalalle pääsi vain kiitettävällä peruskoulun päättötodistuksella. Ajat ovat muuttuneet, myös opiskelija-aines on muuttunut.

Kiinteän mittaisia harjoittelujaksoja tuskin on enää tulossa, sillä sellaista on todella vaikea määritellä johtuen opiskelijo

Tarkoitin että "viimeinen vuosi työharjoittelua lisää monellekin linjalle (ei toki tarvitse kaikille) ja tältä harjoittelujaksolta työnantaja maksaa esim puolet Tessin palkasta. Muuten kaikki ovat vain hyllyjä täyttämässä ja kahvin keitossa ilmaisena työvoimana. Kielen osaamattomuus on ihan toisten juttu, pitää olla kielen opetukset kunnossa, eihän siitä koulusta muuten mitään tule.

Vierailija kirjoitti:

Mutku eihän koulutuksesta pitänyt säästää?

Mutku Orpo

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan hyvä. Siellä onkin kaikenmaailman turhaa opiskelua. Jos haluaa päästä korkeakouluun voisi kehittää vuoden pituisen pätevöitymiskoulutuksen, jossa niitä yleisaineita voisi opiskella.

Niin, tällaista me ammatilliset opettajat olemme vuosikausia viestineet johdon ja päättäjien suuntaan. Kaksi vuotta tiiviisti ammattiaineita ja sen jälkeen halutessaan voisi suorittaa ytot, joilla saa sen jatko-opintokelpoisuuden. Ja tuon kelpoisuuden voisi tulla suorittamaan vaikka muutaman työssäolovuoden jälkeenkin, jos alkaisi jatko-opinnot kiinnostaa. Ytot tuottavat monille vaikeuksia ja suoraan sanottuna, hyvin monella amitsulla ei ole edellytyksiä opiskella korkea-asteella.

 

Nykyisin ne ytot pitää suorittaa sellaisenkin, jolla on jo se jatko-opintokelpoisuus aikaisempien opintojen ansiosta, mikäli aikaisemmista opinnoista on aikaa yli 15 vuotta (tai jotain).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa oli vuosikausia tarjolla ammatillista aikuiskoulutusta, joka oli vuoden lyhyempi kuin ammatillinen peruskoulutus eli ei ollut yleissivistäviä yto-aineita. Hyvin sillä pärjättiin.

Päinvastoin. Amikseen 1 vuosi lisää harjoittelujaksoksi, jollain puolet TES-sopparista. Ovat todella hukassa työelämään tullessaan. Ei mitään ammattitaitoa.

 

Ei todellakaan ole päinvastoin. Olen ollut yli 20 vuotta amiksen opettajana ja tuohon aikaan amitsu oli vielä arvostettu. Meille haki enemmän opiskelijoita kuin lukioon, esim. kauneudenhoitoalalle pääsi vain kiitettävällä peruskoulun päättötodistuksella. Ajat ovat muuttuneet, myös opiskelija-aines on muuttunut.

Kiinteän mittaisia harjoittelujaksoja tuskin on enää tulossa, sillä sellaist

Samalla alalla, ja samassa ryhmässäkin on hyvin eri tasoisia opiskelijoita.

Mielestäni niitä, jotka siellä koulussa oikeasti käyvät, ovat ja tekevät niitä harjoitustöitä, pitäisi palkita siitä siten, että saisivat edetä opinnoissaan nopeammin. Kun siellä on joka ryhmässä niitäkin, jotka käyvät vain ilmoittautumassa tunneille, ja häipyvät sitten omille teilleen. Opettajalla ei todellakaan ole aikaa vahtia heitä, kun aika menee niiden kanssa, jotka oikeasti haluavat oppiakin jotain.

Mutta sitten, kun ne ahkerat opiskelijat ovat tehneet kaikki lukuvuoden tehtävät, opettajat alkavat paimentamaan niitä, joilla on keväällä vielä iso osa syksynkin tehtävistä tekemättä. Ahkerat opiskelijat turhautuvat, kun ei ole mitään tekemistä.

Tätä kannatan. Koulutus 2-vuotuiseksi. Hyvä idea.

Lukion käyneet pääsevätkin tietääkseni edelleen kahdessa vuodessa amiksen läpi koska eivät tarvitse sitä yleissivistävää vuotta. 

Nykyään kun amis on ihan pelleilyä, ei taida kolme vuottakaan riittää että oikeasti valmistuisi jotain oppineena kun kuulemma ei siellä aina ole edes opettajaa paikalla. Jos taas tiivistettäisiin oikeasti tärkeät asiat pienempään aikaväliin ja pidettäisiin siten järkevä tahti opiskelussa ilman jotain turhia hengailupäiviä, ehdittäisiin varmaan oppia vuodessa tarpeellinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan hyvä. Siellä onkin kaikenmaailman turhaa opiskelua. Jos haluaa päästä korkeakouluun voisi kehittää vuoden pituisen pätevöitymiskoulutuksen, jossa niitä yleisaineita voisi opiskella.

Niin, tällaista me ammatilliset opettajat olemme vuosikausia viestineet johdon ja päättäjien suuntaan. Kaksi vuotta tiiviisti ammattiaineita ja sen jälkeen halutessaan voisi suorittaa ytot, joilla saa sen jatko-opintokelpoisuuden. Ja tuon kelpoisuuden voisi tulla suorittamaan vaikka muutaman työssäolovuoden jälkeenkin, jos alkaisi jatko-opinnot kiinnostaa. Ytot tuottavat monille vaikeuksia ja suoraan sanottuna, hyvin monella amitsulla ei ole edellytyksiä opiskella korkea-asteella.

 

Olin yliopistossa amiksesta tulleen kanssa. Eivät ne amiksen yleissivistävät sitten kuitenkaan edes riittäneet vaan hänen piti käydä jotain tiettyjä lukion kursseja yliopiston ohessa että on kelpoinen jatkamaan yliopistossa. En tiedä sen tarkemmin miksi ja miten tuo sitten toimii.