Miten erota seurustelusuhteesta?
Miten ihan ok seurustelusuhteesta pääsee irti? Olen jo yrittänyt ja sanonut, että haluan erota, mutta kumppani ei tätä hyväksy. Haluaa yrittää vielä ja suhde jatkui samanlaisena kuin ennen. En enää jaksa yrittää olla mukava, mutta toinen ei tajua. En voi kuvitella, että suhteellamme on tulevaisuutta.
Meillä on yhteinen harrastus ja ihan kivaa yhdessä, mutta ei tämä mikään elämäni rakkaus todellakaan ole.
Kommentit (80)
Sanot, että "en halua enää olla sun kanssa, älä ota minuun mitään yhteyttä, hyvää loppuelämää".
Ei sillä ole mitään väliä hyväksyykö kumppani sen, eroon riittää yhden päätös. Et vaan suostu jatkamaan. Jos asutte erillään niin se on helppoa, jos yhdessä niin etsit oman kämpän ja muutat.
Mä tein noin mun munattomalle exälle.Hänelle oli jotenkin hirveän tärkeää, että ero olisi ollut "yhteinen päätös".Sanoin,etten mä tunne tarvetta erota ja odottelin,että se vätys kerrankin saa tehtyä jonkin ratkaisun ihan itse.
Vierailija kirjoitti:
Mä tein noin mun munattomalle exälle.Hänelle oli jotenkin hirveän tärkeää, että ero olisi ollut "yhteinen päätös".Sanoin,etten mä tunne tarvetta erota ja odottelin,että se vätys kerrankin saa tehtyä jonkin ratkaisun ihan itse.
Ihan selkeästi sanoin, että haluan erota. Kumppani meni sai paniikkikohtauksen, itki pari päivää, sanoi, että ei voi elää ilman minua ja halusi vielä yrittää. Tästä on nyt puoli vuotta.
Meillä on yhteinen harrastus ja kaveripiiri. En halua kumppanilleni mitään pahaa. On vaikeaa noin vain jättää kaikki taakse.
Se on sellainen juttu, että jos miehesi ei hyväksy eroa, joudut valitettavasti olemaan loppuikäsi seurustelusuhteessa miehesi kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Sanot, että "en halua enää olla sun kanssa, älä ota minuun mitään yhteyttä, hyvää loppuelämää".
Hankala jos yhteinen harrastus
Numero estoon
somet estoon
baariin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä tein noin mun munattomalle exälle.Hänelle oli jotenkin hirveän tärkeää, että ero olisi ollut "yhteinen päätös".Sanoin,etten mä tunne tarvetta erota ja odottelin,että se vätys kerrankin saa tehtyä jonkin ratkaisun ihan itse.
Ihan selkeästi sanoin, että haluan erota. Kumppani meni sai paniikkikohtauksen, itki pari päivää, sanoi, että ei voi elää ilman minua ja halusi vielä yrittää. Tästä on nyt puoli vuotta.
Meillä on yhteinen harrastus ja kaveripiiri. En halua kumppanilleni mitään pahaa. On vaikeaa noin vain jättää kaikki taakse.
Entä jos puhuisit yhteisille kavereille?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä tein noin mun munattomalle exälle.Hänelle oli jotenkin hirveän tärkeää, että ero olisi ollut "yhteinen päätös".Sanoin,etten mä tunne tarvetta erota ja odottelin,että se vätys kerrankin saa tehtyä jonkin ratkaisun ihan itse.
Ihan selkeästi sanoin, että haluan erota. Kumppani meni sai paniikkikohtauksen, itki pari päivää, sanoi, että ei voi elää ilman minua ja halusi vielä yrittää. Tästä on nyt puoli vuotta.
Meillä on yhteinen harrastus ja kaveripiiri. En halua kumppanilleni mitään pahaa. On vaikeaa noin vain jättää kaikki taakse.
Itkin minäkin kun alkoi ensimmäisen kerran erosta puhua.Jos sinä haluat erota ja toinen ei, se on sun tehtävä viedä se loppuun.
Oletko 15-vuotias vai sen tasolle jäänyt? "Miten erota suhteesta?" Voi hyvä luoja sentään
Vierailija kirjoitti:
Oletko 15-vuotias vai sen tasolle jäänyt? "Miten erota suhteesta?" Voi hyvä luoja sentään
Niin, kyllähän jokainen aikuinen tietää, että estot ja ghoustaus on se oikea tapa toimia, kun eroaa pitkästä suhteesta.
Sano, että sulla on toinen nainen, niin hän hoitaa prosessin.
No selvästi suhteessa jotain vialla, kun ei edes eroaminen onnistu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä tein noin mun munattomalle exälle.Hänelle oli jotenkin hirveän tärkeää, että ero olisi ollut "yhteinen päätös".Sanoin,etten mä tunne tarvetta erota ja odottelin,että se vätys kerrankin saa tehtyä jonkin ratkaisun ihan itse.
Ihan selkeästi sanoin, että haluan erota. Kumppani meni sai paniikkikohtauksen, itki pari päivää, sanoi, että ei voi elää ilman minua ja halusi vielä yrittää. Tästä on nyt puoli vuotta.
Meillä on yhteinen harrastus ja kaveripiiri. En halua kumppanilleni mitään pahaa. On vaikeaa noin vain jättää kaikki taakse.
No oletko puolen vuoden aikana ottanut asian uudelleen puheeksi?Tottakai reaktio on tuo, jos toinen on ollut tyytyväinen suhteeseen ne eikä ole ajatellutkaan eroa. Ei siinä voi välttää sitä,että toiselle tulee paha mieli... myöhemmin ehkä myös tuntee vihaa sua kohtaan.Niin pitkään kuin pysyvät normaalin rajoissa (ei esim.ala vainota,uhkailla tai solvata),se nyt vaan pitää ottaa vastaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä tein noin mun munattomalle exälle.Hänelle oli jotenkin hirveän tärkeää, että ero olisi ollut "yhteinen päätös".Sanoin,etten mä tunne tarvetta erota ja odottelin,että se vätys kerrankin saa tehtyä jonkin ratkaisun ihan itse.
Ihan selkeästi sanoin, että haluan erota. Kumppani meni sai paniikkikohtauksen, itki pari päivää, sanoi, että ei voi elää ilman minua ja halusi vielä yrittää. Tästä on nyt puoli vuotta.
Meillä on yhteinen harrastus ja kaveripiiri. En halua kumppanilleni mitään pahaa. On vaikeaa noin vain jättää kaikki taakse.
Jos sinä kerran varmasti tiedät, ettet halua jatkaa, aiheutat sille kumppanille vain suurempaa tuskaa roikuttamalla häntä siinä kiintymässä sinuun yhä lisää. Kyllä sun täytyisi nyt vaan rohkeasti sanoa, että nyt on valitettavasti niin, että sinä et halua enää yrittää. Ei aikuinen ihminen sydänsuruihin kuole, ei kannata antaa liikaa moisten itkujen vaikuttaa. Oma exäni jopa uhkaili itsetuholla jos lähden, mutta sanoin vaan että todellakin toivon ettei hän päädy sellaiseen, mutta minun vastuullani se asia ei voi olla, eikä minua siis pysty sillä kiristämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä tein noin mun munattomalle exälle.Hänelle oli jotenkin hirveän tärkeää, että ero olisi ollut "yhteinen päätös".Sanoin,etten mä tunne tarvetta erota ja odottelin,että se vätys kerrankin saa tehtyä jonkin ratkaisun ihan itse.
Ihan selkeästi sanoin, että haluan erota. Kumppani meni sai paniikkikohtauksen, itki pari päivää, sanoi, että ei voi elää ilman minua ja halusi vielä yrittää. Tästä on nyt puoli vuotta.
Meillä on yhteinen harrastus ja kaveripiiri. En halua kumppanilleni mitään pahaa. On vaikeaa noin vain jättää kaikki taakse.
Teet tästä itsellesi tarpeettoman vaikeaa ottamalla vastuun kumppanisi tunteista - joita et todellisuudessa voi edes tarkalleen tietää. Minunkin ex oli herkkä ja hänellä oli paniikkihäiriö. Hänenkin reaktio oli aluksi tuo, mutta kuinka ollakaan: todellisuudessa hänellä olikin uusi tyttöystävä katsottuna valmiiksi ja aloitti suhteen tämän kanssa ennen kuin olin ehtinyt muuttaa pois yhteisestä kodistamme (tämä kaikki selvisi toki vasta jälkeenpäin). Pointti: ole suoraselkäinen, vie ero maaliin ja ymmärrä, ettet luultavasti riko exäsi maailmaa vaikka nyt saattaa muuta väittääkin. Ja jos rikkoisitkin, hän vastaa silti omasta elämästään ja eron käsittelystään, et sinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä tein noin mun munattomalle exälle.Hänelle oli jotenkin hirveän tärkeää, että ero olisi ollut "yhteinen päätös".Sanoin,etten mä tunne tarvetta erota ja odottelin,että se vätys kerrankin saa tehtyä jonkin ratkaisun ihan itse.
Ihan selkeästi sanoin, että haluan erota. Kumppani meni sai paniikkikohtauksen, itki pari päivää, sanoi, että ei voi elää ilman minua ja halusi vielä yrittää. Tästä on nyt puoli vuotta.
Meillä on yhteinen harrastus ja kaveripiiri. En halua kumppanilleni mitään pahaa. On vaikeaa noin vain jättää kaikki taakse.
Parasta on pistää välit selkeästi poikki kokonaan. Ystävällisyys ei toimi, mikäli toinen haluaa roikkua. Ei ole kivaa tulla jätetyksi, mutta mikäli suhde ei toimi sinulle niin parasta on se lopettaa. Ehkä joudut vähäksi aikaa lopettamaan harrastuksen tai tekemään sitä eri porukassa.
Sanot, että haluan erota. Poistat numeron puhelimesta ja elät omaa elämää kodissasi.