bataatista kysymys

lainattu:



http://www.tohtori.fi/?page=6746948&id=5355733



A-vitamiini ja sen esiaste karoteeni ovat rasvaliukoisia yhdisteitä, jotka vaikuttavat mm. ihon ja limakalvojen hyvinvointiin sekä näkökykyyn. Kasvikunnassa A-vitamiinia esiintyy karoteenina, joka on luonnon antioksidantti. Mitä voimakkaamman oranssi tai tummanvihreä väri kasviksessa on, sitä enemmän se sisältää karoteenia. Terveydelle on hyväksi syödä päivittäin kasviksia, esim. porkkanaa. Eläinkunnassa karoteenin parhaita lähteitä ovat maksa, voi ja muut maitorasvat sekä munankeltuainen. A-vitamiinin puutos aiheuttaa hämäräsokeutta, ihon kuivumista sekä limakalvo- ja sarveiskalvomuutoksia.



A-vitamiinin mittayksikkö on mikrogramma (mikrog).



Vaikutus



A-vitamiini on rasvaliukoinen vitamiini, joka osallistuu mm. näköaistimuksen syntyyn hämärässä, solujen kasvuun ja erilaistumiseen sekä on tärkeä normaalin lisääntymiskyvyn ja immuunivasteen kehittymiselle. Se myös ylläpitää epiteelisolujen kuntoa, suojaa solukalvoja, ylläpitää ihon, limakalvojen ja sarveiskalvojen hyvinvointia, tehostaa immuunijärjestelmää, toimii antioksidanttina. Lisäksi sillä on tärkeä vaikutus normaaliin kasvuprosessiin luuston epifyysin soluissa.



Tarve



A-vitamiinin vähimmäistarve on

naisilla: 800 mikrog/vrk ja imetyksen aikana 1200 mikrog/vrk

miehillä: 900 mikrog/vrk



OMA LISÄYS: alle 1 v raja-arvo 300 mikrog/vrk

ja bataatti sisältää n. 800 mikrog A-vitamiinia RE/100 g kasivsta. Tutteli 65 mikrog/100 ml valmistetta. Joten päivittäinen annos lapsella on tämän mukaan yli aikuisen suosituksen... (Vertailun vuoksi perunassa A-vitamiinia on 1 mikrog/100 g perunaa).



Tarve kasvaa raskauden ja imetyksen sekä joidenkin sairauksien aikana, toipilaana ja lisäksi kovassa fyysisessä rasituksessa tai nuorilla voimakkaan kasvuvaiheen aikana. Lisäksi A-vitamiinin tarvetta lisäävät yksipuolinen ravinto tai dieetti sekä laihdutuskuurit.



Suomalaisten keskimääräinen A-vitamiinin saanti ravinnosta on naisilla 1000 mikrog/vrk ja miehillä 1400 mikrog/vrk, mitkä kumpikin ylittävät suositukset paitsi naisilla imetysaikana. Pääasialliset lähteet suomalaisilla ovat ravintorasvat (32 % kokonaissaannista) ja kasvikset (23 %).



Ylimääräinen A-vitamiini varastoituu maksaan ja pitkäaikainen A-vitamiinin yliannostus johtaa A-vitamiinimyrkytykseen. Rajana on 15 mg/vrk aikuisilla ja 6 mg/vrk lapsilla. Myrkytysoireita ovat päänsärky, pahoinvointi, oksentelu, ripuli ja maksan vaurioituminen. Sen sijaan beetakaroteenin runsaskaan nauttiminen ei johda elimistössä myrkytykseen. Kertyessään rasvakudokseen se saattaa ainoastaan aiheuttaa ihon kellertymistä.



Koska A-vitamiini on elimistöön varastoituva vitamiini, liiallinen saanti voi olla haitallista.



Puutos



A-vitamiinin puutosoireita ovat mm. ihon ja silmän sarveiskalvon kuivuminen, ärtyminen ja haavaumat sekä hämäräsokeus.



Suomessa ei yleensä tavata A-vitamiinin puutetta, mutta kehitysmaissa sen puute on yleisimpiä ravintoainepuutoksia. Oireina ovat mm. kasvuhäiriöt, epiteelikudosten sarveistuminen, hermostolliset oireet, luuston kehityshäiriöt ja näön heikkeneminen. A-vitamiinin puutteessa mm. limaa tuottavat solut korvautuvat sarveiskerroksella eri puolilla elimistöä. Erityisesti silmän verkkokalvo, keuhkot, iho ja suolen limakalvo sarveistuvat.



Karoteenin muuttumista A-vitamiiniksi voi häiritä jodin puute.



Saanti



A-vitamiini saadaan ruuasta joko valmiina retinolina tai sen esiasteina (karotenoideina). Ravinnon pääasiallinen karotenoidi on beetakaroteeni.



Osa ravinnon beetakaroteenista muuttuu ohutsuolessa retinoliksi muuntumissuhteen ollessa 6:1. Pieniä määriä beetakaroteenia imeytyy myös sellaisenaan. Betakaroteenin muuttuminen retinoliksi on tarkkaan säädeltyä eivätkä suuretkaan määrät beetakaroteenia johda elimistössä A-vitamiinimyrkytykseen. Retinolin imeytymisteho on 70-90 % ja beetakaroteenin 20-50 %.



A-vitamiinivaikutus on retinolilla ja sen sukuisilla yhdisteillä sekä eräillä karotenoideilla, jotka elimistössä muuttuvat retinoliyhdisteiksi. Elintarvikkeen sisältämien retinolien ja karotenoidien yhteenlaskettu A-vitamiinivaikutus ilmoitetaan retinoliekvivalentteina (RE). Parhaita lähteitä ovat maksa ja maitotuotteet sekä kasviksista erityisesti porkkana, parsakaali ja pinaatti.



A-vitamiinia taas on runsaimmin maksassa, ja runsaasti karotenoideja on vihreissä kasviksissa, porkkanassa ja keltaisissa ja oransseissa vihanneksissa ja hedelmissä.



Karoteeni varastoituu elimistöön ja muuttuu A-vitamiiniksi tarpeen mukaan. Tiettävästi suuristakaan karoteenimääristä ei ole haittaa, mutta ylenmääräistä porkkanan tai maksaruokien syömistä ei kuitenkaan suositella. Myös vitamiinivalmisteista saatava A-vitamiini varastoituu elimistöön ja liikasaannin vaara on mahdollinen, mikäli valmisteita syödään yli suositusten.



OMA LISÄYS: tiettävästi siis yliannostuksesta ei ole haittaa, kunnes toisin todistetaan. Tiedoksi vain, ei kannata vetää hernettä nenuun. =)

Pehmeä, soseutuu hyvin haarukalla. Kypsyy nopeasti, hieman makea, joten useimmat vauvat tykkäävät. Pakastettaessa rakenne ei muutu. Olen pakastanut yksistään ja yhdistänyt esim. perunaan, kukkakaaliin ja kesäkurpitsan. Voi käyttää myös raasteena tai antaa vähän isommalle juurespalan käteen.

Ja monet kyllä sanovat, että peruna on aiheuttanut vauvalle vatsanväänteitä mutta bataatti ei. Näin myös meillä. Bataatti on makeampi kuin peruna ja maistuu meidän pojalle tosi hyvin. Katsopa vertailua perunaan: http://www.finfood.fi/finfood/kasvikset.nsf/ravintoarvohaku?openform&Ca…

puhkesi 6 kk:n iässä. Juuri noita oireita eli posket punotti ja kuumotti ja tuli pienen pientä näppyä poskille ja samoin vaippa-alueelle (kun yliherkkyyttä aih. kasvista ei anna niin vaippa-alue paranee vrk:ssa!Posket muutamassa päivässä). Siitä asti on bataatti ollut meillä perunan " korvike" . Itseasiassa bataatti sisältää enemmän tärkkelystä kuin peruna, mutta tärkkelys on erimuotoista ja toimii mm. pakkasessa erilailla eli ei paakkuunnu tms. sulatettaessa. Bataatti sisältää enemmän A-vitamiinia kuin peruna ja olenkin yrittänyt antaa sellaisia määriä bataattia/vrk, jotta raja-arvo ei ylittyisi. Alle 1 v tuo raja on 300 mikrogrammaa/vrk. Raja meinaa kuitenkin rikkoutua sillä korvikemaidossa on A-vitamiinia ja samoin siis bataatissa... Mutta ei neuvolassa osanneet auttaa ainakaan...



Olga ja neiti 10 kk

Kasvisten sisältämä a-vitamiini ei voi ylittää " raja-arvoja" , koska se on eri muodossa kuin vaikkapa maksassa, jota raskausaikanakin varotaan. Esim. porkkanoiden a-vitamiini on lähinnä vesiliukoista beetakaroteenia, josta elimistössä muodostuu a-vitamiinia TARPEEN MUKAAN. Siksi on turha pelätä vauvan saavan bataatista liikaa a-vitamiinia!



On muuten hienoa, miten vauvalle ruokia laittaessa tutustuu uusiin, herkullisiin ja terveellisiin aineksiin kuten bataattiin :)

Onko sulla alan koulutusta takana, että voin siis turvallisin mielin syöttää bataattia niin paljon kuin vain maistuu?



utelee Olga ja neiti 10 kk

Minä ainakin olen kuvitellut, että tuo a-vitamiinin esiaste beetakaroteeni on ihan yleistä tietoa, enkä koskaan aiemmin ole kuullutkaan että joku pelkäisi saavansa kasviksista liikaa a-vitamiinia!