Miksi nykypäivänä monet eivät kykene tunnistamaan eri yhteiskuntaluokkia?

Minusta tuntuu etten kuulu mihinkään luokkaan ja olinpa sitten keskiluokan tai alemman luokan edustajien keskuudessa, tunnen itseni aina vähän ulkopuoliseksi. Lapsuudessa asuimme pienellä paikkakunnalla, jossa suurin osa kavereideni vanhemmista oli pienipalkkaisia duunareita, töissä ravintolassa, kaupassa, maatalousyrittäjiä tms. Minun vanhemmilla ei ollut mitään koulutusta, mutta isällä tehdastyöläisenä hyvä palkka ja meillä oli sitä kautta varaa matkustaa ulkomaille pari kertaa vuodessa ja oli suht uusi auto aina. Eli en kokenut täysin kuuluvani lapsuuteni kaverien maailmaan, jotka kertoivat että heidän ainut lämmin ruoka on kouluruoka ja ainut ulkomaanmatka on 2 vuoden välein Tallinnan risteily. Päädyin lukioon kaupunkiin, jossa sitten tapasin nuoria ihmisiä, joilla isät ja äidit ovat kouluttautuneita ja nuoret sai autot ilmaiseksi vanhemmiltaan, oli merkkivaatteita jne. En kuulunut tähänkään luokkaan, koska meillä ei harrastettu vastaavaa pröystäilyä ja tukea auton hankintaan sai vähän. Auto oli siis välttämätön, että pääsin lukioon sieltä pikkukylästä. Lukion jälkeen kävi kumma juttu: monet niistä hyvätuloisten perheiden lapsista eivät päässeetkään korkeakouluun ja olin niitä harvoja, jotka pääsivät heti lukiosta samana vuonna yliopistoon. Tapasin taas uuden luokkakulttuurin, jossa mielestäni yhdistyi ahkeruus ja tekemisen meininki; yliopistossa ei ollut enää väliä mitkä olivat vanhempien vuositulot, vaan kaikki oltiin samalla lähtöviivalla. Ainut ero oli ehkä siinä, että jotkut nuoret yliopistolaiset olivat selkeästi sellaisesta perheestä, jossa puhuttiin politiikasta ja kulttuurista kun taas minun kotona ei koskaan puhuttu vastaavista ja en oikein osannut osallistua keskusteluun yhtä taitavasti ja varmasti. Yliopistossa muodostui kuitenkin tosi vahva kupla ja elämäni oli ne viisi vuotta todella syvästi yliopistomaailmassa. Fuksina tuntui tosi oudolta, että joku voi olla tohtoriopiskelija, mutta jo toisella vuosikurssilla huomasin ettei se mikään mahdottomuus ole ja monet kaverinikin lopulta päätyivät akateemiselle uralle. Melkein itsekin. Parisuhdekin löytyi yliopistolta. Puoliso on korkeasti koulutetusta suvusta lähtöisin, mutta toisaalta hän on perheenjäseniinsä verrattuna verrattain maanläheinen ja ehkä sen takia aloimmekin seurustelemaan, kun hän hyväksyy ja ymmärtää eri luokkaerot ja ei mollaa duunaritaustaisia ihmisiä. 

 

Sellainen sepustus. Nykytilanteessa eli työssäkäyvänä korkeakoulun käyneenä aikuisena en vielä hahmota mihin luokkaan kuulun. Työelämässä tapaan hyvin erilaisia ihmisiä ja arvostan ihmisiä koulutuksesta tai taustasta riippumatta. Palkkani on suurempi kuin ylemmällä keskiluokalla, mutta en pröystäile sillä. Ajan samalla, taloudellisella autolla useampaa vuotta peräkkäin ja harkitsen tarkkaan, mitä ostan kaupasta. Käytän markettimeikkejä ja kerään sienet ja marjat itse. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tulotaso kertoo enemmän kuin tutkinto. Moni kassa on vaikka mitä akateemista tutkintoa plakkarissa mutta taidot ei riitä niin ei riitä.

Moni duunari eli amis tienaa nykyään paljon enemmän kuin akateeminen, johtuu siitä että kun osaava työväki loppuu, ei maailma selviä millään merkonomin tutkinnolla.

Tulotaso ja yhteiskuntaluokka ovat kaksi eri asiaa. Yhteiskuntaluokassa painavat paljon myös arvot, kulttuuriset tavat ja kiinnostuksen kohteet.

Se duunari ei useimmiten istu oopperassa vaikka tienaisi miten paljon vain. Se pienipalkkainen mutta akateemisesti koulutettu kirjastonhoitaja taas voi hyvinkin istua.

Ehkä joskus istui muttei enää. Oopperan lippujen hinnat ovat ylittäneet pienipalkkaisten kipurajan vuosia sitten. Samoin museoiden liput o

Suurin osa akateemisista ei näe oopperaa kivana tekemisenä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tulotaso kertoo enemmän kuin tutkinto. Moni kassa on vaikka mitä akateemista tutkintoa plakkarissa mutta taidot ei riitä niin ei riitä.

Moni duunari eli amis tienaa nykyään paljon enemmän kuin akateeminen, johtuu siitä että kun osaava työväki loppuu, ei maailma selviä millään merkonomin tutkinnolla.

Tulotaso ja yhteiskuntaluokka ovat kaksi eri asiaa. Yhteiskuntaluokassa painavat paljon myös arvot, kulttuuriset tavat ja kiinnostuksen kohteet.

Se duunari ei useimmiten istu oopperassa vaikka tienaisi miten paljon vain. Se pienipalkkainen mutta akateemisesti koulutettu kirjastonhoitaja taas voi hyvinkin istua.

Ehkä joskus istui muttei enää. Oopperan lippujen hinnat ovat ylittäneet pienipalkkaisten kipurajan vuosia sitten. Samoin museoiden liput ovat jo 20€ mikä on jo liikaa pienituloisille laps

Lapset pääsevät yleensä ilmaiseksi museoon ja esimerkiksi monessa kaupungeissa on ilmaisia museoita aikuisillekin. 

Koska minulle ihmiset ovat lähtökohtaisesti samanarvoisia ja kaikki työ on arvokasta, en jaa heitä luokkiin ammatin tai tulotason perusteella.

Tunnistan kyllä erilaiset "käytösluokat".

Koska me ollaan käyty peruskoulu 80-luvulla lähiössä, jossa insinöörin naapurissa asui siivooja ja me lapset oltiin parhaita kavereita. Ei silloin ollut mitään luokkajakoa se paikkakunnan tehtaanjohtajan tyttökin oli kaveri kavereiden joukossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika moni keskiluokkaan kuuluva, varsinkin mies, osaa remontoida ihan itsekin. Aiemmin akateemisistakin moni osasi. Erityisesti, jos oli rakennus - tai tekniikan alalta. Onkohan nyt niin, ettei dippainsseilläkään pysy enää työkalut kädessä tai eivät peräti tiedä, mikä on työkalu?

Meillä on kotona tekniikan tohtori. On ajatellut, että remonttihommat hoidetaan siten, että tilataan remontti remonttifirmalta ja maksetaan se. Miksi akateemisen pitäisi itse remontoida?

 

Ei pitäisi vaan osaisi. Akateemisilla voi olla muitakin harrastuksia kuin purjehdus, golf, ooppera ja mitä niitä onkaan. Moni ajateeminen haluaa tehdä käsillään jotain näkyvää.

Onhan se remonttiriitan kannalta ihan kivaa, kun on maksavia asiakkaita. Ja se varsinkin kiv

 

Tässä oli kyse remontin tekemisestä, ei rakentamisesta. Tiedätkö, paljonko laskuttaa sähkö- ja LVI-asentaja? Niin, ne ovatkin sellaisia töitä, että DI:llä ei natsat riitä. 

pippeli ja pimppi

pippeli ja pimppi

pippeli ja pimppi

pippeli ja pimppi

pippeli ja pimppi

pippeli ja pimppi

pippeli ja pimppi

pippeli ja pimppi

pippeli ja pimppi

pippeli ja pimppi

pippeli ja pimppi

pippeli ja pimppi

pippeli ja pimppi

pippeli ja pimppi

pippeli ja pimppi

pippeli ja pimppi

pippeli ja pimppi

pippeli ja pimppi

pippeli ja pimppi

pippeli ja pimppi

pippeli ja pimppi

pippeli ja pimppi

pippeli ja pimppi

pippeli ja pimppi

pippeli ja pimppi

pippeli ja pimppi

pippeli ja pimppi

pippeli ja pimppi

pippeli ja pimppi

pippeli ja pimppi

pippeli ja pimppi

pippeli ja pimppi

pippeli ja pimppi

pippeli ja pimppi

pippeli ja pimppi

pippeli ja pimppi

pippeli ja pimppi

pippeli ja pimppi

pippeli ja pimppi

pippeli ja pimppi

pippeli ja pimppi

pippeli ja pimppi

pippeli ja pimppi

pippeli ja pimppi

pippeli ja pimppi

pippeli ja pimppi

pippeli ja pimppi

pippeli ja pimppi

pippeli ja pimppi

pippeli ja pimppi

pippeli ja pimppi

pippeli ja pimppi

pippeli ja pimppi

Vierailija kirjoitti:

Luokkajaottelu on vain stereotypiota, ei todellisuutta.

Olen samaa mieltä, koska jokainen ihminen on arvokas ilman mitään jaotteluja.

Luokkiin leimaaminen on vastenmielinen jäänne säätykulttuurista. Nykyaikana tasavallassa puhutaan vain erilaisista demografisista ryhmistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toinen tutkinnoista on alempi korkeakoulututkinto ja toinen ylempi korkeakoulututkinto.

Tällä hetkellä teen keikkatyötä varhaiskasvatuksessa lastenhoitajana.

 

Minullakin on ystävä, joka on tohtori koulutukseltaan ja kaataa kaljaa kaljakuppilassa tarjoilijana.Työ on ammattikoululaisen työtä, mutta tausta nostaa alempaan keskiluokkaan hintsusti. Kaveri on vasemmistolainen, todennäköisesti sinäkin. 

Miksi se taista vaikuttaa asiaan?

Eihän kukaan vanhempiensa koulutuksille tai ammateille mitään voi.

Lapsuudenkodista opitaan elämäntapa, arvot, maku. Ei niitä enää aikuisiällä opi, vaikka ulkoiset puitteet muuttuisivatkin. Tästä syystä "nousukkaat" aina erottuvat uudessa yhteiskuntaluokassaan. 

 

Jep, yläluokkaan synnytään. Luokkaeron huomaa selvemmin suomenruotsalaisten keskuudessa. Siellä duunari harvoin päätyy yläluokkalaiseen sukuun naimakaupoille. Suomalaisten kesken voi rakkaus riittää.

Vierailija kirjoitti:

Mihin tuollainen luokka vaikuttaa? Kaveripiirissä ihmisiä kokista toimitusjohtajaan. Mihin yhteiskuntaluokan pitäisi vaikuttaa?

Kokkihan on nykyään julkkiskokkien aikaan varsin glorifioitu ammatti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika moni keskiluokkaan kuuluva, varsinkin mies, osaa remontoida ihan itsekin. Aiemmin akateemisistakin moni osasi. Erityisesti, jos oli rakennus - tai tekniikan alalta. Onkohan nyt niin, ettei dippainsseilläkään pysy enää työkalut kädessä tai eivät peräti tiedä, mikä on työkalu?

Meillä on kotona tekniikan tohtori. On ajatellut, että remonttihommat hoidetaan siten, että tilataan remontti remonttifirmalta ja maksetaan se. Miksi akateemisen pitäisi itse remontoida?

 

Ei pitäisi vaan osaisi. Akateemisilla voi olla muitakin harrastuksia kuin purjehdus, golf, ooppera ja mitä niitä onkaan. Moni ajateeminen haluaa tehdä käsillään jotain näkyvää.

Onhan se remonttiriitan kannalta ihan ki

Putkimiehen palkkakin taitaa jäädä alle kolmen tonnin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luokkajaottelu on vain stereotypiota, ei todellisuutta.

Olen samaa mieltä, koska jokainen ihminen on arvokas ilman mitään jaotteluja.

 

Sinä siis oikeasti uskot, että sellainen maailma on parempi, jossa nämä luokkajaottelut elävät kyllä pinnan alla ihmisten elämää rajoittamassa, mutta niistä ei sovi puhua? Nimenomaan siinä maailmassa ihmisen arvo kärsii, niin kuin nytkin nähdään, kun niiden elämällä ei tunnu olevan mitään arvoa, jotka eivät pysty huolehtimaan itse itsestään tai vaikka pystyisivätkin, menettävät työnsä saamatta uutta? Meillä ei ole oikein välineitä puhua asiasta, kun meillä on vain yksilöitä, ja jos näitä yksilöitä on kolme prosenttia, niin mitä väliä? Minun näkökulmastani puheesi ihmisten arvokkuudesta on vain savusumua, vaikka itse uskoisitkin, että ihanteellinen kirkasotsaisuus parantaa maailman ja tekee meistä oikeasti arvokkaita muidenkin silmissä.

Luokista puhuminen mahdollistaa sen, että ihmiselle voi vaatia arvoa, joka ylittää hänen taustansa ja hyödyttävyytensä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luokkajaottelu on vain stereotypiota, ei todellisuutta.

Olen samaa mieltä, koska jokainen ihminen on arvokas ilman mitään jaotteluja.

 

Sinä siis oikeasti uskot, että sellainen maailma on parempi, jossa nämä luokkajaottelut elävät kyllä pinnan alla ihmisten elämää rajoittamassa, mutta niistä ei sovi puhua? Nimenomaan siinä maailmassa ihmisen arvo kärsii, niin kuin nytkin nähdään, kun niiden elämällä ei tunnu olevan mitään arvoa, jotka eivät pysty huolehtimaan itse itsestään tai vaikka pystyisivätkin, menettävät työnsä saamatta uutta? Meillä ei ole oikein välineitä puhua asiasta, kun meillä on vain yksilöitä, ja jos näitä yksilöitä on kolme prosenttia, niin mitä väliä? Minun näkökulmastani puheesi ihmisten arvokkuudesta on vain savusumua, vaikka itse uskoisitkin, että ih

Opettele kappalejakojen käyttö. Kukaan ei jaksa lukea ylipitkiä kappaleita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika moni keskiluokkaan kuuluva, varsinkin mies, osaa remontoida ihan itsekin. Aiemmin akateemisistakin moni osasi. Erityisesti, jos oli rakennus - tai tekniikan alalta. Onkohan nyt niin, ettei dippainsseilläkään pysy enää työkalut kädessä tai eivät peräti tiedä, mikä on työkalu?

Meillä on kotona tekniikan tohtori. On ajatellut, että remonttihommat hoidetaan siten, että tilataan remontti remonttifirmalta ja maksetaan se. Miksi akateemisen pitäisi itse remontoida?

Naapurin akateemiselle miehelle kuulema harrastus ja hermolepoa kun mökillä ja myös kotona remontoi. Tietenkin on paljon töitä mitä teettävät ammattilaisilla koska kaikkea ei osaa tai saa edes tehdä. Opettajapariskunta joka myös matkailee paljon. Oma mieheni ei tee puolestaan mitään remonttia kotona vaikka duunari. Puolisonsa pistänyt pihan siihen kuntoon että meidän istutukset kuolevat häpeästä kuten teinimme asian ilmaisi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika moni keskiluokkaan kuuluva, varsinkin mies, osaa remontoida ihan itsekin. Aiemmin akateemisistakin moni osasi. Erityisesti, jos oli rakennus - tai tekniikan alalta. Onkohan nyt niin, ettei dippainsseilläkään pysy enää työkalut kädessä tai eivät peräti tiedä, mikä on työkalu?

Meillä on kotona tekniikan tohtori. On ajatellut, että remonttihommat hoidetaan siten, että tilataan remontti remonttifirmalta ja maksetaan se. Miksi akateemisen pitäisi itse remontoida?

Miksi vaikkapa kokin tai kampaajan pitäisi itse remontoida? Tai sairaanhoitajan tai suutarin? Miten akateemisuus asiaan liittyy?

Tämä on aivo vapaa ja sen logiikka. 

Koska enää ei ole pioneerileirejä mihin kommunistit voisivat laittaa pentunsa oppimaan yhteiskuntaluokat ja kateutta. 

Itse esimerkiksi olen akateeminen koukutukseltani, toimin suuryrityksen johtajana ja tienaan n. puoli miljoonaa (bruttona) vuodessa, mutta kyllä edelleen teen niin kotona kuin mökillä hommat (maalaukset, klapisavotat, renkaiden vaihdot, pikku korjaukset) itse niin pitkälle kun taidot riittää. Vaikea ymmärtää niitä, jotka kokevat jotenkin olevan perustekemisen yläpuolella...Itse asiassa arvistan aitoa perustyön ammattilaista todella korkealle. Osaahan hän jotain, mikä ei itseltä onnistu..

Lapset pääsevät museoihin ilmaiseksi ja me olemme itsellemme käyttäneet usein e-passirahoja hankintaan. 

Tällainen jaottelu on ongelma vain osalle ihmisiä. Vain osalle, onneksi. 

Kun olet minulle ihminen ja saan pitää sinua ystävänäni, en muuta kaipaa.