Lue keskustelun säännöt.
Kaipaan 80-lukua vaikka en ole elänyt silloin
26.02.2024 |
Katson valokuvia 80-luvulta ja voin vain kuvitella millaista silloin oli elää, mutta kertomusten ja kuvien peruseella kaipaan sitä aikaa. Olisinpa elänyt silloin, kaikki vaikutti olevan paremmin.
Kommentit (174)
Ei muuten ollut mitenkään paremmin voivaa suomalainen väestö 80-luvulla. Itsemurhissakin Suomi taisi olla ihan maailman kärkikastia. Se, että ongelmista ei puhuttu 40 vuotta sitten ei tarkoita, että elämä oli silloin parempaa.
Ja kyllä ekäkkeelle pääsi nopeammin, mutta kuolivat nuorempina, joten eläkevuosia oli vähemmän. Toki jos palautettaisiin 1980-luvun sote-taso terveydenhuollossa, niin valtion velkaongelma tulisi pitkälti hoidettua, kun hoidot olisivat simppeleitä ja suurin osa vain kuolisi pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
80-luku oli paljon ankeampaa kun luulet. Ei ollut tietokonepelejä eikä minkäänlaista internettiä. Ei striimausta, jos Lassie tuli kello 5 torstaina, niin silloin oli oltava television ääressä kello 5 torstaina. Toki maailma oli myös viattomampi jollain tapaa.
Olipas tietokonepelejä ja paljonkin, ainakin 1980-luvun jälkimmäisellä puoliskolla. Tv-ohjelmat saattoi nauhoittaa ja katsoa myöhemmin. Striimauspalvelujen sijasta vuokrattiin tai ostettiin videoita.
Sateenkaariväkeä ei ollut. Tai jos oli, niin kiltisti jossain, eivätkä hamunneet huomiota. Ei puhuttu oletetuista tai mitään muutakaan yhtä tolloa.
Vierailija kirjoitti:
Ei muuten ollut mitenkään paremmin voivaa suomalainen väestö 80-luvulla. Itsemurhissakin Suomi taisi olla ihan maailman kärkikastia. Se, että ongelmista ei puhuttu 40 vuotta sitten ei tarkoita, että elämä oli silloin parempaa.
Ja kyllä ekäkkeelle pääsi nopeammin, mutta kuolivat nuorempina, joten eläkevuosia oli vähemmän. Toki jos palautettaisiin 1980-luvun sote-taso terveydenhuollossa, niin valtion velkaongelma tulisi pitkälti hoidettua, kun hoidot olisivat simppeleitä ja suurin osa vain kuolisi pois.
Hoitoon pääsi nopeammin kuin nykyisin. Koko kansan poliorokottaminenkin onnistui ilman salaliittoteorioita ja ihmisten jonottamista sairaaloiden ulkopuolella tuulessa ja tuiskussa.
Vierailija kirjoitti:
Sateenkaariväkeä ei ollut. Tai jos oli, niin kiltisti jossain, eivätkä hamunneet huomiota. Ei puhuttu oletetuista tai mitään muutakaan yhtä tolloa.
Mutta oli Sateenkaarimarketteja. Vai olivatko ne vasta 90-luvun puolella?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pyydän anteeksi suomalaisten puolesta jotka toivoivat maata EU hun ja nyt tässä lopputulos.EU on vienyt teidän illuusiot ja onnellisuuden sekä turvallisuuden. Toivon paremmasta huomisesta. Joka jäsenmaa on kuin puu josta katkottu oksat. Jäljelle jää kituvat tyngät .
Vierailija kirjoitti:
Ah kultainen 80- luku..uusi talo maaseudulla, äiti ja isä olivat terveitä, vahvoja. Kauppa- auto, kirjastoauto ja maitoauto pysähtyivät postilaatikolla. Sain telmiä ja juosta vapaana ulkona, oli turvallista ja katselin taivaan sineen ilman huolia.
Minäkin kaipaan juuri tuota lapsuuden ja varhaisnuoruuden huolettomuutta ja tulevaisuudenuskoa. Näinä aikoina tuntuu, että kaikki muuttuu aina vain kurjemmaksi: sää, terveydenhuolto, julkinen liikenne, töidenteko, yleinen turvallisuustilanne.. ihan kaikki. Se, että kaupat voivat olla auki vaikka ympäri vuorokauden, ei mitään todellista edistystä. Kaipaan myös 80-luvun rauhallisia viikonloppuja ja pyhäpäiviä. Nykyisin ei ole enää selvää rajaa arjen ja pyhän välillä. Sen takiahan bisnespomot eivät haluaisi enää maksaa työntekijöille pyhäkorvauksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olimme onnellisia ja vapaita. Auton voi parkeerata mihin vaan keskustoissakin. Ei tarvinnut pelätä että ryöstetään tai raiskataan.
Oma koti oli itsestään selvää. Töitä riitti ...Elämä antoi kaikkea hyvää.
Todella surullinen teidän puolesta.
Kyselkää, mitä ne mukeloiset tekevät netissä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei nettiä.
Ei juoksevaa vettä.
Ei suihkua.
Jääkylmä ja pimeä ulkovessa.
Tv vain ajoittain - joskus jopa värillisenä.
Kovatöinen puulämmitys. Aamulla oli joskus hitusen yli 10 astetta sisällä.
Yksinkertaista ja halpaa ruokaa. Pizzasta, pastoista ja hampurilaisista ei tietoakaan.
Lada.
Tuskin AP kestäisi viikkoakaan.
Ei juoksevaa vettä tai sisävessaa? Meillä oli molemmat jo 1975. Väritelevisio ostettiin 1976. Sähkölämmitys oli myös 1975 puulämmityksen lisänä. Autona käytettynä ostettu Mersu. Taidat muistella 60-lukua!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei muuten ollut mitenkään paremmin voivaa suomalainen väestö 80-luvulla. Itsemurhissakin Suomi taisi olla ihan maailman kärkikastia. Se, että ongelmista ei puhuttu 40 vuotta sitten ei tarkoita, että elämä oli silloin parempaa.
Ja kyllä ekäkkeelle pääsi nopeammin, mutta kuolivat nuorempina, joten eläkevuosia oli vähemmän. Toki jos palautettaisiin 1980-luvun sote-taso terveydenhuollossa, niin valtion velkaongelma tulisi pitkälti hoidettua, kun hoidot olisivat simppeleitä ja suurin osa vain kuolisi pois.
Hoitoon pääsi nopeammin kuin nykyisin. Koko kansan poliorokottaminenkin onnistui ilman salaliittoteorioita ja ihmisten jonottamista sairaaloiden ulkopuolella tuulessa ja tuiskussa.
Hoitoa ei ollut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olimme onnellisia ja vapaita. Auton voi parkeerata mihin vaan keskustoissakin. Ei tarvinnut pelätä että ryöstetään tai raiskataan.
Oma koti oli itsestään selvää. Töitä riitti ...Elämä antoi kaikkea hyvää.
Todella surullinen teidän puolesta.
Höpö höpö
Kukaan ei haluaisi elää 80-luvulla, jos sinne joutuisi jollain aikakoneella. Nykynäkökulmasta lapset ja nuoret olivat täysin heitteillä verrattuna nykyaikaan. Mistään ongelmista ei saanut puhua ja naisia väheksyttiin todella. Työpaikoilla jutut ja eleet olivat täysin sekstisiä eikä mitään paheksuttu. Syrjintä ja henkinen väkivalta oli normi sekä vieraissa käyminen sekä tupakanpoltto sisällä töissäkin. Lisäksi uskottiin, että talous kasvaa 40% joka vuosi firmassa. Jos epäili asiaa, niin mielipide kitkettiin. Oli työkavereita, joille ei uskaltanut kääntää selkäänsä eikä heidän työhuoneensa ovea saanut sulkea, koska oli vaara joutua ahdistelijan kynsiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
se oli hienoa aikaa, ala asteella pidettiin pojat sinisiä verkkareita kun punainen väri oli kommari
homoja ei ollut missään ja homo oli haukkumasana
tuli pitkätukkahevi muotiin
kouluissa oli apu ja erityisluokat vammaisille häiriköille, opettajia kunnioitetiin ja opettaja saattoi heittää liidulla tai nostaa rinnuksista seinälle
erästäkin kaveria sanottiin loppuelämän paska-peteksi kun ope nosti sen rinnuksista naulakkoon huppariinsa ja paskat tuli housuun
tuli indie musa muotiin ja Kansasin levy Power ilmestyi, oli Eppu Normaalia eikä kukaan tiennyt mistäään rappipaskasta
bändit soittivat itse instrumentteja, oli kitarasankareiden aika myös
eikä ollut älypuhelimia, soitettiin lankapuhelimella pari kertaa viikossa , tuli commodore 64 ja sitä pelattiin
ei internettiä oli muita harrastuksia ja näki ihmisiäkin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olimme onnellisia ja vapaita. Auton voi parkeerata mihin vaan keskustoissakin. Ei tarvinnut pelätä että ryöstetään tai raiskataan.
Oma koti oli itsestään selvää. Töitä riitti ...Elämä antoi kaikkea hyvää.
Todella surullinen teidän puolesta.
Höpö höpö
Jokaisella oli vara autoon.Bensa maksoi 2.50 kruunua litra 70 luvulla.80 luvulla ehkä 4 kruunua. Ajelimme ympäriin hienoilla autoilla, matkustelimme ulkomaille pari kertaa vuodessa ja nautimme kaikesta.
Vierailija kirjoitti:
Kunnon tarhapöllö.
Vierailija kirjoitti:
Kukaan ei haluaisi elää 80-luvulla, jos sinne joutuisi jollain aikakoneella. Nykynäkökulmasta lapset ja nuoret olivat täysin heitteillä verrattuna nykyaikaan. Mistään ongelmista ei saanut puhua ja naisia väheksyttiin todella. Työpaikoilla jutut ja eleet olivat täysin sekstisiä eikä mitään paheksuttu. Syrjintä ja henkinen väkivalta oli normi sekä vieraissa käyminen sekä tupakanpoltto sisällä töissäkin. Lisäksi uskottiin, että talous kasvaa 40% joka vuosi firmassa. Jos epäili asiaa, niin mielipide kitkettiin. Oli työkavereita, joille ei uskaltanut kääntää selkäänsä eikä heidän työhuoneensa ovea saanut sulkea, koska oli vaara joutua ahdistelijan kynsiin.
Ja nytkö miehenä uskaltaa mennä työpaikalla naisen huoneeseen niin että ovi on kiinni. Ilman että on mahdollisuus että menettää työpaikan. Mites muuten se rekrytointi, sujuuko kenties naisten alapäällä hr-pimbojen toimesta joita tuolloin ei ollut ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Kukaan ei haluaisi elää 80-luvulla, jos sinne joutuisi jollain aikakoneella. Nykynäkökulmasta lapset ja nuoret olivat täysin heitteillä verrattuna nykyaikaan. Mistään ongelmista ei saanut puhua ja naisia väheksyttiin todella. Työpaikoilla jutut ja eleet olivat täysin sekstisiä eikä mitään paheksuttu. Syrjintä ja henkinen väkivalta oli normi sekä vieraissa käyminen sekä tupakanpoltto sisällä töissäkin. Lisäksi uskottiin, että talous kasvaa 40% joka vuosi firmassa. Jos epäili asiaa, niin mielipide kitkettiin. Oli työkavereita, joille ei uskaltanut kääntää selkäänsä eikä heidän työhuoneensa ovea saanut sulkea, koska oli vaara joutua ahdistelijan kynsiin.
Minkälainen työ sinulla oli.Itse olin töissä lentoemäntänä ja nautin matkustamisesta ja sen antamasta vapaudesta. EI minua kukaan ahdistellut ,
Aina kun tarvitsi rahaa, niin riitti, että kävi jostain kyselemässä töitä. Usein palkattiin siltä istumalta. Ei ollut videohaastatteluja ja monivaiheisia pellentemppuja ei vaadittu.