Jos naapurustoissa vaihdettaisiin apua ja lainattaisiin tavaroita, se vähentäisi tarvetta uusiin kodintarvikkeisiin ja kaupallisiin palvelui
Ajankäyttö siirtyisi myös kulutuksesta ja loputttomasta hinta- ja tuoteverrtailusta ei kaupallisiin harrastuksiin ja lähialueen yhteisöihin elämänlaaadusta tinkimättä.
Kommentit (44)
Lähistölltä pidettävältä tuottajien toriilta voisi hankkia paikallisrahalla lähi- ja luomutuotteita pari kertaa kuukaudessa. Paremmin suunnitelluilla ostoksilla voiisi vähentää ruokahävikkiä tuhansillla kiloilla per henkilö.
Lainattiin lumilapiota naapurille viime keväänä. Vielä ei ole näkynyt palauttaneen.
Miksi lainaisin hyvän hyvyyttäni, jos on mahdollista saada asiasta rahaa? Ihan varmasti joku vaihtopalveluäpsi on jo olemassa.
Jonkun se tuote pitää kuitenkin ostaa ja huoltaa, yhteiskäyttötavaroilla on ikävä taipumus hajota ennenaikaisesti tai jopa kadota. Miksi sesonkiaikana lainaisin naapurille mehumaijaa, kun tarvitsen sitä itse tai miksi antaisin pakuni muuttoautoksi, kun se palautuisi kolhuilla ja tankki tyhjänä, tavaratila täynnä tyhjiä pahvilaatikoita? Nykyihminen ei muista, että lainaamiseen liittyy vastuu.
Vierailija kirjoitti:
Lähistölltä pidettävältä tuottajien toriilta voisi hankkia paikallisrahalla lähi- ja luomutuotteita pari kertaa kuukaudessa. Paremmin suunnitelluilla ostoksilla voiisi vähentää ruokahävikkiä tuhansillla kiloilla per henkilö.
Minin se tuottaja sen paikallisrahan käyttäisi, sillähän ei saa vapailta markkinoilta mitään?
Luotettaville ja mukaville naapureille voi lainailla, muille tasan ei voi.
Upea idea. Osta sinä lumilinko, minä ostan lumilapion ja lainataan näitä sitten toisillemme. Osta sinä ompelukone, minä ostan neulan ja lankaa, voidaan lainailla näitäkin. Osta sinä sähkögrilli, minä ostan keittolevyn ja taas on lainattavaa!
Eli naapureiden hyväksikäyttöä? Jossakin määrin jotakin voi naapurille lainata, mutta yleensä siitä tulee jatkuvaa, että naapuri on milloin mitäkin "lainaamassa".
Oman mukavuuteni vuoksi edellytän, että naapuri puhdistaa pihani lumesta, jos hän lainaa lumikolaani. Näinhän ap käsittääkseni oletti - kulutuksesta siirrytään elämänlaatuun.
Maalla aikanaan yrittivät, yhteiset niittokoneet, puimakoneet ym. Hetken toimi, mutta aina on lusmuilijoit, jotka pilaa kaiken. Edesmennyt isäni kertoi, että aina kun jotain tarvitsi se piti ensin itse korjata, tai sitä ei löytynyt mistään. Tämä aiheutti vain riitoja😤
Vierailija kirjoitti:
Lähistölltä pidettävältä tuottajien toriilta voisi hankkia paikallisrahalla lähi- ja luomutuotteita pari kertaa kuukaudessa. Paremmin suunnitelluilla ostoksilla voiisi vähentää ruokahävikkiä tuhansillla kiloilla per henkilö.
REKO Lähiruokarenkaat löytyy jo.
Olisikin jännää olla naapuriston ainoa höyrypesurin tai peräkärryn omistaja. Tai auton.
Yleensä näitä peräänkuuluttelee ne, jotka eivät itse hankkisi mitään vaan aina näppärästi lainailisivat kaiken naapureilta.
Ap, voithan laittaa talonne rappukäytävään tai lähikaupan tuulikaappiin ilmoituksen:
Haluatko lainata autoa mummolareissuun?
Tuleeko lapsenlapset kylään, nyt pleikkari lainattavana!
Leivotko ylioppilasjuhliin, minulla olisi yleiskone.
Yst. vast. puh. 123 456
Lainaan mielelläni!
Ikävä kyllä tää ei toimi. Yleensä ne ketkä tarvitsevat, ovat aina käsi ojissa pyytämässä mutta vastavuoroisuutta ei ole.
Ap, mitä sinä haluaisit lainata naapurille?
Ei tällainen ikinä toimi oikeassa elämässä, vaikka kaunis ajatus onkin.
Osa ihmisistä ei lue käyttöohjeita, käyttävät väärin ja jopa rikkovat tavarat. Itse harkitsen nykyään tosi tarkkaan kenelle lainaan ja mitä, jos ylipäänsä lainaan mitään kenellekään!
Kommunismia, mitä WEF ja kotimaiset vihervassut yrittävät ihmisille tuputtaa. Minä taivu en koskaan.
Suomessa olllaan vaan niin arkoja vissiin.