Kun erosit, mikä yllätti sinut?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Elatusmaksun pienuus. Luulin, että joudun maksamaan enemmän.

Hölmöä maksaa elareita.

Itse heittäydyin työttömäksi siksi aikaa että sain nolla elarisopparin ja sovin faijan kanssa, että palaan virallisesti töihin vasta sen jälkeen. Väliajan tein pimeänä. Ei mitään järkeä antaa rahojaan muijalle tuhlattavaksi kun ei ole pakko.

Nehän  näkyy  ulosoton  kautta! Et  niitä  pakoon  pääse. Tilanne on  helppo  tarkistaa   hetkessä, ootko  työtön. Eli  oot  surkeus  joka  pakoilee  vastuuta  vai  miten? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

itse eroa en kadu, mutta olisi ollut toivottavaa että lähipiiri olisi ollut enemmän mun puolellani. Noh elämä opettaa. Monelle kaverille(kaveripariskunnalle) olet tämän jälkeen potentiaalinen "uhka" eli ero kai tarttuu eli otetaan etäisyyttä. Mutta joka tapauksessa, jos olo suhteessa on tukala, niin ei siihen kannata jäädä kulissin vuoksi roikkumaan. Positiivisena yllätyksenä itselleni oli että miten hyvin viihdyn yksin alkukriiseilyn jälkeen. Sitä moni pelkää erossa ja itsekin näin tein ennen eroa.

Tämä oli myös kyllä yllätys miten moni alkoi karttamaan kuin ruttoa eron jälkeen. No pääsipä näistä mukaystävistä samalla eroon.

Voi tosiaan olla, että pariskunnat pelkäävät, että kun kipuilet erosi kanssa, niin heilläkin saattaa tulla mielee oman liittonsa huonot puolet.

Harmitti parisuhdeleirillä, kun samaan ryhmään osui 2 uusperheellistä. He hehkuttivat koko ajan, miten eroaminen kannatri jne.

En halua tuollaisia kavereita. 

Puutteessa eläminen.

Pahassa yllätti se, miten pitkään eksä jaksoi puhua pahaa minusta ympäriinsä, hyvässä se, miten helpottunut olin, kun ei enää tarvinnut koko ajan kävellä varpaisillaan ettei suututtaisi puolisoa.

Vierailija kirjoitti:

Että kotitöitä on oikeasti todella vähän, kun tekee niitä vaan itsensä ja lasten edestä eikä tarvii toisen aikuisen perässä siivota. Rahaa myös jää kivasti säästöön, kun ei uppoa miehen luksusruokaan ja alkoholiin.  

eihän ne kotityöt itsessään raskaita ole vaan niistä nalkuttaminen ja uhriutuminen on raskasta ja eron jälkeen on helppoa kun tekee vain ne kotityöt eikä tarvitse nalkuttaa kenellekään

Se yllätti että vaikka halusin itse erota, olin sitä miettinyt jo pari vuotta ja se oli suuri helpotus sekä oikeasti hyvä ratkaisu, niin kirpaisi tosi paljon kun exä löysi uuden. Onneksi meni ohi muutamassa kuukaudessa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suhtautuminen yh-äiteihin. En olisi ikinä osannut kuvitella. Vauvakerhossa kerroin olevani yksinhuoltaja, niin eräs äiti alkoi jopa haukkoa henkeään :D siis en edes vitsaile.

Toinen asia mikä yllätti oli, ettei elämä yksinhuoltajana ollutkaan niin rankkaa kuin kuvittelin. Oikeastaan paskassa suhteessa oli rankempaa. 

Yllätyin myös, että miesehdokkaita näyttää riittävän. Ajattelin, ettei kahden lapsen yh-äiti kelpaa kellekään. Olinpas väärässä. 

Yh äidit ovat helppoja ja he ovat nöyriä koska pelkäävät, että jos mokaavat tämänkin parisuhteen niin jäävät totaalisen yksin. Huonoin puoli yh äideissä on takertuvuus.

eivät ne kyenneet parisuhteeseen edes sen miehen kanssa, jonka kanssa valitsivat tehdä lapsia. ei niistä ole parisuhteeseen kenenkään muunkaan kanssa.

Eniten yllätti varmaan se, että vuosia omakotitalossa asuneena "ei koskaan enää kerrostaloon" - ihmisenä olenkin viihtynyt kerrostalossa erinomaisesti. Yllätti myös miten älyttömästi vientiä mulla on ollut eron jälkeen. Varsinkin täällä palstallahan esitetään totuutena,että neljäkymppinen nainen on ikäloppu ja ylipainoinen vielä alinta pohjasakkaa. Tosielämässä ei mene näin todellakaan. Sekin yllätti, miten helppoa laihdutus on ollut, kun eron jälkeen elämäntavat muuttui. Kaikin puolin siis positiivinen kokemus koko ero. 

 kun ei enää tarvinnut koko ajan kävellä varpaisillaan ettei suututtaisi puolisoa.

Tämä.

helpotus oli suunnaton.

Vierailija kirjoitti:

Että kotitöitä on oikeasti todella vähän, kun tekee niitä vaan itsensä ja lasten edestä eikä tarvii toisen aikuisen perässä siivota. Rahaa myös jää kivasti säästöön, kun ei uppoa miehen luksusruokaan ja alkoholiin.  

Voisi olla minun suustani. Aivan samat fiilikset oli.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Elatusmaksun pienuus. Luulin, että joudun maksamaan enemmän.

Hölmöä maksaa elareita.

Itse heittäydyin työttömäksi siksi aikaa että sain nolla elarisopparin ja sovin faijan kanssa, että palaan virallisesti töihin vasta sen jälkeen. Väliajan tein pimeänä. Ei mitään järkeä antaa rahojaan muijalle tuhlattavaksi kun ei ole pakko.

Varmaan sitten muulla tavoin varmistat osallistumisesi lapsesi elämän rahoittamiseen? Vai oliko lapsesi sinulle vain ex-muijasi jatke?

Suosio naisten keskuudessa. Erosin 40vuotiaana 11v suhteesta. Ajattelin et saakohan sitä edes ketään. Deitti sovelluksiin ilmoituksia ja kirjaimellisesti hukuin tarjontaan ikähaarukka oli 20-45v.

Helpotus ja jokapäiväinen ilo päätöksestä. En olisi arvannut että se oli yksi elämäni parhaita päätöksiä ellei paras.

Yllätti, että myös ystävät meni samalla. Tein väärin ja halusin sittemmin erota ja kaikki ystävät sitten hylkäsi ja asettui erossa eksän puolelle.

Se, että eksästä kuoriutui totaalikokovartalokyrpä ja supernarsisti. Omille lapsilleen. 

Se että vanhempani eivät edes reagoineet asiaan, muutama ystävällinen sana ilisi ollut tarpeen.

Yllätti myös että kotityöt joita inhosin ennen sujuivat mukavasti kun toinen ei ollut painostamassa.

Yksinäisyys yllätti, asuin ensimmäistä kertaa elämässäni yksi. 

Repivä ikävä mitä tunsin lapsien vuoksi ensimmäisillä kerroilla kun olivat toisen vanhemman luona viikon oli jotain aivan kamalaa, siihen tosin tottui ajan myötä. 

Yllätti kuinka paljon rahaa jää säästöön jankuina sijoitukset tuottavat kun yksin hallitsee taloutta.

Yllätti kuinka en kaivannut exää enkä parisuhdetamme lainkaan.

Uusi parisuhde yllätti, en ollut tiennyt aiemmim mitä elämästäni puuttui kun en tiennyt miltä tuntuu olla täysin hyväksytty omana itsenäni. Jotain mitä en ollut vanhemmille enkä exälle.

Vierailija kirjoitti:

Suurin osa eroista aiheutuu naisen toiminnasta ja niiden seurannaisista.

Miten ihmeen monta kertaa sinä olet eronnut?

Minut yllätti täysin miehen välinpitämättömyys suhteestamme. Siis sen takia myös erosin. Mies oli tavallaan ihan ok, mutta täysin flegmaattinen ja panostus suhteeseen oli nolla. Mutta ei sitä kiinnostanut meidän erokaan millään tavalla tai sitten hän on todella hyvä näyttelemään.

Vierailija kirjoitti:

Suurin osa eroista aiheutuu naisen toiminnasta ja niiden seurannaisista.

Kun sulla noita eroja on jo niin paljon että saat niistä jo tuollaisia osajoukkoja muodostettua, niin huomaa kuitenkin se yksi asia mikä kaikkia erojasi on yhdistänyt: sinä.

Helpotus, mietin eroa vuosikausia kun olimme olleet jo niin kauan yhdessä ja lapsia 3. En millään olisi halunnut luovuttaa, mutta ymmärsin että on pakko kaikkien takia. Eron jälkeen on saatu lasten asiat hyvässä sovussa hoidettua ja tuntuu et he ovat tämän ottaneet todella hyvin kun saavat olla omassa kodissa ja vanhemmat vuorottelevat.

Itselle alun yksinäisyys-kriiseilyn jälkeen todella iso helpotus ja huojennus vaikka meillä pitkään hyvä olikin yhdessä ja tiettyjä juttuja kaipaan hänessä lopun elämääni. Meillä oli kuitenkin muutaman kerran väkivaltaa yms riidan aikana mikä tekee sen että päätös oli pakko tehdä enkä ikinä ole takaisin haikaillut.

 

Nyt ihana uusi miesystävä ja asiat muutenkin ihan hyvin. Vientiä todella olisi muutenkin vaikka kuinka, sekin yllättänyt kyllä. Tinderiin asti ei ikinä tarvinnut mennä. 

 

N44