~ ~ EX-HAAHUT viikolla 3 ~ ~

Niin mulla oli tuo pojan odotus sellainen, etten ollut juurikaan kipeänä ja jos joku tarttui niin todella lievästi. Nyt mulla on vähnä väliä jotain niiskutusta/mahapöpöä ja poitsulla kans. Olisiko joku kierre + lisäksi mulla kaikkien näiden raskausvaivojen takia (kun ulkoilut ym jääneet huonolle) vastustuskyky alhaalla.. tiedä sitten, tää odotus on kaikkineen niin erilainen.



Taas on herätty aamuyöstä kukkumaan, onneksi tällä kertaa vasta 5 jälkeen.. Sen jälkeen en sitten enää nukkunutkaan, heitettiin mies töihin että pääsin samalla keikalla kauppaan kurkkupastilleja ostamaan. Ja vaikka kipeä olenkin, niin kohta täytyy päästä kirppikselle kun kerran auto on nyt sitten käytössä ; )



palailen iltapäivällä, nyt vaatetta niskaan ja " shoppailemaan"

e-v

Kiitos ihanista kannustuksen sanoista ja onnitteluista teille kaikille!! Ja kuten aina, samojahan nämä tunteet ovat kuin teillä toisilla jotka olette menneet läpi vastaavat jutut. JOtenkin ihanaa huomata että jotain yleisinhimillistä näissä tuntemuksissa mitä ilmeisimmin on, kun lähes identtisiä ajatuksia nousee vähän jokaisella.



Joo, päivä kerrallaan nyt tässä. En vielä uskaltanut suostua kun paras ystäväni tarjosi pari viikkoa sitten tarpeettomiksi jääneitä raskausvaatteitaan... parempi varmaan nyt etten hätäile minkään asioiden kanssa tässä.



Edelleen luen kaikkien jutut kuten tähänkin asti mutta kun aikaa on hyvin rajallisesti näiltä töiltä, tulee kommentoitua aika vähän, tai kirjoiteltua vain vähän, ylipäänsä. Mutta jännityksellä seuraan, ehkä varsinkin " isoimpia" vatsoja :D Tuntuu jotenkin niin epätodelliselta vielä omalla kohdalla...



Oikein hyvää loppuviikkoa ja vointia koko poppoolle



t Joululahja

Mäkin mietin yks päivä noita äitiysvaatehommia. Tuulimunaraskaudessa mun maha turposi ihan älyttömästi jo 5+ -viikolla, kokeilin jo vanhoja äitiyshousujani, josko niissä olis helpompi olla. (Isothan ne oli tietty, mutta kokeilin kuitenkin...) No, niinpä se kosmos sitten näpäytti mua - ei ollutkaan mitään vauvaa, mikä masua kasvattaisi. Tuntui oikeasti siltä, että se oli joku karma, mitäs intoilin niitten äitiysfarkkujen kanssa. (No, eihän se noin tietty mene, mutta siltä se tuntui.)

Sen verran taikauskoinen olen kuitenkin, että päätin, että tässä raskaudessa en edes katso äitiysvaatteisiin päin ennen kuin oon nähnyt ultrassa pienen elämän alun. Ja sittenkin vielä voisi sinnitellä sen maagisen 12 vkon yli. En tiedä, onnistuuko, sillä esikkoa odottaessa piti äitiysvaatteisiin siirtyä jo vkolla 16, joten jos nyt vauvaa oikeasti odotan, pullahtaa maha varmaan tuotakin aikaisemmin.

Kävin taas aamukävelyllä ja sen jälkeen pesin saunan ja pesuhuoneen. Ruuanlaittoon pitäis seuraavaksi ryhtyä…



EKA-VEKALLE paranemista! Mullakin yö on yhtä kukkumista, lonkkaa särki niin pirusti nukkumaan laitettaessa mutta ihan kiitettävästi sain nukuttua. Ainoastaan niskaa särki. Aina joku paikka ;o)



JOULULAHJA: Juu ota äitiysvaatteet sitten vastaan kun niitä todella tarvit, jos tuntuu että se ”tuo huonoa onnea”. Minäkin ostin ekat äippähousut sitten kun oli ihan pakko, ja se oli jotain rv 17. Mutta jokainen tietysti omalla tyylillään, siskoni kävi ostamassa äitiyshousut samalla reissulla kun poistatti kierukan ja on pitänyt niitä siitä asti ;o) Nyt onneksi kuitenkin jo rv 20 menossa ;o)



TUUTUPIILLEKIn samat sanat, jos vähänkin uskoo ”huonoon onneen” niin kyllä ne äitiysvaatteet kerkiä kaivaa esille/käyä ostamassa sitten kun niitä tosissaan tarvii! Kyllähän sitä jotenkin vähän taikauskoinen on, jossain syvällä sisimmässään kuitenkin, pelkää että jos nyt intoilee liian aikaisin niin menettää sitten kaiken. Mekin ostettiin pinnis ym jo olikohan rv 24, ja kyllä jännitti, että aiheuttaako se nyt sitten jotain ”takapakkia”!



LIMETTI: Onnea uudesta raskausviikosta taas ;o) Näin ne viikot kuluu. Vilpertti on reilun 2 viikon päästä jo täysaikainen?! Ei uskois…



HANNELE + vilpertti rv 35+4

Tuutupii ja Joululahja: Yhteisesti mamma vaatteista. Eli itsellä menossa rv25 ja tällähetkellä käytössä yhdet matalavyötäröiset farkut, joihin ompelin vähän trikoota masua peittämään, kun paidat alkaa jäädä vähän lyhyiksi. Hameet menee vielä hyvin päälle venymättömästä kankaasta tehdytkin, eli ei välttämättä myöskään ole mikään kiire noita äitiys vaatteita kaivella. Minullakin menossa toinen raskaus näin pitkällä ja ekassa en kyllä mahtunut näillä viikoilla normaali vaatteisiin, eli ei voi mistään etukäteen tietää.



Hannele: No onhan sinulla hurjasti noita viikkoja, kun sen noin kirjoittaa. Suuret onnittelut. Olethan sinä noista sairaalakassin pakkailuista ym. kirjoitellut, mutta nyt vasta iski minulle tajuntaan, että ihan lähellähän tuo sinun h-hetkesi on. Rupesi vähän jännittämään puolestasi.



Tänne ei muuta, pitäisi lähteä myrskyn keskelle kotiin tarpomaan, vaan kun tämä lämmin tietokoneluokka on niin kovin mukava...



-Limetti

ihan vaan piipahdan..

kommentoin kuulumisianne joku toinen kerta..

tänään liukastuin ihan todella lahjakkaasti, (varmaan vasen kenkä heitti hartiakorkuudelle =) ), ja nyt on selkä niin pirun kipeä ettei kykene istumaan..

no, oli jäätä, ja uutta lunta ja niiden välissä vettä.. ja tiesin että on hirmu-liukasta, mutta jotenkin kuitenkin liukastuin.

onneksi mätkähdin takapuolelleni/kyljelleen, eikä sintti ollut kai moksiskaan.

apuun säntäsi samasta seurueesta muutama tyyppi, ja minä kiljun sieltä märästä maanrajasta, että älkää alkako auttamaan, muuten ollaan samassa läjässä täällä pian kaikki, olen ok!

aikani könkättyä sain ruotoni suoraan ja marssin autolle. kaikki ok. sitten tulikin yksi tosi kipee ja pitkä supistus, että sattui oikein kunnolla, ..aja siinä sit autoa.

soitin neuvolaan, ja terkka sanoi ettei ole kiirettä tänään ja pyysi käymään kuunteluttamassa sydänäänet tunnin päästä.

kävin, ja siinä 147-150 sintti sykettä pisteli, vaikka onkin sen jälkeen ollut aika hiljaista.. varmaan vähän ihmeissään sekin, ja eihän se yleensäkään näitä aikoja myllää..

mutta terkan mukaan kaikki ok.



selkä, lonkka ja toinen jalka on aika kipeet, etenkin toi ristiselkä.. sitä saa mitä tilaa, vai miten.. auh #¤



onneksi selvittiin säikäyksellä. olkaa tosi varovaisia kun liikutte liukkaalla!

huomasin, että tää löystynyt lantio ei ainakaan helpota liukkailla liikkumista..



pyykkikeskusteluun vielä, että sukankuivatustelineillä saa kätevästi kuivattua hirmu määrän pikkuihmisten pyykkiä!

sen vauvanvaate ja sideharsomäärän peseminen ei oikeastaan ole ongelma, mutta se, että mihin ne mahtuu kuivumaan on.

potkarit voi ripustaa molemmista varpaista, bodyt olkapäitä, ja sideharsot (=meillä sanotaan rievut) vaan yhdestä nurkastaan. mahtuu paljon!

esikko kun syntyi, hankittiin viisi sellaista, eli jokaiseen makuuhuoneen yläkaapin kahvaan omansa.. =) ei ollut paikkaa toiselle kuivatustelineelle, eikä meillä ollut kuivuria vielä silloin.



nyt takaisin kupeelleen



-ennis- ja sintti rv34+5

MARIA ei varmaan ole päässyt vielä kotiutumaan! Hirmusti jännittää vieläkin jännittää Marian puolesta ennekö tulee ilmoittamaan kumpaa sorttia sieltä oikein pukkasi ja että kaikk on sielä ok.



HANNELE: Eilen kun mietin näitä omia vkojani, että kuinka monta vkoa vielä, että kirmeli on täysaikainen, niin aloin laskea, että sulla ei tosiaan ole kun muutama hassu vko siihen. Ja sinä likka se jaksat puunata saunaa sielä edelleen. Oletpa aikasmoinen touhutäti. ;-)



ENNIS: Hui!!! Ei saa pelotella tuollaisilla kompuroinneilla ja ilmahypyillä. Sielä on tosiaan nyt kyllä kauheen liukasta ja söhröistä. Onneksi pikkuisella kuitenkin kaikki kunnossa. Otahan nyt kuitenkin rauhassa ja seuraa tilannetta. Kai se pieni ihminenkin sielä tosiaan vähän ihmeissään voipi olla, että mitä tapahtui. Ensin ei ollut sitä lunta ja nyt kun on, niin tätä se sitten teettää ja varsinkin kun tässä loppu pään menijöillä alkaa tuo masu tehdä tuosta liikkumisesta jo sen verran kömpelöä, ettei tosiaan muutenkaan meinaa pystyssä pysyä.



LIMETTI: Hienosti ja pitkälle olet säkin päässyt jos et vielä sillain mitään äitiysvaatteita tarvitse. Hassua tosiaan miten erilaisia raskaudet sitten voikaan olla, jos ensimmäisestä olit jo paljon isompi. =)



TUUTUPII ja JOULULAHJA: Mulla kans joku karma iski sillon ekalla raskauskerralla¿tai ainaskin tuntu sille kun menin heti ostamaan äippähousut kun testi näytti plussaa ja sitten menikin kesken¿tosin meni mulla se toinenkin raskaus kesken, vaikken vaatteita ostanutkaan. No eipä sitten ainakaan siinä kohtaa se harmittanut, että taas ostelin juttuja ja taas meni kesken. Nyt tällä kolmannella kertaa odottelin kyllä siihen asti kunnes oli ihan pakko jotain äippävaatteita ostaa. Ihmismieli on vähän sellainen.



EKA-VEKARA: Mikäs sulla on selän vointi tällä hetkellä? Mä olen voinut suht hyvin kun koitan pysyä pienessä liikkeessä kaiken aikaa ja sit vähän lepään jos väsähtää. Mutta kun olen istumista välttänyt niin olen voinut hyvin. Nyt jopa tuntuu että niin hyvin, että on huono omatunto olla saikulla. Mutta toisaalta niitten kipujen välttämistähän tässä yritetään mahd. pitkälle ja tiedän, että kun istuisin sen yhdenkin päivän kokonaan sielä töissä putkeen, niin selkä ei kestäis sitä. No saa nähdä mitä lekuri sit sanoo kun tän saikun jälkeen sinne aion uudelleen kurvata. Pistääkö töihin vielä vai jatkaako saikkua?



Nyt ei muistu enää mieleen kelle olis pitänyt kommentoida ja kiirettäkin pukkaa päälle. Olen lähdössä Ideaparkkiin kauheen listan kanssa. Pitäisi ostella vielä kaikkea pientä mitä on tullut mieleen. Myös sielä Eurokankaasta pitäs käydä kattomassa lisäkangasta kun aion sen pinniksen suojan tehdä itse. Tai ainakin yrittää. Mulla on jo sellaista ihanaa pehmustettua muumikangasta jota joskus olen jemmaan ostanut, mutta kun se oli vähän sellainen jämäpala, niin sitä ei ole rittävästi Ostan sitten jotain yksväristä vanutäytteistä kangasta siihen matkaan mukaan¿vaalean keltaista tms. jos vaan löytyy. Ja kaikkea muuta sälää pitää käydä hakemassa ja sen jälkeen käyn moikkaamassa yhtä tuttua jota en ole nähnyt moneen vuoteen. Ehkä sitten kurvailen tänne vielä iltapäivällä jos vaan jaksan.



Mutta nyt menoksi, että ehtii kaiken tehdä.



titi ja skirbeli rv 32+0 (poks poks)

Muutama rivi tänne vaikka pitäis jo mennä aamupalalle ja sitten meinasin taas aamukävelylle. Muuta ohjelmaa ei tänään ookkaan suurempaa, kunhan jotain järjestelee. Iltapäivällä meinattiin ehkä mennä elokuviin jos vaan mies pääsee karattua töistä aiemmin ;o) TITI taiskin käyä sen Vareksen kattomassa ja kehuikin vielä.



LIMETTI: Sää kyllä hyvin mahdut vielä tavallisiin vaatteisiin noilla viikoilla!? Paidat meni toki pitempään kuin housut mutta mua ahisti se jos näkyi sitä äitiyshousujen resoria joten piti ostaa pitempiä paitojakin.



ENNIS: Aijai, ottaa tyttö nyt vähän varovaisemmin siellä ettei loukkaa itteään! Onneksi ei käynyt kuinkaan. Tämä onkin ollu vaikia talvi olla raskaana ison mahan kanssa kun on jatkuvasti niin liukasta että saa kävellä kieli keskellä suuta. Sen takia kävelyllä käyminenkään ei aina huvita. Minä oon liukastunut kerran tänä talvena mutta tosi moneesti meinaa liukastua ja sekin on jo paha koska siinä tulee sellainen repäsyliike joka sitten tuntuu pitkään tuolla mahassa ja sisuksissa.



TITI: Juu, hullua ajatella että 2 viikon päästä vilpertti on täysaikainen ja eilen valmennuksessa täti sanoi että ennen aikaisesta synnytyksestä puhutaan jos vauva syntyy ennen rv 37, eli siihen on enää viikko! Vau! Täällä meillä käynnistetään rv 41+3 joten laskeskelin että kävi miten kävi, joka tapauksessa 6 viikon päästä vilpertti on jo maailmassa! Huh!



ON: Eilen taas valmennus jossa käytiin nyt synnytys loppuun. Tosi vahva tunne tulee siitä haluaisin alakautta synnyttää joten ens viikon lääkäri ja sen jälkeen synnytystapa-arvio alkaa jännittää!



Mukavaa perjantaita ja mukavaa viikonloppua!



HANNELE + vilpertti rv 35+5

Tänään jo parempi mieli, johtuu varmaan osin siitä, että olo on pahempi... *virn*. Yököttää ja mahaa kolottaa. Maha on ihan mielettömän turvonnut. Mies tuli eilen kotiin parin pvän koulutusreissulta ja katsoi mun mahaa ja sanoi " Toihan on valtava!" . Jeps.

Ollaan menossa viikonlopuksi kaveriperheelle kylään, saa nähdä pystynkö pitämään tiineyden salassa... En toisaalta vielä haluaisi kertoa. Mutta tällä turvotuksella vaikea salata plus varmaan ihmettelevät, kun meikäläinen, vanha punaviinisieppo, ei juokaan edes saunasiideriä.

Mutta siis, hyvät viikonloput kaikille!



Tuutis rv 4+5

flunssa otti spurtin huonompaan, oon taas yöllä kukkunut pari tuntia, onneksi sain unenpäästä kiinni kun miehus nousi 6 jälkeen töihin ja nukuttiin poitsun kanssa 9:ään!! Olo on kuin jyrän alle jääneellä, kuumetta ei taaskaan ole mutta kaikki lihakset on ihan voimattomia ja räkä valuu..



Titi, ei mulla toi selkä nyt mitenkään paha ole, pikkasen jomottelee ja öisi jos kukun hereillä joutuu usein laittamaan Ice Poweria kun makuulla sitä jomottelee. Kyllä se turvotus oli ja on yhä pahin este mun työnteolle ja siinä lekuri arvioi musta tilanteen oikein että oli mun aika jäädä kotiin.



Hannele, nauttikaa leffasta, toivottavasti miehus pääsee töistä ajoissa. Nyt kannattaa vielä nauttia esim juuri leffailloista, sitä ei tajuakaan miten vaikeaa on olla sitten vauvasta erossa edes sitä paria tuntia leffaa varten ; ) Hih, mä taisin olla ekaa kertaa sen pari tuntia pojasta erossa kun toinen oli jotain 9 kk : ) Siis vauva varmasti pärjäis vanhempien hoidon ajan mutta äidin napanuora ei veny..



hmm, tuutupiikö se siunaili mahansa turvotusta? vitsi kun tää samapää on kesät ja talvet : / Noh kuitenkin, musta tuntui kans että tässä odotuskessa maha turposi heti alkuun ihan hirveästi, kaikki vaatteet puristi ja aloin käyttämään hirveän aikaiseen (varmaan joskun rv 8-9) äippähousuja juuri turvotuksen takia. Muutama ihminen luuli mun odottavan jo pidemmällä juuri tuon turvotuksen takia. Ihanaa kun oireita tulee (nurinkurisesti mitä pahempia sen parempi mieli ; )



Limetti, piti vielä sulle kauhistella että missä vaiheessa noi sun viikot on kertyneet!!!!! : ) Kauhistus, jotenkin musta sä olit vielä ihan alkuviikoilla.. jeps, mulla taitaa välillä vähän toi muisti renata..



omanapaillaan vielä lopuksi. Flunssan lisäkin täytyy myöntää että mietityttää minttu-vadelman älyn rauhalliset liikkeet, yölläkään ei juurikaan myllerrystä/potkuja tunnu..? Kyllä hän siellä eviään sen verran liikuttelee, että saan niitä kaipaamiani elonmerkkejä mutta silti mietityttää.. Yritän kovasti ajatella positiivisesti, että jos tää on mahassakin näin rauhallinen, niin synnyttyäänkin olisi sellainen rauhallnen, yönsä läpi nukkuva tyytyväinen vauveli. Mutta.. noh täytyy maanantaina jutella neuvolassa tästä huolestani jollei pieni piristy.



Paljon olisi tekemistä ja hankkimista vauvaa varten ja siis muutenkin täällä kotona. Harmittaa tää flunssa kun mitään ei jaksa. Noh ehkä sitten ens viikosta kun poitsu on taas hoidossa, niins aan aikaiseksi tehtyä kaikenlaista.



Oon alkanut hankkia imetysvaatteita + liivejä, kokoa isompana ei varmastikaan noi edellisen odotuksen liivitkään käy (ahdistavat jo tällä hetkellä vaikke maitokaan ole noussut). Juuri eilen ja tänään sain postissa parit huuto.netistä huudellut, varsinkin paita on ihana : ) Jotenkin sitä nyt jo ajatukset on siellä vauvanhoitoajassa : ) kuvittelen kovasti ens kesää, vauva kulkee tissillä/rattaissa ja me pojan kanssa nuohotaan milloin pihalla, rannalla milloin taas leikkipuistossa. Pitäiskös aloittaa jo nyt aurinkotanssien tanssiminen, että tulee kaunis kesä ulkona olla : )



jaha, yks huutelee pyllynpyyhkijää ja parasta kai poistuia ruokkimaan samalla nälkäisiä suita (omaani mukaanlukien)



palailen jos jakselen. Muksaa viikonloppua!



e-v ja rv 32+1

niin pitaa sitten jokunen sanakin kirjoittaa!

Hannelelle listaan laitettavaksi jai viela etta mina ' 69 ja mies ' 66.



Olo on ihan hyva, naita pelkoja lukuunottamatta. Mahan vihlaisut kaikki pelottaa, ja tama yleton vilu, jota tytoista en muista poteneeni? Tosin monet pitavat hyvana tatakin asiaa..

Ruoka maittaa, ja lisaa kilojakin on tullu jo, ja tama mahan turvotus! Onneks on viela niin kylmaa etta vaatteilla peittelen.

Aklo-oloa ei viela ole ilmaantunu, ei mulla kylla ollu tytoistakaan, km:sta taas kyllakin!

Tanaan olis se paiva, etta sydanaanet pitais jo kuulua alakautta? Oon yrittanyt suggestoida itteeni etta olis sellainen olo etta elamaa olisi talla kertaa?! Muttei paljon vastauksia ole tullu, pakko siis vaan luottaa kohtaloon!

Kolmisen viikkoa viela ultraan... naitahan laskee kuin jouluun odottamista.



- levinia ja Hope rv 5+5 -

Meillä ainakin piti paikkansa tuo " rauhallinen kohdussa, rauhallinen kohdun ulkopuolella" . Eli poitsu oli masuasukkina rauhallinen tapaus, liikuskeli kyllä, muttei mitään mahdotonta pyörimistä tai jytäämistä. Eikä myöskään " mahan ulkopuolella" ole mikään mahdoton menijä. Välillä tietty innostuu,

mutta lähinnä on sellainen hyvin keskittyvä, enempi mietiskelijä- ja seurailijatyyppi. Ryömimäänkin oppi vasta joskus 10 kk iässä. Sylissä on aina tykännyt olla.

Eli silloin tiistaina lähdettiin laitokselle, jossa oltiin yhden maissa. Siellä sitten kätilö tutki kohdunsuun tilanteen ja sehän oli 3, melkein 4 senttiä auki sekä vauvan pää hyvin alhaalla uudelleen synnyttäjäksi. Sanoi sitten että kyllä tämä nyt on syntymässä, mutta voidaan lähtä vielä kotiin jos halutaan. Sanoin sitten että mielummin jään niin on vähän turvallisempi olo. No sitten päätettiin " vauhdittaa" synnytystä peräruiskeella ja muutenkin tyhjentää suoli, koska oli kuulemma ihan täynnä. Vaihdellessani vaatteina sairaalavaatteisiin, alkoi salista kuulua kauheaa kirkumista, silloin alkoi ajatella, että " jaa, missähän se peruutusnappi taas olikaan..." . Sen puuttuessa täytyi sitten jatkaa siitä mihin jäätiin. Pääsinkin sitten suoraan saliin, jossa siis tuo ruiske annettiin. Sitä tavaraa varmaan sitten tulikin koko 9 kk:n ajalta :/... Pian sitten kyllä huomasi, että tuo suolen tyhjentyminen kyllä vaikutti supistuksiin. Väli alkoi olla siinä 5 minuutissa. Sitten istahdinkin keinutuoliin jossa olinkin sitten lähes koko synnytyksen ajan. Pian sitten päätinkin ottaa ilokaasun käyttöön. Tällä kertaa onnistuin ajoituksessa hyvin (kiitos kätilön hyvien neuvojen) ja pari tuntia menikin jutustellessa miehen kanssa mukavia. Puheltiin siinä että kun ei ole mitään tekemistä ja naureskeltiin että oli pitänyt ottaa mukaan joululahjaksi saamamme biljardipöytä :D... Yhdessä vaiheessa sanoinkin miehelle, että mikäs minun on ollessa, kun mulla on tässä tätä puuhaa (ilokaasun hengittelyä ja sen jälkeen hymyillen iloisessa pöllyssä), mutta sullehan tämä on tylsää. Ja taas miestä nauratti... No melkoisen yhtäkkiä (n. klo 15.30) supistusten väli lyheni pariin minuuttiin ja kipu tuli sietämättömäksi. Mutta koska ilokaasu oli tässä kohti käännetty täysille ja olin aivan älyttömässä pöllyssä en saanut miehelle sanottua saati sitten itse painettua nappia että kutsuu kätilön antamaan jotain vahvempaa. No vihdoin kun kätilö tuli hän kysyi että joko haluan jotain muuta. Sain nyökytettyä. Kätilö ensin halusi tutkia kohdunsuun tilanteen. Tulos 7 senttiä auki ja kohdunkaulanpuudutteen ehtisi antaa. Mutta ensin pitäisi käydä vessassa kun rakko oli ihan täynnä. No sitten piti jättää ilokaasu ja mennä vessaan. Heti sinne päästyä tuli taas supistus, joka oli yhtä helvettiä kun ilokaasukaan ei ollut enää lieventämässä. Sen loputtua yritin puristaa pissaa ulos, mutta tuloksetta. Pian tuli taas uusi supistus. Sen jälkeen tuli varmaan lusikallinen pissaa, sitten luovutin... Oli pakko päästä takaisin ilokaasuun kiinni. Pääsin juuri ja juuri sängyn reunalle, kun tuli taas uusi supistus ja tuntui kun alapäässä alkoi olla painon tunnetta. Kätilö seurasi sivusta ja sanoi että ei tässä taida ehtiä antaa enää mitään puudutetta. Silloin iski pakokauhu. Mies sai autettua minut sänkyyn ja heti tuli taas uusi supistus. Makasin kyljelläni pystymättä liikkumaan. Kätilö kysyi ponnistuttaako, sain nyökytettyä. Kätilö ja mies auttoivat minut selälleen, jotta kätilö sai tutkittua tilanteen. TÄYSIN AUKI ja ei muuta kuin ponnistamaan. Mies antoi minulle nopeasti ilokaasumaskin takaisin ja aloin ponnistamaan. Kätilö käski miehen soittaa kelloa, jotta saisi jonkun avukseen. (klo 16.05) Parilla supistuksella tunsin tutun muljahduksen ja sitten kuuluikin rääkäisy. " teille on syntynyt poika" sanoi kätilö ja kuulin miehen hymähtävän. Silloin omakin paniikki loppui kuin seinään ja mielen valtasi onnen tunne. Pian kätilö nosti pojan paitani alle ja hän rauhoittuikin samantien tuttuun sydämen jyskeeseen. Sillä välin kun ihmettelimme miehen kanssa pientä ihmettä, kätilö tutki " vauriot" joita ei ollut tullut. Selvisin ilman tikkejä! Kätilöt poistui jonnekkin. En tiedä kauanko me siinä oltiin, me kolme, ihmettelemässä toisiamme. Jonkun ajan päästä kätilö tuli takaisin kylvettämään pojan ja ottamaan mitat; 4320g ja 53cm. Pisteitä poika sai 9/10. Pari kolme tuntia olimme salissa (en tiedä tarkalleen, ajantaju katosi tyystin :)) ennenkuin olivat saaneet järjestettyä osastolta paikan, olimme sattuneet ruuhka-aikaan ja kaikki paikat oli täynnä. Pääsimme sitten perhehuoneeseen, josta oli tehty 2 äidin huone. Parin tunnin jälkeen sain huonekaverin. Ennen hänen tuloa kuulin hoitajien sanovan (juttelivat keskenään käytävällä oven takana), että jos vielä joku tulee, joutuu hän käytävälle :/...



Eilen päästiinkin sitten kotiin ja nyt ollaan porukalla ihmetelty tätä uutta pientä ihmettä.



maria80 ja poika 4 vrk

Huisin paljon onnea pikku pojasta!! Nauttikaa nyt vauvantuoksuisesta elämästä kaikin siemauksin! =´)

Miljoonittain onnenhaleja teille pienestä ihmeestänne,mä itkin ihan hillittömästi,kun luin tota tarinaa,on se vaan niin koskettavaa se uuden elämän synty,että aina sekoaa itkusta,kun lukee!!!!Ihanaa vauvantuoksuista arkea nyt sinne vaan ja käyhän kertomassa pikkuisen ja tietty itteskin kuulumisia välillä,kun kerkiät!!!Ja onnenpusuja vielä hirmusti,mä aina sekoon vauvauutisista:-)Oon oolu pimennossa,kun oli tampereella viime viikon ja kone oli tietty kotona....toi ukko joutu sinne töihin ja asuu yksin hotellissa,niin mä syöksyin sinne,mun toi saikku tosta selästä vielä jatkuu viime ja ens viikon!!Ei huvita nyt vaan olla yhtään yksin...en oo koskaan ollu mikään yksin olija,mutta nyt raskauden aikana en siedä sitä yhtään,tulee heti jotenkin niin turvaton olo...onko kellään muulla tällasta,vai oonko jotenkin yliherkkä??Alkaa vaan yksin olo ahdistaa ihan älyttömästi...Neuvolassa oltiin maanantaina ja kaikki vaikutti olevan ok elikkäs pissa oli puhdas,hb oli laskenu taas,nyt 116,että vähän jo huippa,mutta kai se tästä ja verenpaineet ok,en muista niitä lukuja,sydämensyke oli vahva ja tasanen 150 tasan ja muutamia kyssäreitä esitin ja kaikki kuulemma kuulosti normaalilta,että kai tässä sitten hyvin menee ludemuksen kanssa lukuunottamatta tota pirun selkää....heti,kun töitä tekee vähän rajummin,niin se jumahtaa:-/Mutta täytyy olla tyytis,et on selvinny toistasex näin vähällä!!Hannelellakin se hienoin hetki senkun lähestyy,tsemppiä loppusuoralle,kuoma!!Ja oikeen mukavaa lauantai päivän jatkoa kaikille exille ja niiden masuille ja tsemppiä muidenkin taipaleelle,oli sitä sitten enempi tai vähempi,niin kaikki ne tuppaa kulminoitumaan siihen hienoon hetkeen,minkä Maria oli nyt saanut kokea(vieläkin itkuttaa onnesta)!!Palaillaan taas asiaan!! p.s.ludekin just heräsi mun hormoonihöyryihin ja alko mylläämään,se on niin ihana:-)



-Emunainen ja lude 23 tasan-

Olihan niitä odotettuja uutisia täällä vihdoinkin!!! =) Marialle jättisuuret onnittelut halit mielettömästä työstä ja siitä pienestä kääröstä joka sielä kotona nyt tuhisee. Tai oikeastaan aikasmoiset mitat ja paino pikku kaverilla oli. Jotenkin kertomasi mukaan kaikki kävi kuitenkin aikas käden käänteessä. Mutta mikä ihaninta, kuulosti tosiaan siltä, että synnytys meni kaikesta huolimatta aikas nappiin. Siinä ei sitten loppujen lopuksi turhaan paljon aikailtu. Ja hienoa, että ei tullut sullekkaan mitään vaurioita eikä tarvinnut tikkailla tms. Ja pieni mieskin sai komeat pisteet. Ihan täälläkin tippa linssissä luin tuota sun kertomusta päivän tapahtumista. Huoh! Alkaa se jännitys täälläkin pikku hiljaa nousta vaikka noita vkoja onkin vielä odotettavana. Tässä tosiaan on seuraavaksi sitten tuo Hannele ja Ennis ainakain jännättävänä. Oikein ihania vauvan tuoksuisia hetkiä sinne teidän perheelle. =)





ON: Täällä vaan pestään edelleen hissukseen noita kirmelin pyykkejä. Äippäpakkauksen lakanoita jne. Eilen meni tosiaan 3h sielä Ideaparkissa kun suhasin sen muistilappuni kanssa, että mitä kaikkea pitää oikein muistaa vielä ostaa. Ja kai sitä hissuksiin sitä sairaalakassin sisältöä tosiaan pitää alkaa miettimään. Tänään saunassa mieskin ihan vakavoitui kun alkoi laskemaan vkoja h-hetkeen...että ei niitä enää tosiaan kauheen montaa ole jäljellä. Tyytyväinen ilme sillä tosin vaan oli asian suhteen. =)



Kai mä meen haukkaan jotain iltapalaa! Hyvää vkonlopun jatketta kaikille!



titi ja kirmula 32+1

Myös mulle tuli tippa silmään, kun luin sun synnytyskokemuksen. Tuli ihan omat fiilikset sillon joskus mieleen.. On se aivan mielettömän ihanaa, kun vauva syntyy! Onnea vielä kovasti! :)



Kaikille muille kans mukavaa viikonlopun jatkoa! :)



-sani rv 17+4

Ja ihanaa vauvantuoksuista arkea koko perheelle!!



Muillakin oli hyviä uutisia: neuvolakuulumisia ja muita, onnea! Ja moni jo miettinyt sairaalakassin sisältöä ja pessyt pyykkejä... Siitä se loppuraskauden valmistautuminen vauvantuloon alkaa.



ON: Oon tosi huonosti käynyt täällä, en jaksakaan useammin luulen. Yritän joku kerta viikkoon käydä.



Odotuksessa kaikki hyvin, vauva potkii ja venyttelee vahvasti. Univelka on taas hetkeksi takana. Kotia etsitään ja toivotaan. Kai kuitenkin alan valmistautumaan myös siihen vaihtoehtoon, et vauva tulee tähän kotiin. Masun kasvusta olin tosi huolissani viime neuvolan jälkeen, kun musta masu on liian pieni. Nyt tuo huoli on jotenkin mennyt. Masu on valahtanut alemmas ja samalla paremmin näkyvissä. Helpompi hengittääkin taas!



Talviloma alkoi! Opiskelua jatkan, mut se ei onneksi ole ihan täyspäiväistä. Ja esikon kanssa nautitaan ajasta ennen vauvantuloa.



Lizie & potkis 32+6

upeaa, teillä on nyt urakka takana.

jopas olikin köriläs, se teidän poika =) ,

mieheni veljenvaimon sanoin, eipähän mene lapsi pesuveden mukana.. =) (meilläkin esikko oli yli 4kg)



palaan edelleenkin myöhemmin ruutuun, kun tää selkäprkl on vieläkin ilkeä, ja tää tuoli tässä koneella ei ole sekään paras mahdollinen..



yritänpä mennä unten maille..



-ennis- ja sintti rv35+1

Huomenta vaan kaikille!



Kuten tuosta ylhäällä näette, niin tänä aamuna tein testin apteekin omalla ja melkein heti alkoi näkyä punaista kummassakin ikkunassa. Tosin hailakaksi jäi testi-ikkunan väri sitten 3 minsan jälkeen, mutta väriä siis kuitenkin. Kait tässä sitten raskaana ollaan (taas).



Nyt pitää mennä aamiaiselle, mutta oikein hyvää sunnuntaita kaikille.



Katri rv ? (en ole vielä laskenut)