Jos äitisi tai isäsi sanoisi sinua suosikkilapsekseen, kertoisitko sisaruksillesi?
Jos äitisi tai isäsi sanoisi sinulle kahdenkeskisesti, että olet hänen suosikkilapsensa, niin kertoisitko asiasta sisaruksillesi vai pitäisitkö tiedon salaisuutena?
Kommentit (23)
En, koska ne sanoo samaa kaikille.
Vanhemmilta on vakava moka sanoa sellaista.
Mulle Sanottiin ja kerroin kaikille sisaruksilleni
En tietenkään. Mitä hyötyä siitä olisi? Ei tuu mieleen muut kuin haittaa.
En olisi voinut kuvitellakaan vanhempieni sanovan tai edes ajattelevan mitään tuollaista. Olivat hyvin tasapuolisia ja heidän esimerkkiään olen pyrkinyt noudattamaan. Lapsemme ovat yhtä rakkaita kaikki, en ymmärrä, kuinka kukaan voi asettaa lapsiaan paremmuusjärjestykseen.
Mun äiti sanoi mulle niin, vaikka olin hänelle perheen mustalammas. Ei ne sanat vaan teot.
Tällä palstalla joku sanoi, että vanhempien kuoleman jälkeen paljastui, että kaikille oli sanottu noin.
Tavallaan suloista.
Mun kaveri kuuli, kun isänsä sanoi kuoleman ollessa lähellä kaverin veljelle, että kai hän muistaa, että on aina ollut isänsä suosikkilapsi.
Isä oli niin jo huonossa kunnossa, ettei tajunnut tyttärensä kuulevan.
Ei sitä tarvitse erikseen sanoa, suosikit huomaa muutenkin.
No nehän sanoo sitä jokaiselle lapselleen. Älä ota sitä henkilökohtaisesti.
En voi kuvitellakaan, että voisivat sanoa jotain noin pahaa.
Itse olen pyrkinyt täydellisen tasapuoliseen kohteluun kaikessa lastemme osalta.
Äitini sanoi niin mulle. En tietenkään mainosta sitä sisaruksille. Miksi ihmeessä haluaisin heille pahaa mieltä, huonompia välejä äitiin ja oman kruununi kiillotusta? Täytyy olla todella tunneälyssä vikaa, jos menee tuolla kehuskelemaan sisaruksilleen.
Tota noin nii... Jos sun sisarukselle olisi sanottu noin, niin toivoisitko hänen kertovan sen sinulle? Olisitko iloinen hänen puolestaan? Vihaisitko vanhempiasi? Muuttuisivatko suhteenne? Haluaisitko kokea olevasi huonompi?
Vierailija kirjoitti:
No nehän sanoo sitä jokaiselle lapselleen. Älä ota sitä henkilökohtaisesti.
Ei näistä tiedä. Ehkä ap. suunnitteli kertovansa omalle lapselleen.
Vierailija kirjoitti:
En, koska ne sanoo samaa kaikille.
Aika monella on suosikkilapsi. Harva sitä uskaltaa edes itselleen tunnustaa. Ja paras onkin, ettei siitä lapsille sano mitään.
Vierailija kirjoitti:
En olisi voinut kuvitellakaan vanhempieni sanovan tai edes ajattelevan mitään tuollaista. Olivat hyvin tasapuolisia ja heidän esimerkkiään olen pyrkinyt noudattamaan. Lapsemme ovat yhtä rakkaita kaikki, en ymmärrä, kuinka kukaan voi asettaa lapsiaan paremmuusjärjestykseen.
Mulla on yksi, joka on aivan järjettömän ihana ihminen. Suorastaan kuin enkeli. Ja on jo iso siis, kuten kaikki lapseni. Oli vauvasta saakka aivan äärettömän helppo ja ihana. En näytä enkä kerro sitä, mutta kyllä hänellä on tärkein paikka sydämessäni.
Toinen pojistani sanoo aina, että muistahan, että minä olen lempilapsesi ja toisen pojan poika sanoo samaa. Ajatteleekohan ne tosissaan niin :)? Lausetta käytetään, vaikka silloin kun haluavat viimeisen palan leipää. Vitsiltä se minun korvissani kalskahtaa.
No en kyllä uskoisi, Äitini muistisairas......
Miksi kukaan vanhempi tuollaista sanoisi? Paitsi narsisti kultalapselleen manipuloidakseen häntä.