Näkökentässä ei puutteita, mutten ymmärrä näkemääni?
En oikein osannut muotoilla soveltuvaa otsikkoa. Ongelma on siis seuraavanlainen:
En löydä näkökentästäni puutteita. Joskus migreenistä kärsiessä näköoireet ovat alkaneet niin, että näkökentässä on jossain kohtaa puutos, jonka huomaan katsomalla esim. omia käsiäni tmv. Tästä ei kuitenkaan ole kyse. Eikä migreeneitäkään ole ollut yli kymmeneen vuoteen.
Ongelma on, että esim. katsoessani tv:tä, jos ruudulla on kaksi henkilö ja kohdistan katseeni vasempaan, niin en ymmärrä mitä ruudun toinen henkilö tekee. Kuva liikkuu muutenkin liian nopeasti, en ymmärrä tapahtumia. Ongelma on siis jatkuva, mutta helppo selittää tällä esimerkillä.
Ennen käydessäni elokuvissa ehdin lukemaan tekstit suomeksi, ruotsiksi ja silti näkemään mitä elokuvassa tapahtui. Nyt en ehdi lukemaan tekstiä edes suomeksi. Enkä silloin näe lainkaan mitä ruudulla muutoin tapahtuu. Muutenkin valkokangas on niin laaja, ettei katsominen ollut lainkaan mukavaa. Lukunopeuteni on hidastunut todella paljon ja lukeminen on muutenkin haastavaa. Välillä näen sanan loppuosan ennen alkuosaa, ja joudun katsomaan sanaa uudestaan.
Myös esim. jos käyn kaupassa jossa en ole ennen käynyt, on tuotteiden löytäminen haastavaa sillä joudun katsomaan hedelmähyllyssä erikseen niin moneen kohtaan, ennen kuin olen varma, että olen nähnyt kaikki eri hedelmät, ja joko löytänyt/en löytänyt etsimääni. Joskus kauan sitten pystyin nopealla vilkaisulla huomiomaan onko hyllyssä jotain banaanin kaltaista, vaiko ei...
Aiemmin ajateltiin tämän johtuvan hajataitosta tai huonosta näöstä. Näköni oli -1 ja -0,5 sekä lievä hajataitto. Nämä korjattiin leikkauksessa, sillä piilarit aiheuttivat todella paljon oireita ja lasien pitämiseen en millään tottunut. Kummatkaan eivät myöskään korjanneet ongelmaa. Eikä korjannut leikkauskaan.
Nyt siis näen kyllä perus näkötestin mukaan normaalisti. Silmälääkärin mukaan toinen pupilli suurempi kuin toinen. Ei silmänpainetta.
Ajoittain näkö on sumea ja katseen kohdistaminen on haastavaa. Kasvomuistini on huonontunut todella paljon ja menee todella turhauttavan kauan esim. oppia uudessa harrastusporukassa tunnistamaan ihmiset toisistaan, joten en esim. tiedä ketä olen jo tervehtinyt, ketä en.
Aivotkin on kuvattu, siellä ei näkynyt mitään. Ongelma on jatkunut jo noin 10 vuotta.
Mikä voisi olla syynä?
Menen mielelläni yksityislääkärille, mutta minkä alan? Mitä testejä pitäisi tehdä? Mitä mahdollisia diagnooseja tutkia?
Kommentit (370)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Visual snow. Oireena moninaisia näköhäiriöitä joiden alkuperä on yleensä tuntematon. Tutkimuksissa ei löydy silmistä tai aivoista yleensä selittävää tekijää.
Ainakaan nopean googletuksen jälkeen ei vaikuta tältä. Näkökenttäni on mielestäni täysin normaali, en vain ymmärrä kuin pienen osan.
Esim. muutama viikko sitten huomasin, että asuntoni ovessa on iso tarra, jossa on huoltomiehen yms. numerot. Olen asunut tässä asunnossa kaksi vuotta, mutta koska kohdistan katseeni kahvaan avatessani oven, en ole tuota tarraa koskaan nähnyt. Se on selvästi kulunut, joten se on ollut siinä koko tämän ajan...
-ap
Ei tuossa tarrassa ja sen huomaamattomuudessa ole mitään outoa tai pelottavaa. Kaikille tapahtuu noita asioita, kokoajan.
Voihan sinulla olla esim. ADHD, jota epäilit, mutta vaikka saisit diagnoosin, ei se muuta elämääsi mihinkään. Mikään ei muutu, oikeasti. Olet silti juuri sinä. En usko sinun tarvitsevan ADHD lääkitystä, lisäksi siinä on ikävät sivuvaikutukset. Jos masennus- ja mieliala lääkkeet eivät sinulle sopineet, en usko ADHD lääkityksenkään olevan hyvä idea. Tiedän, kun minulla on adhd, ja se lääke tekee todella ikävän olon.
Oikeasti, tuo näkökentän "kaventuminen" on myös yksi masennuksen tyypillinen oire. Kertomasi vakava masennus on varmasti suurin elämääsi vaikuttava sairaus, ja sen hyvä hoito olisi tärkeintä.
Vierailija kirjoitti:
"Hypokondrisia pelkoja voi esiintyä oireena myös monissa muissa psykiatrisissa sairauksissa, kuten vakava-asteisissa masennustiloissa, "
Ääh, tuo on niin tylsää. Ensin tutkitaan kunnolla ja sitten vasta tuo täysin hyödytön ajatus. Kun ei osata, aletaan syyttää psyykettä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap on ollut nuoresta asti vakavasti masentunut ja on syrjäytynyt. Häntä on tutkittu vuosikymmen varsin kattavasti ja pääkin on kuvattu. Mitään ei ole löytynyt. Voihan siellä tosiaan joku näkymätön aasialainen hyppykuppa keskushermostoa nakertaa, just joo...
Ette viitsisi ruokkia vakavasti mt-ongelmaisen ihmisen mielikuvitusta. Pahennatte vain hänen oloaan, ja me maksamme nuo kaikki turhat tutkimukset.
Voihan se hyvin olla, että olet osittain oikeassa. Mutta mulla on kuitenkin ollut ihan kokonaan näkö pois muutaman päivän, aivokuvissa näkynyt *jotain* minkä vuoksi matkavakuutusyhtiö käski palaamaan Suomeen hoidettavaksi. JOTAIN on siis ihan varmasti siellä aivoissakin ollut jossain vaiheessa... Ei tämä kaikki mielikuvitusta ole.
-ap
Joku loinen sisälläsi? Hyi mikä ajatuskin.
Ei nyt pahalla ap, mutta tunnut tarkkailevan itseäsi pakonomaisesti. Et tottunut silmälaseihin, tai piilolinsseihin. Sinulta otetaan jatkuvasti verikokeita, ja ramppaat lääkärissä outojen oireidesi vuoksi. Tartut pikkuasioihin, ja ajattelet niiden olevan merkki vakavasta sairaudesta. Tunnut tarkkailevan kehoasi kokoajan, ja miettivän, mikä on vialla.
Sinua on kuitenkin kattavasti tutkittu, eikä vikaa ole löytynyt. Et syö tarjottuja mielialalääkkeitä sivuvaikutusten vuoksi. Ne voisivat silti auttaa. Et myöskään käy psykiatrilla, mihin sinut on lähetetty.
Kyllä lääkäreille tulee siitä käsitys, että sinulla on mielenterveysongelmia, joita et itse tunnista tai myönnä.
Istut pikku yksiössäsi oireita tarkkaillen, sellaisen kuvan sinusta valitettavasti saa
Vierailija kirjoitti:
Ei nyt pahalla ap, mutta tunnut tarkkailevan itseäsi pakonomaisesti. Et tottunut silmälaseihin, tai piilolinsseihin. Sinulta otetaan jatkuvasti verikokeita, ja ramppaat lääkärissä outojen oireidesi vuoksi. Tartut pikkuasioihin, ja ajattelet niiden olevan merkki vakavasta sairaudesta. Tunnut tarkkailevan kehoasi kokoajan, ja miettivän, mikä on vialla.
Sinua on kuitenkin kattavasti tutkittu, eikä vikaa ole löytynyt. Et syö tarjottuja mielialalääkkeitä sivuvaikutusten vuoksi. Ne voisivat silti auttaa. Et myöskään käy psykiatrilla, mihin sinut on lähetetty.
Kyllä lääkäreille tulee siitä käsitys, että sinulla on mielenterveysongelmia, joita et itse tunnista tai myönnä.
Istut pikku yksiössäsi oireita tarkkaillen, sellaisen kuvan sinusta valitettavasti saa
Kyllä itseään saa tarkkailla niin paljon kuin huvittaa. Sinusta saa vaikutelman että olet ilkeä ja empatiakyvytön joka kostaa muille omat pettymyksensä terveydenhuollossa.
Jos silmät karsastavat, niin karsastuksen pystyy korjaamaan laseilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on samantyylisiä oireita, ja olen kuolemanväsynyt. Epäillään uniapneaa. Eli onko uni riittävän hyvää? Neurologille menisin sinuna. Itse olen nelikymppinen, jos iällä on merkitystä
Samaa väsymystä täällä. Uniapneaa ei mulla ole epäilty, mutta hengitysoireet ovat omasta mielestäni jatkuvia ja uskon niiden vaikuttavan unen laatuun. Hengitysoireet kaiketi lääkärien puolesta ajatellaan psykosomaattisiksi. (Tosin "paniikkikohtaukset" loppuivat kun sain astmalääkkeet käyttöön...)
-ap
Et tarkentanut, millaisia hengitysoireesi ovat. Mutta tuo pulssin vaihtelu sopisi eteisvärinäksi. Jos sitä lyhyessä ekg:ssä ei tule esiin, voidaan tehdä kotioloissa1-2 vuorokauden ekg-seuranta, jos siinä tulisi esiin. Hengästymisen tunne voi liittyä eteisvärinään tai lisälyöntisyyteen, jos se sellaista on. Myös sepelvaltimotauti mahdollinen.
Kysy niiltä lääkäreiltä, kun ne taas kerran pistävät oireesi psyyken piikkiin, että jos vastaanotollesi tulisi potilas, jolla ei ole psykiatrista sairautta, lähtisikö hän tutkimaan hengitysoireita vai kuittaisiko ne pyskosomaattisiksi.
Onko astmadiagnoosia varsinaisesi tehty, vai vain määrätty lääkkeet? Spirometria ja 2 viikon kotona tehtävä PEF-puhallusseuranta? Otettu keuhkokuva? Tupakoitko?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osittain vois johtua jostain keskittymishäiriöstäkin tai ylikuormituksesta. Mutta eri kokoiset pupillit mietityttää. Oliko ongelmaa ennen sitä silmäleikkausta vai alkoiko sen jälkeen? Ehkä se aiheutti. Mutta neurologille sun minustakin kannattaisi mennä.
ADHD:ta epäillään, mutta ei tutkita, koska oireet eivät ole erotettavissa kun vaikea masennus... Ongelmana vain, että tämä masennus on ollut tällä tasolla jo 20 vuotta, ilman parempaa kautta.
Eri kokoiset pupillit todettu ennen silmäleikkausta, ja ovat edelleen. 18-vuotiaana ajokorttia varten tehdyissä testeissä pupillit olleet laajentuneet, mutta kaiketi saman kokoiset.
Ja neurologille tosiaan taitaa olla paras suunnata!
-ap
ADHD ei nyt ainakaan aiheuta pupillien kokoeroa tai tuon kaltaista kuvaamaasi näköongelmaa.
Puhutaan myös ns. elimellisestä mielialahäiriöstä, jossa ns. "oikea tauti" aikaansaada masennusta:
Aivoinfarkti. B1-, B2-, B6- ja B12-vitamiinien puutokset. Foolihapon puutos. Diabetes. Kilpirauhassairaudet. Lisämunuaissairaudet. Lisäkilpirauhasen sairaudet. Porfyria. Parkinsonin tauti. Sepelvaltimotauti. Sairastettu sydäninfarkti. Tietyn tyyppinen epilepsia. Fibromyalgia.
Vierailija kirjoitti:
En osaa ollenkaan sanoa mitä silloin Aasiassa tapahtui, sillä en o
Olisikohan mahdollista saada sieltä Aasian reissulta sairaskertomusmerkinnöistä kopiota? Tai jos sinut siirrettiin sietlä Suomeen hoitoon, niin eiköhän siihen hoitopaikkaan laitettu jonkinlainen yhteenveto siellä tapahtuneesta ja tehdyistä tutkimuksista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap on ollut nuoresta asti vakavasti masentunut ja on syrjäytynyt. Häntä on tutkittu vuosikymmen varsin kattavasti ja pääkin on kuvattu. Mitään ei ole löytynyt. Voihan siellä tosiaan joku näkymätön aasialainen hyppykuppa keskushermostoa nakertaa, just joo...
Ette viitsisi ruokkia vakavasti mt-ongelmaisen ihmisen mielikuvitusta. Pahennatte vain hänen oloaan, ja me maksamme nuo kaikki turhat tutkimukset.
Voihan se hyvin olla, että olet osittain oikeassa. Mutta mulla on kuitenkin ollut ihan kokonaan näkö pois muutaman päivän, aivokuvissa näkynyt *jotain* minkä vuoksi matkavakuutusyhtiö käski palaamaan Suomeen hoidettavaksi. JOTAIN on siis ihan varmasti siellä aivoissakin ollut jossain vaiheessa... Ei tämä kaikki mielikuvitusta ole.
-ap
Joku loinen sisälläsi? Hyi mikä ajatuskin.
Siis Suomessako on aivokuvissa näkynyt "jotain" vai ulkomailla? Jos olet turisti vaikka edes Thaimaassa, ja sinulla on matkavakuutus, helpostikin aivokuvissa näkyy "jotain" jotta sinua voidaan kalliisti hoitaa. Monet maat ovat hyvin korruptuneita ja se koskee myös sairaaloita.
Et osaa kertoa tuosta kummallisesta sokeudesta Aasiassa mitään. Yksinkö olit matkalla? Et myöskään muista mitään, joten kyllä, todennäköisin selitys on huumeet tai tyrmäystipat. Auto-onnettomuudesta ym olisi fyysisiä jälkiä myös.
On aika kaukaa haettua, että tämä mystinen sokeus, aiheuttaisi nykyiset oireesi.
Mutta jos sinut on Suomessa kuvattu, varmasti saat ne lausunnot käsiisi, ja sieltä selviää, mikä jokin aivoissasi oli. Nykyään siitä ei näy merkkejä, joten tuskin se on mitään aiheuttanut, oli mitä tahansa
Mikä tuo kymmenen vuotta sitten tapahtunut sokeutuminen oli? Siitäkö alkoi masennus ja nämä omituiset oireet?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei nyt pahalla ap, mutta tunnut tarkkailevan itseäsi pakonomaisesti. Et tottunut silmälaseihin, tai piilolinsseihin. Sinulta otetaan jatkuvasti verikokeita, ja ramppaat lääkärissä outojen oireidesi vuoksi. Tartut pikkuasioihin, ja ajattelet niiden olevan merkki vakavasta sairaudesta. Tunnut tarkkailevan kehoasi kokoajan, ja miettivän, mikä on vialla.
Sinua on kuitenkin kattavasti tutkittu, eikä vikaa ole löytynyt. Et syö tarjottuja mielialalääkkeitä sivuvaikutusten vuoksi. Ne voisivat silti auttaa. Et myöskään käy psykiatrilla, mihin sinut on lähetetty.
Kyllä lääkäreille tulee siitä käsitys, että sinulla on mielenterveysongelmia, joita et itse tunnista tai myönnä.
Istut pikku yksiössäsi oireita tarkkaillen, sellaisen kuvan sinusta valitettavasti saa
Kyllä itseään saa tarkkailla niin paljon kuin huvittaa. Sinust
Sinun vastauksesi minulle se olikin oikea empatian huipentuma 😂
Ihan tosi, eräs ap on psyykkisesti sairas, häntä on tutkittu laajalti. Diagnoosia tai oireita selittävät sairautta ei ole löytynyt. Hän on myös masentunut, mutta ei suostu lääkitykseen.
Hänen vointinsa kohoaisi merkittävästi, jos hän saisi mielenterveytensä kuntoon. Tärkein keino siihen on oma ajattelun muuttaminen ja sairaan identiteetistä irti päästäminen. Ei AP ole edes ainutkertainen tapaus siinä, että psyykkiset oireet muuttuvat fyysisiksi.
Ap.n omaa oloa ei tuo jatkuva itsensä tarkkailu paranna, päinvastoin, pahentaa. Joten kyse ei ole pelkästään siitä, saako itseään tarkkailla niin paljonko huvittaa. Saa toki, mutta ehkä on syytä miettiä myös sitä ilmeisintä vaihtoehtoa, eli mielenterveyttä. Etenkin kun on diagnosoitu vaikea masennus. Ja kun kaikki oireet ilmeisesti alkoivat tämän ulkomailla sokeutumisen myötä, mihin ei myöskään ole löytynyt syytä.
Vastaavia tapauksia on maailma täynnä, ja usein kyse on nimenomaan psyykkisestä vaivasta, joka pahenee ja pahenee, tehden ihmisen lopulta toimintakyvyttömäksi. AP ei taatusti halua sitä.
Vierailija kirjoitti:
Se, että HUOMAAT muistisi heikentyneen, viittaisi siihen, että kyseessä EI liene ainakaan dementia.
Kun kerrot ajanvarauksessa, että sinulle on ilmaantunut vaikeuksia nähdyn HAHMOTTAMISESSA, niin osaavat varata ajan oikean alan spesialistille.
Koska se puhelimeen vastaava hoitsuhan niin luotettavasti diagnosoi tuollaiset yhden lauseen perusteella kun lääkäreilläkin on hankaluuksia ilman testejä ja tutkimuksia?
Jännä miten suomen terveydenhoito perustuu pitkälti jonkun puhelimeen vastaavan alan alemminkoulutetun ammattilaisen selvännäkökykyyn.
Vierailija kirjoitti:
MS-tauti?
https://neuroliitto.fi/wp-content/uploads/MS-tauti-kasikirja_vastasaira…
Oireistasi moni sopisi tuohon. Myös tuo alun näönmenetys.
"Näköhermon tulehdus on tavallinen MS-taudin ensioire. Tulehdus aiheuttaa toi-
sen tai molempien silmien näön lähes täydellistä hämärtymistä tuntien tai
muutaman päivän ajan. Useimmilla näkö normalisoituu viikkojen kuluessa."
Neglect-oireyhtymältä kuulostaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäinen olet? Jos katsot jotain ruudukkoa toinen silmä peitettynä, niin onko viivat suorat ja selkeät? Onko siellä täällä tummia läiskiä? Aaltoileeko telkkarin tekstitys? Näillä oireilla voi mahdollisesti olla silmänpohjan ra.ppeumatauti. Kannattaa käydä silmälääkärissä, jos on näkövaikeuksia. Optikon näöntarkistuksessakin tekevät silmänpohjan kuvauksen ja kertovat kyllä, jos on syytä mennä pikaseen lääkäriin.
Olen 30-vuotias. Olen käynyt sekä optikon, että silmälääkärin tarkastuksissa ja lisäksi terveyskeskuksessa katsottu paineet, eikä siis silmänpohjassa ainakaan ole ongelmaa.
En oikein muista aaltoileeko tekstitys, kun koitan välttää katsomasta sitä, kun en silloin ehtisi katsomaan ohjelmaa lainkaan... Ja näen usein yhdellä silmällä paremmin kuin molemmilla, saatan esim. lukea peittäen toisen silmän. Tämäkään ei auta tosin ku
Tätä kai hoidetaan silmälasien prismoilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap on ollut nuoresta asti vakavasti masentunut ja on syrjäytynyt. Häntä on tutkittu vuosikymmen varsin kattavasti ja pääkin on kuvattu. Mitään ei ole löytynyt. Voihan siellä tosiaan joku näkymätön aasialainen hyppykuppa keskushermostoa nakertaa, just joo...
Ette viitsisi ruokkia vakavasti mt-ongelmaisen ihmisen mielikuvitusta. Pahennatte vain hänen oloaan, ja me maksamme nuo kaikki turhat tutkimukset.
Hyi mikä asenne. Ap ei tekstinsä perusteella vaikuta siltä että hankaluus olisi ensisijaisesti korvien välissä.
Terveydenhoito ei aina tunnista sairauksia, varsinkaan jos kyseessä yhtään harvinaisempi tauti.
Vierailija kirjoitti:
Ei piilareita, vaan rillit! Ja noilla miinuksilla olet jo lähes sokeaksi.
-1 ja -0,5?
Tuohan on lievä likinäkö.
Minulla n -4,5 ja -5, en ilman lasejakaan puuhun pahki juokse.
Kannattaa tutkia aktiivinen B 12-vitamiini. Puutostilassa voi verenkuvassa punasolujen keskitilavuus (mcv) suurentua.
Miksi sinulta otetaan verikokeet kaksi kertaa vuodessa? Edes minulta, vajaatoimintaa sairastavilla ei oteta veriarvoja noin usein. Sinua on tutkittu kovin, eikä mitään eläimellistä syytä tai sairautta ole löytynyt. Etkö voisi, ihan kokeeksi, uskoa lääkäreitä ja mennä sinne psykologille. Siellä voisitte puhua näistä sairauksistasi, ehkä lääkäri sitten uskoo sinua, kun psykologi toteaa, ettei kyseessä ole perusteeton pelko.
Ylipäänsä kaikkien sairauksien hoitoon liittyy myös vastuu omista teoista. Eli halu toipua, hyvä uni, ravinto ja ulkoilu. Se, ettei linnottaudu asuntoon tarkkailemaan oireita, vaan ihan väkisin lähtee ulos ja keksii väkisin elämäänsä nautintoja ja kivoja asioita. Ei se hetkessä tapahdu, mutta aikaa myöten.
Sinun kannattaisi nyt sairauden seurannan sijaan keskittyä seuraamaan iloa ja onnea. Käytä kaikki se oireisiin ja murehtimiseen käytetty energia siihen, että nautit asioista. Että saat hyvää mieltä.