Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Lapsen kaveri kylässä ja syömässä usein
23.02.2024 |
Tästä aiheestahan löytyi keskusteluja vaikka kuinka, mutta kaikki muutaman vuoden vanhoja.
Ekaluokkalaisen samanikäinen kaveri on käynyt välillä enemmän ja välillä vähemmän, monesti suoraan koulun jälkeen ja joskus ollaan ihan iltaan asti. Pitää jo sanoa, että nyt meillä alkaa iltapalat ja -pesut ja kohta mennään nukkumaan, joten olisi hyvä aika lähteä kotiin. Lapsi on syönyt meillä välipalaa ja iltaruuankin, jotka on ihan ok meille. Ihmettelen vain, että jos oma ekaluokkalainen olisi kaverilla koko illan, niin kyllä soittaisin perään että mitä tekee, onko tehnyt läksyt ja yleensä soitan kyllä kotiin syömään. Meillä on myös kaksi nuorempaa lasta, joten aloitetaan iltapala ehkä aiemmin, kuin joissain kodeissa mutta kyllä minusta puoli kahdeksan aikaan illalla on hyvä ekaluokkalaisen jo olla kotona arkena. Ja haluan itsekin viettää lapseni kanssa aikaa, joten vähän harmi kun tällä viikolla joka päivä on ollut kaveri kylässä.
Joskus kaveri on kertonut että äiti on työreissussa ja eno on hänestä vastuussa, joten on soittanut tälle että voiko tulla meidän kanssa vaikka käymään lasten serkuilla tjms., kun olen aluksi ehdottanut että hän lähtisi kotiin kun mennään kylästelemään. Eikai lasta voi oikein poiskaan pakottaa, mutta vähän ahdisti ajaa autolla kun yhdellä ei ollut turva- istuinta, kun samankokoisella omalla lapsellani oli. Tämäkin oli enolle kuulema ok.
Missä vaiheessa pitäisi huolestua, että onko lapsen kotona kaikki ok, pärjääkö yksin kotona kun äiti on töissä ja sen takia on meillä päivät, ja joskus illatkin.
Kommentit (145)
Ois pitäny jo huolestua.. Ota lapsen äitiin yhteyttä. Minkähän ikäinen enokin on, ei ainakaan osaa lapsesta huolta pitää..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä en ainakaan mitään pitopöytää alkaisi pitämään kylän kakaroille.
Tulee mieleen, ettei kaveri ihan oikeasti ehkä halua olla kotonaan. Kotona ei välttämättä tosiaan ole asiat hyvin. Entä jos enokin on jotenkin ahdistava tyyppi?
Itse vihasin yksinhuoltajaäitini kanssa asumista kahdestaan huonokuntoisessa asunnossa, jossa minulla ei ollut edes omaa huonetta, ja johon hävetti tuoda kavereita kylään. Äiti sai lisäksi aivan mielettömiä raivokohtauksia ollessamme kahdestaan kotona, silloin kun kukaan muu ei ollut näkemässä. Olisin aina halunnut olla jossain kylässä, ettei vaan olisi tarvinnut olla kotona. Äiti kävi myös vuorotyössä, mutta iltavuoroissa mummu kävi vahtimassa minua. Minusta ei ole oikein ulkoistaa tuota vahtimista ei-vastavuoroisesti jollekin oman lapsen kaverin perheelle, vaan se lapsenvahti vuorotyön ajaksi pitää löytyä omasta turvaverkosta tai sitten pitää hankkia maksullinen lapsenvahti.
Olisivatko opettaja ja koulukuraattori oikeita henkilöitä lähestyä tässä tilanteessa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Outoa lukea tätä keskustelua. Meilläpäin oli AINA kavereille avoimet ovet molempiin suuntiin. Yökylässäkin oltiin paljon. Kotiin mentiin kun oli määrätty kotiintuloaika omilta vanhemmilta ja ne ajat olivat kaikilla suurin piirtein samat.
Tosi outoa, että jollakin lapsella saisi käydä kaveri vain kerran viikossa. Yksinköhän leikkii ne muut päivät?
Minusta kerran viikossa on paljon. Meillä käy kaveri ehkä kerran kuukaudessa.
Eikö lapsesi ole yksinäinen? Harrastukset eivät ole laisinkaan sama asia kuin vapaa leikki kaverin kanssa (tai isommilla muu vapaa ajanvietto)
Miksi olisi yksinäinen kun on sisaruksia. Meillä on niin paljon touhua kotona ettei lapsi edes kaipaa kavereita.
En ole ikinä tavannut lasta, joka ei kaipaisi omia kavereita. :/
Vierailija kirjoitti:
Minua taas ärsyttää, että kavereille ei koskaan pääse. Meille saa tulla oikeastaan aina, jossen ole yövuorossa sillä viikolla (harvoin). Kotimme on hyvin pieni, kaksio, mutta täällä on joskus jopa neljä lasta kerrallaan. No, onneksi viihtyvät!
Mutta...vähän ihmetyttää kun kaverit itse asuvat tilavissa omakotitaloissa ym., eikä heille pääse edes joskus kylään. Monesti olen kuullut kavereiden soittavan ja pyytävän lupaa, ei heltiä. Lapseni on pidetty ja ns kiltti tapaus, joten siitä ei ole kyse. Eikö näitä vanhempia itseään häiritse, että oma muksu käy viikottain kylässä muualla, mutta minkäänlaista vastavuoroisuutta ei synny? Mitä tuo opettaa lapsille aiheesta?
Älä harmittele, sillä sinun lapsestasi kasvaa tasapainoinen ja toisten kanssa toimeentuleva, kunhan pidät huolen etteivät komentele lastasi. Sinulla on myös hyvä tilaisuus jutella lapsesi kanssa ystävyydestä ja kaveruudesta ja näin auttaa tulemaan tasapainoiseksi teiniksi.
Meillä myös usein kavereita kotona ja tarjosin välipalaa enkä köyhtynyt yhtään. Lapsistani kasvoi tasapainoisia, toisten kanssa hyvin toimeentulevia ja pärjääviä. Nyt aikuisena heillä on monia vuosien takaisia ystäviä, jotka eivät ole juoppoja tms........!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Outoa lukea tätä keskustelua. Meilläpäin oli AINA kavereille avoimet ovet molempiin suuntiin. Yökylässäkin oltiin paljon. Kotiin mentiin kun oli määrätty kotiintuloaika omilta vanhemmilta ja ne ajat olivat kaikilla suurin piirtein samat.
Tosi outoa, että jollakin lapsella saisi käydä kaveri vain kerran viikossa. Yksinköhän leikkii ne muut päivät?
No tietysti yksin. Eivätkö sinun pentusi osaa tehdä mitään yksin? Tai sitten leikkivät yhdessä pihalla. Mutta vaikka sinun kodissasi olisikin koko ajan Avoimien Ovien Päivä, ei kaikilla ole niin ja sitä on kunnioitettava. Oli sinusta sitten miten outoa tahansa.
Ai lapsellasi on vaihtoehtona vain leikkiä yksin tai sisarusten kanssa? Joskus ja jouluna voi pyytää kaverin. Valitettavasti kaverisuhteiden syntyminen on vain aika hankalaa..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvin omituista, että lasta ei kaivata kotona heti koulun jälkeen. Koulun jälkeen mennään kotiin syömään, ja tekemään läksyt. Sen jälkeen voi soittaa kaverille, ja kysyä, voiko teille tulla.
Tosi monet lapsethan on koko iltapäivän yksin koulun jälkeen kun vanhemmat tulee töistä vasta joskus 16-18 välillä, eli ei kaikkia lapsia tosiaankaan kukaan kaipaile. valitettavasti.
Ai valitettavaa, että vanhemmat käy töissä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Outoa lukea tätä keskustelua. Meilläpäin oli AINA kavereille avoimet ovet molempiin suuntiin. Yökylässäkin oltiin paljon. Kotiin mentiin kun oli määrätty kotiintuloaika omilta vanhemmilta ja ne ajat olivat kaikilla suurin piirtein samat.
Tosi outoa, että jollakin lapsella saisi käydä kaveri vain kerran viikossa. Yksinköhän leikkii ne muut päivät?
No tietysti yksin. Eivätkö sinun pentusi osaa tehdä mitään yksin? Tai sitten leikkivät yhdessä pihalla. Mutta vaikka sinun kodissasi olisikin koko ajan Avoimien Ovien Päivä, ei kaikilla ole niin ja sitä on kunnioitettava. Oli sinusta sitten miten outoa tahansa.
Ai lapsellasi on vaihtoehtona vain leikkiä yksin tai sisarusten kanssa? Joskus ja jouluna voi pyytää kaverin. Valitettavasti kaverisuhteiden syntyminen on vain aika hankalaa..
Kavereiden kanssa voi leikkiä myös ulkona. Ja heitä voi tavata koulussa ja harrastuksissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Outoa lukea tätä keskustelua. Meilläpäin oli AINA kavereille avoimet ovet molempiin suuntiin. Yökylässäkin oltiin paljon. Kotiin mentiin kun oli määrätty kotiintuloaika omilta vanhemmilta ja ne ajat olivat kaikilla suurin piirtein samat.
Tosi outoa, että jollakin lapsella saisi käydä kaveri vain kerran viikossa. Yksinköhän leikkii ne muut päivät?
Minusta kerran viikossa on paljon. Meillä käy kaveri ehkä kerran kuukaudessa.
Eikö lapsesi ole yksinäinen? Harrastukset eivät ole laisinkaan sama asia kuin vapaa leikki kaverin kanssa (tai isommilla muu vapaa ajanvietto)
Miksi olisi yksinäinen kun on sisaruksia. Meillä on niin paljon touhu
Tämä. Sisarukset ei todellakaan korvaa kavereita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Outoa lukea tätä keskustelua. Meilläpäin oli AINA kavereille avoimet ovet molempiin suuntiin. Yökylässäkin oltiin paljon. Kotiin mentiin kun oli määrätty kotiintuloaika omilta vanhemmilta ja ne ajat olivat kaikilla suurin piirtein samat.
Tosi outoa, että jollakin lapsella saisi käydä kaveri vain kerran viikossa. Yksinköhän leikkii ne muut päivät?
No tietysti yksin. Eivätkö sinun pentusi osaa tehdä mitään yksin? Tai sitten leikkivät yhdessä pihalla. Mutta vaikka sinun kodissasi olisikin koko ajan Avoimien Ovien Päivä, ei kaikilla ole niin ja sitä on kunnioitettava. Oli sinusta sitten miten outoa tahansa.
Ai lapsellasi on vaihtoehtona vain leikkiä yksin tai sisarusten kanssa? Joskus ja jouluna voi pyytää kaverin. Valitettavasti kaverisuhteiden
Kavereiden kanssa voi leikkiä myös ulkona. Ja heitä voi tavata koulussa ja harrastuksissa.
Teidän lapsetko vain lähtee kavereiden kanssa aina "jonnekin ulos" ilman että ovat varsinaisesti teillä tai kaverillaan kylässä?
Olin tuon ikäisenä vain välillä ihan mieletön kyläluuta, välillä taas linnoittauduin kotiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Outoa lukea tätä keskustelua. Meilläpäin oli AINA kavereille avoimet ovet molempiin suuntiin. Yökylässäkin oltiin paljon. Kotiin mentiin kun oli määrätty kotiintuloaika omilta vanhemmilta ja ne ajat olivat kaikilla suurin piirtein samat.
Tosi outoa, että jollakin lapsella saisi käydä kaveri vain kerran viikossa. Yksinköhän leikkii ne muut päivät?
No tietysti yksin. Eivätkö sinun pentusi osaa tehdä mitään yksin? Tai sitten leikkivät yhdessä pihalla. Mutta vaikka sinun kodissasi olisikin koko ajan Avoimien Ovien Päivä, ei kaikilla ole niin ja sitä on kunnioitettava. Oli sinusta sitten miten outoa tahansa.
Ai lapsellasi on vaihtoehtona vain leikkiä yksin tai sisarusten kanssa? Joskus ja jouluna voi pyytää kaverin. Valitettavasti kaverisuhteiden
Ja kotona. Kaikissa kodeissa ei ole porttikieltoa jonkun perheenjäsenen kavereille.
Minä olin lapsena tämmöinen tuppautuja ja iltaan asti kavereilla kukkuja. Meillä kotona oli sinällään ihan turvallista, mutta nuorempi sisarukseni oli vakavasti sairas, ja vanhempieni kaikki aika ja huomio menivät hänen hoitamiseensa. Olin aika yksinkertainen lapsi, enkä todellakaan tajunnut mitään kavereiden vanhempien vihjailuja siitä, että eikös sinua kaivataisi jo kotiin. Vastasin vaan että ei kaivata. Yritin kutsua kavereita toki vastavuoroisesti kylään, mutta he eivät uskaltaneet tulla meille. Jos joku joskus meille tuli, niin hän sai ruokaa. Kyllä vanhempani joskus kyselivät minulta että eikö niitä ja niitä haittaa, että olet siellä kylässä niin myöhään. Vastasin tähänkin vaan että ei haittaa! Eihän kukaan ollut suoraan sanonut minulle, että nyt haluamme olla oman perheen kesken, mene kotiin. Sitäkin kaverin perhe yritti, että he söivät vain keskenään ja minä odotin kaverin huoneessa sillä aikaa. En silti lähtenyt, minä vain kestin nälkää. Leikkiminen oli niin kivaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Outoa lukea tätä keskustelua. Meilläpäin oli AINA kavereille avoimet ovet molempiin suuntiin. Yökylässäkin oltiin paljon. Kotiin mentiin kun oli määrätty kotiintuloaika omilta vanhemmilta ja ne ajat olivat kaikilla suurin piirtein samat.
Tosi outoa, että jollakin lapsella saisi käydä kaveri vain kerran viikossa. Yksinköhän leikkii ne muut päivät?
No tietysti yksin. Eivätkö sinun pentusi osaa tehdä mitään yksin? Tai sitten leikkivät yhdessä pihalla. Mutta vaikka sinun kodissasi olisikin koko ajan Avoimien Ovien Päivä, ei kaikilla ole niin ja sitä on kunnioitettava. Oli sinusta sitten miten outoa tahansa.
Ai lapsellasi on vaihtoehtona vain leikkiä yksin tai sisarusten kanssa? Joskus ja jouluna
Kyse ei ole siitä, etteikö lapsella saisi käydä kavereita. Mutta kun tulee ruoka-aika, syömään mennään omaan kotiin eikä jäädä asumaan toisten kotiin koko illaksi.
Siis mikä juttu tämä nyt on, että pitäisi alkaa ruokkia toistenkin kakarat? Pitäkää huoli omista lapsistanne!
Minä en koskaan hauku muiden lapsia kakaroiksi. On oikein välittää lapsesta, vaikka se olisi MUIDEN. Osa vanhemmista ei ajattele lasta, vaan itseään. Ja opettaa lapsista ns. liian itsenäisiä liian aikaisin. Ottaisin yhteyttä äitiin, ihan vain tutustuakseni.
Vierailija kirjoitti:
Minä en koskaan hauku muiden lapsia kakaroiksi. On oikein välittää lapsesta, vaikka se olisi MUIDEN. Osa vanhemmista ei ajattele lasta, vaan itseään. Ja opettaa lapsista ns. liian itsenäisiä liian aikaisin. Ottaisin yhteyttä äitiin, ihan vain tutustuakseni.
Sinulla ei taida olla töitä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Outoa lukea tätä keskustelua. Meilläpäin oli AINA kavereille avoimet ovet molempiin suuntiin. Yökylässäkin oltiin paljon. Kotiin mentiin kun oli määrätty kotiintuloaika omilta vanhemmilta ja ne ajat olivat kaikilla suurin piirtein samat.
Tosi outoa, että jollakin lapsella saisi käydä kaveri vain kerran viikossa. Yksinköhän leikkii ne muut päivät?
No tietysti yksin. Eivätkö sinun pentusi osaa tehdä mitään yksin? Tai sitten leikkivät yhdessä pihalla. Mutta vaikka sinun kodissasi olisikin koko ajan Avoimien Ovien Päivä, ei kaikilla ole niin ja sitä on kunnioitettava. Oli sinusta sitten miten outoa tahansa.
Ai lapsellasi on vaihtoehtona vain leik
Kyse ei ole siitä, etteikö lapsella saisi käydä kavereita. Mutta kun tulee ruoka-aika, syömään mennään omaan kotiin eikä jäädä asumaan toisten kotiin koko illaksi.
Luitko viestiketjua? Kyse oli siitä että lapsella saa käydä kaveri vain kerran viikossa
Minulla on työ ja yritys. Kyllä tässä paljon ehtii. Kun välittää.
Alue: Aihe vapaa
Sehän on ihan normaalia, että vanhemmat ovat töissä. Vai pitäisikö sinusta heidän jättäytyä työttömiksi sossupummeiksi näyttämään hyvää esimerkkiä lapselleen?