**Marrakset -05, uusi viikko, uudet kujeet**

Tintta-liisan kysymyksiin teki mieli tulla heti vastailemaan... :-)



Meillä on päikkärit nukuttu jo aika pitkään pääasiallisesti sisällä, pari tuntia uni maistuu yleensä, joskus jopa 3h. Vinkkejä hankala antaa kun nämä taaperot ovat kukin niin erilaisia. Mikä yhteen toimii, ei välttämättä toimi toiseen lainkaan. Kurjaa kyllä jos nukuttamiseen menee kovin pitkä aika ja sitten tuloksena vain joku puolen tunnin torkkupätkä. Jesse simahtaa yleensä muutamassa minuutissa lounaan jälkeen. Joskus kun ei ole tarpeeksi väsy, haluaa seuraa siihen saakka kunnes nukahtaa. Tarkoittaa sitä että makaan Jessen sängyn vieressä lattialla ja hyräilen jotain. Ja meinaan monesti itsekin nukahtaa. ;-)



Jogurttina meillä Yosa-kaurajogurtit, kun Jessellä on se maitoallergia. Soijaa ei ole vielä uskallettu testata.



Autoviihdykkeenä meillä on myös äiti, takapenkillä istuskelen Jessen vieressä, laulan, jutustelen, hassuttelen jos herra ei muuten viihdy. Aika hyvin viihtyy onneksi, tutin kyllä kerjää suuhunsa ja mieluiten rievunkin syliinsä.



Hampaiden pesu on vähän takkuista, mutta joka ilta silti pestään. Paremmin sujuu kun laulaa Jesselle jotain iloista rallatusta samalla, silloin unohtaa vastustella kun keskittyy kuuntelemaan. :-)



Hilda kyseli viikonloppukuulumisia. Vauhdikkaasti on mennyt tämä(kin) viikonloppu. Perjantai-iltana olin parin ystäväni kanssa syömässä ja iltaa istumassa muutenkin, ihanan piristävää! Lauantaina mies oli melkein koko päivän omilla menoillaan ja Jessen kanssa riitti sitä normaalia tohinaa. Tänään oltiin kyläilemässä ystäväperheen luona heidän uudessa upeassa kodissaan (voi ei, iski asuntokuume :-). Tosi tilava asunto, jossa Jesse juoksenteli ihan innoissaan ja leikki puoli vuotta vanhemman kaverin leluilla.



Huomenna mennään tutustumaan päiväkotiin ihan sisätiloihin ja siellä olisi heti valokuvauskin. Kokeillaan toki josko Jesseä innostaisi poseerata, mutta veikkaan ettei ainakaan ryhmäkuvassa pysy. Liikaa uutta ja ihmeellistä jota seurataan todennäköisesti mieluiten äidin sylistä. Herra olisi kyllä kovin edustavan näköinen parhaillaan, kun otsassa on iso kuhmu ja mustelma, leuassa komea naarmu joka on tosin jo paranemaan päin, mutta kuitenkin. Tuo on kyllä NIIN kova koheltamaan. Ajatuksissaan juoksee tuhatta ja sataa paikasta toiseen, mutta jalat ei oikein tahdo vielä kulkea mukana yhtä vauhdilla. ;-)



Hilda: Hyvä että sulla alkaa jo olo hieman helpottaa! Pikaista paranemista toivotan meidän ilopillerille! :-)



Tintta-liisa: Muakin olisi sapettanut tuollainen syömättä pitäminen! Aiheeseen liittyen, mua ärsyttää välillä rakas anoppini kun on niin huolissaan siitä ettei Jesse vaan syö liikaa ja liho. Hänellä itsellään ylipainoa ja tuntuu kovasti stressaavan ettei Jesselle vaan tule paino-ongelmia. Yritän antaa noiden juttujen mennä toisesta korvasta sisään, toisesta ulos mutta välillä alkaa hiukka raivostuttaa. Esim silloin kun tuijottaa Jessen suloista pömppömasua ja kyselee onko neuvolasta kommentoitu pojan painoa eli onko normaalipainoinen. Tai kun olen joskus kertonut Jessen huonosta ruokahalusta, toteaa innoissaan että hyvä hyvä ettei ruoka liikaa maistu, eipähän liho. MUR! :-/



Noema: Mä oon täällä myös hihkunut innosta kun on lunta satanut. Huomenna on tarkoitus mennä Jessen kanssa pulkkailemaan. Mäen laskua kokeiltiin silloin ihan alkutalvesta kun viimeksi oli enemmän lunta, silloin Jesse ei hommaan vielä syttynyt. Nyt jo ikää enemmän niin tarvii kokeilla uudestaan. Itse tykkään kovasti. :-) En ole muuten yhtään yllättynyt että Onni tykkäsi laskea mäkeä. Sellainen huimapäähän tuo on ollut alusta lähtien. :-)



Nyt meinaa karata taas mopo käsistä tämän kirjoittamisen suhteen. ;-)Jospa siirtyis tuonne uniosastolle ja koittais houkutella miehenkin mukaan. Kauniita unosia!

Kuulosti kovin tutulle tuo mitä kirjoitit. Meillä Jesse myös kovin kärsimätön luonne ja saattaa poru tulla jos ruoka ei tule eteen riittävän nopeasti. Ja sitten kun on saanut kunnon kiukun päälle, ei enää auta vaikka sen lautasen eteensä saa, huuto jatkuu vaan. Oon kotona ratkaissut ongelman niin että annan Jesselle porkkanan tai kurkkupalan järsittäväksi ruokaa odotellessa. Tai vaikka kirjan eteen selattavaksi (tämä ei toimi niin hyvin kuin vihannespala). Saas nähdä miten päiväkodissa menee. Toivotaan että se kärsivällisyys hieman kasvaa iän myötä. ;-)



Maidon suhteen meillä myös sama juttu kuin teillä eli itku tulee kun maito loppuu. Ja testattu on myös tuo että annan sitten niin paljon kun poika juo. Pukluina tulee pihalle eli nälkää / janoa ei tosiaankaan itke. Ruoan loppumista Jesse ei sen sijaan itke. Nykyään annetaan maitoa se vakiomäärä ja kuunnellaan itkut, nopeasti rauhoittuu. Viimeistään silloin kun saa ksylitolitabletin suuhunsa. :-)



Ruokaa Jesse syö yleensä 1,5dl kerralla + maitoa 140ml (tämä 2x päivä), aamiaisella ja iltapalalla syö n.2dl puuroa + vähän hedelmäsosetta + 140ml maitoa. Välipalalla menee esim 1.5dl jogurtti tai vaikka paahtiksen pala + 100ml maitoa tai vastaava määrä jotain muuta (muroja, hedelmäpaloja...).



Ja nyt oikeasti nukkumaan. Mies tuli jo vähän mulkoilemaan siihen malliin että aionko koko yön istua koneella. ;-)

Aurinkoista päivää täältä Porvoosta :)



Vastaanpas kysymyksiin ihan ekaks:



Ei nukuta sisällä, vain ulkona! Sisällä max 30min. ulkona se 2-3 tuntia. Meillä lasitettu parveke ja viime talvena nukutin siellä, vaikka oli 15 astetta pakkasta, jotan saa nukkua tänä talvena myös.



Autossa aina lastenmusiikkia, laulelen mukana. Ja aina kaksiviikkoa kuusta velipuoli ja sitten kun ei hän ole, niin jompikumpi vanhemmista menee taakse, ei ihan pienillä matkoilla.



Meillä sujuu hampaiden pesu tosi hyvin, meillä on kaksi hammasharjaa, poika pitää toista ja aikuinen pesee toisella. Ensin poika pesee itse, sitten aikuinen ja lopuksi saa vielä pestä itse.



Jogurtteja en ole antanut, vain viiliä, vinkkejä hyviin jogurtteihin otetaan vastaan :)



Ja Mannalle: Meillä myös nyt ja heti-tyyppinen poika, annan yleensä kans jotain nakerrettavaa, naksun tai porkkanaa tms. Meillä poika juo maitoa niin paljon kuin jaksaa. Pienempänähän tuo ukko pulautteli koko ajan, se loppui yht´äkkiä, en muista milloin, kai tuossa 9kk. iässä ja nyt pysyy kaikki sisällä.



Tässä vähän meidän ruokamääriä:

aamulla:n.2dl puuro + 2dl maitoa

lounas: 200g. purkki 1-vuoitaan ruokaa tai jotain kotiruokaa suht sama määrä + 2dl maitoa, joskus enemmän

välipala: kiisseliä, viiliä, leipää, mitä milloinkin. Mutta puolikas viili + kokonainen hed.sose, kiisseliä 2dl + leipää, ja maitoa 1-2dl

päivällinen: sama määrä kuin lounalla ja maitoa menee taas se 2dl

iltapala: puuro 2dl ja ja puolikas leipä + maitoa 2-3dl



Ja meillä nukutaan yhdet päikyt. Jossain vaiheessa syksyllä yritin muuttaa rytmiä, ei onnistunut. Nyt tässä joulukuun aikana alkoi nukuttaminen kestää ja kestää, niin kokeiltiin jos pärjää yksillä ja hyvin meni. Nyt poika nukahtaa itse vaunuihin 11.30-12 ja nukkuu yleensä 2,-3 tuntia.



Mietin tässä kun meilläkin riekutaa syöttötuolissa, meillä on tripp trapp. Pysyiskö se poika paremmin jos ottaisi tuon kaaren pois? Onko kukaan muu kokeillu?



Nyt valokuvia ottaamaan pojan pienistä vaatteista niin saa myyntiin!

En jaksa nyt uutta kirjoitella kokonaan uutta, mutta Tintta-Liisa, saako teillä huoneen päivällä täysin pimeäksi? Meillä maittaa päikkärit sisällä, kun on pimennetty huone. Ja automatkoilla ehdottomia ovat maissinaksut. (Tosin murusia tulee autoon..)



Noema: meillä on alakerrassa brion puinen haitariportti lastentarvikeliikkeestä, alle 30e. Suosittelen, hyvin on toiminut.



Palailen joskus, täytyy rientää suihkuun, tulin just salilta.

Ihana pakkaspäivä tänäänkin on, -7. Taidamme vielä pysyä tänään sisällä, kun tenavat yskii tosi pahasti kumpikin.



Tekisi kyllä hyvää itsekin käydä hierojalla kuten noema oli käynyt.

Minullakin Pertun odotus meni vähän niin kuin siinä sivussa, kun F kanssa touhuja piisasi.

Sesselle onnea leikkaukseen! Ja pikaista paranemista!

Minusta oli ihana lukea kuinka ihanasti kirjoitit aikaisemmin, että kaveria ei jätetä jne. Itse olen ollut aina allerginen kaikille karvaotuksille, niin ei ole mitenkään läheistä suhdetta eläimiin.



Porkkana on hyvä juttu meillä ruokaa laittaessa. Pöytään pyydän vasta, kun ruoka ihan valmista ja jäähtynyt, että voi heti alkaa lappaan suuhun. Sais kyllä Pertulle tulla niitä hampaita lisää, kahdella ei kuitenkaan hirmuusti safkoja pureskella.



auringonkukka: Kuinka tutustuminen sujui? Entä onnistuiko valokuvaus? :)



Nyt menen hetkeksi lapasia kutomaan. Ajattelen tehdä parille ystävälle ystävänpäivälapaset. Ajattelin olla laiska päivällisen suhteen ja pyysi ukkoa tuomaan töistä tullessa pitsaa :)



Hilda

vastailenpa myös Tintan kysymyksiin.



UNET. Meillä on päinvastoin, ulkona ei nuku kuin max puoli tuntia. Sen sijaan sisällä omassa sängyssään nukkuu paremmin, yleensä noin pari tuntia. Vaikea sanoa pystyykö tuohon unien pituuteen miten vaikuttamaan, mutta meillä oli kans joskus aikoinaan niin että nukutettiin poikaa vieressä tai sit omassa sängyssään mutta vieressä ollen, ja silloin hommaan saattoi kulua tuo puolitoista tuntia hyvinkin! Sittemmin opetettiin poika nukahtamaan itse, pientä huutoa toki tuli aluksi, mutta nyt menee nukkumaan sekä päikkäreille että yöunille niin että kannetaan vain omaan huoneeseen sänkyynsä ja sinne nukahtaa itse. Joskus kuuluu pientä laulelua tai höpöttelyä, joskus pikkukitinääkin, yleensä 15 minuutissa nukkuu tuhisten.



JUGURTTI. Jugurttia meillä on annettu maustamatonta jollain hedelmäsoseella makustettuna tai sit ihan tavallisia jugurttejakin. A-jugurtteja taitaa olla melko usein. Meillä jäi vauvajugurtit jostain syystä kokonaan väliin, ei olla niitä koskaan maisteltu.



AUTOMATKAT. Pitkille automatkoille pyritään lähtemään päiväuniaikaan, että poika nukkuisi mahdollisimman ison osan matkasta. Koska ei viihdy kovin pitkään paikallaan istumassa ja sit menee itkuksi ja kitinäksi. Jompikumpi vanhemmista (yleensä minä) on takapenkillä vieressä ja koittaa tarvittaessa viihdyttää jollain leluilla tai muilla tavaroilla mitä voi katsella, hassuttelemalla, laulamalla, mitä vain keksii. Joskus auttaa myös naposteltava, rusinoita tai riisikakkua tms. saattaa olla mukana. ja viimeisenä muttei vähäisimpänä keinona tutti.



HAMMASPESU. Välillä sujui jo vähän huonommin, nyt taas hiukan paremmin. Pojalla on oma harja, ja minulla toinen harja. Poika saa itse pestä, minä siinä välissä ja vielä hetken itse. Tykkää pestä usein silloin samaan aikaan kun näkee että mekin pestään omia hampaita.



HOITOLAUKKU on meillä Emma-merkkinen. On ollut hyvä.



Mannalle vielä vastaukseksi että meillä on ihan samanlaista kitinää ja itkua kun poika huomaa että ruoka on tulossa. Kai se on malttamattomuutta. Annan myös välillä jotain naposteltavaa ruokaa odotellessa, joskus auttaa että otan syliin, mut se on aika hankalaa yhdellä kädellä sit kattaa pöytää ja valmistaa ruuat valmiiksi.



Noema toivottavasti teidän koiran leikkaus menee hyvin. Ja samoin siskosi vauvalla. Lämpöisiä tervehtymissäteitä sinne!!



Me oltiin viikonloppuna juhlimassa ystävän 30-vuotissynttäreitä. Poikanen oli ensimmäistä kertaa yökylässä hoidossa. Kyllä äippää jännitti(siis minua), mutta hyvin oli kaikki mennyt. Serkkujensa kanssa kun sai touhottaa. Kiva juttu.



Gerda ja karhunpoikanen

Nyt se talvi sitten tuli, vihdoinkin! Kyllä lapset on olleet innoissaan:)



Mä en olekaan käyny nyt muutamaan päivään enkä lukenu edellistä pinoa loppuun joten vähän pihalla oon..Pariin kertaan oon käyny kirjottamassa mut teksti on hävinny jonnekin ties minne, niin en ole jaksanu alottaa alusta.



Mutta asiaan siis.., meillä syödään yosa-kaurajugurtteja ja joitain soijajugurtteja näiden allergioiden takia. Mut meidän poika syö ihan mitä vaan jugurttia jos vaan antaa, kaikki on vaan nam nam! Muutenkin on todella hyvä syömään, kaikki kelpaa siinäkin suhteessa.



Hoitolaukkuna meillä on mikä milloinkin...vanhoista vauvuista otin talteen hoitolaukun jota yleisemmin käytän.



Päiväunet nukutaan sisällä, ulkona ei olla nukuttu yli puoleen vuoteen. Ulkoillaan sitten muutoin. Paitsi, pakko tunnustaa et ulkoillaan ihan liian vähän. Kun ei tuo kävely tahdo sujua ulkona juurikaan. Poika ei viihdy muutakuin keinussa.



Niin, olenkohan edes teille kertonu et jouluna poika oppi siis kävelemään! No jos olen jo kertonu niin kerroinpahan nyt toisenkin kerran! Ihanaa kun ei tarvi koko ajan kantaa, kun se itsekseen tepastelu on nyt niin kivaa:)



Kyllä mekin täällä innoissaan ootellaan reissua! Kesävaatteita olen tilannut ja ostellut reissuun muutenkin kaikkea kivaa. Pikkumiehelle pitäis hankkia se passi vaan nyt hyvissä ajoin. ajattelin huomenna käydä valokuvissa, saas nähä saadaanko viralliset passikuvat onnistumaan!



Miehen kans muutenkin juteltu viime aikoina paljon siitä et joku tolkku pitää tähän touhuun tulla ja viettää enempi aikaa yhdessä, koko perhe.

Aika näyttää miten onnistuu, lisää työväkeä ollaan palkattu et miehen työt vähenis.



Mitäs sitten piti kertoa...en muista. Pikku-ukko häärää tuossa ympärillä koko ajan, ei oikein tykkää kun istun täs koneella:) On niin äitinpoika että!



Hei, joko muut muruset osaa kiukutella?

...Meillä osataan! Poika heittäytyy maahan huutamaan jos ei saa tehdä haluaamaansa tai jos kielletään. Siis tää on nyt ihan uusi juttu ja musta se on jotenkin sen merkki et nyt se vauva-aika viimeistään on ohi:( Meidän vauva osaa osoittaa mieltään!



...nyt se poitsu aloitti sen huutamisen...pitää lpetella ja lähtee viihdyttämään :) Mukavaa talvista viikkoa kaikille!



äitykkä ja poikanen, kiukutteleva sellainen..

Joku kyseli kiukuttelusta. Meilläkin se taito osataan:) Poika menee usein suuttuneena sellaiseen " kuperkeikka-asentoon" ; jalat suoraksi, pylly pystyyn ja pää maahan. Siinä sitten itkee.



Ollaan mietitty, että nuo suuttumistilanteet on varmaan lapselle kauhean ristiriitaisia. Toisaalta on suttunut meille ja toisaalta lapsi suuttuessaan haluaa sen lohdun meiltä. Haluaisi tulla selvästi syliin, mutta kuitenkin pitäisi olla suuttunutkin samaan aikaan...



Jugurteista. Mekin olemme antaneet lähinnä maustamatonta jugurttia marjojen kera. Viime aikoina kyllä myös ihan tavallisia, mahd. vähärasvaisia jugurtteja.



Appelsiini on tällä hetkellä pojan suurinta herkkua (äitiinsä tulee, voisin elää hedelmillä ja marjoilla), söisi sitä loputtomasti.



Väsyttää ihan kamalasti. Töissä oli rankka päivä, poikkeuksellisesti vielä klo 17 asti. Sitten menin vielä kaupungille ostoksille, mitään ei löyynyt mitä etsin. Eikö oikeasti ole olemassa yksivärisiä hyviä jarrusukkia n. 1v-kokoa (tum.sin, ruskea, beige, oliivin vihreä, valk, )? Mulla on kait joku pakkomielle että sukkien pitää sopia tarkasti asuun, tavallisia kivan värisiä sukkia kyllä löytyy, mutta jarrujen kanssa ei (ja sellaisia tarvimme hoitoon). Onko kukaan muu hullu sukkien kanssa? =)



Mutta hemmottelin itseni ostamalle Iittalan Essence-juomalaseja, kun oli hyvässä alessa=) Kävelin vielä väsyneenä kotiin 3km. Tuntui etten ehtinyt poikaakaan näkemään koko iltana kun meni niin myöhään, mutta parin päivän päästä olemme viikon kaksin ( jeeeee ja apuaaaa!), kun iskä lähtee työmatkalle.



Nyt mies tuli kotiin omalta shoppailureissultaan, pitää mennä katsomaan mitä on löytänyt.



Manna

Äkkiä ennen kuin TN alkaa!



Hildalle paranemisia, siis, että viimeisetkin yskän kröhinät painuisivat hiiteen :) Ihana idea kutoa tumput ystäville, olisin kyllä tosi otettu! Itse olen sellainen hömppä, että ei onnistu varmaan edes kaulaliina.



Vilmalle tuhannet kiitokset porttivinkistä! Täytyy hakea se Brion, varmasti laadukas ja edullinenkin vielä!



Manna, meillä syöminen on samanlaista kiukuttelua. Ensin poika juoksee innoissaan keittiöön syömään ja sitten alkaakin syöttötuolin kohdalla valitus, että miks ei ole pöperöt vielä pöydässä.



Auringonkukalle kiitos yksinkertaisesta ja toimivasta ideasta, eli antaa lapselle ruokailun ajaksi jotain nakerreltavaa. Olen todellakin niin imbesilli, etten ollut tajunnut aikaisemmin pojan olevan jo niin iso, että haluaa aktiivisesti osallistua ruokailuun. Eli siis kurkun pala toimi kuin taika :)



Hildalle kiitokset sessen tsemppauksesta! Tänään on ollut nesteytyksessä ja valmisteltavana leikkaukseen, huomenna aamulla aloittavat leikkauksen. Jos kaikki menee hyvin, puolenpäivän maissa pitäisi tulla puhelu. Huoh, odottavan aika on pitkä.



Ja taas jää miljoona asiaa kommentoimatta, mutta ei voi mitään TN alkoi jo ja mies tuli mäkkärin herkut kainalossa sisään, nam!



Niin joo, se viihdyke kirja automatkoille (vähän isommille) on nimeltään Kuminaamat ja kirjoittaja on Pia jotain, sukunimi pääsi jo unohtumaan..



Hyvää yötä ja ihania unia!





Noema

Yritän suoriutua yhteentoista mennessä nukkumaan ja sitä ennen kirjoittaa tännekin vielä jotain, saas nähdä kuinka käy. Mennään huomenna taas Jessen kanssa harjoittelemaan päiväkotia. Aamuysiltä ois tarkoitus mennä seuraamaan tarhakavereiden askartelutuokiota ja sitten yhdessä ulkoilemaan.



Hilda: Kiitos kysymästä, tämän päivän tutustuminen sujui etenkin alkuun hieman itkuisissa merkeissä ja valokuvauksessa Jesse oli niin vakava että harvemmin oon niin vakavaa ilmettä pojalla nähnytkään. ;-) Varmasti oli poika hämmentynyt kun ihan uusi paikka, vieraita kasvoja roppakaupalla ja sitten pitäisi muka heti alkaa poseeraamaan. Vaan eipä sentään itkenyt kuvassa, jos positiivisia puolia haluaa hakea. :-)



Päiväkodin pihalla tuli Jesselle taas uusi taisteluvamma kasvoihin kun juoksi vauhdilla pihalla olevan hepan selkään, mutta kompastui hangessa viime senteillä ja poski raapaisi ikävästi hevosen kylkeen. Iso, verta tihkuva jälki tuli siitä sitten otsassa olevan kuhmun ja mustelman sekä leuassa olevan naarmun lisäksi. Poika näyttää siltä että jotain on tullut tehtyä. :-) Raasu-parka. Vaan eipä tuo uusin vammakaan kauaa itkettänyt ja sitten taas sama meno päällä kuin aiemminkin. Paperin kanssa juoksin perässä ja pyyhin välillä verta pois.



Gerda: Hienoa että pojan ensimmäinen yökyläily oli sujunut hyvin! Seuraavalla kerralla ei tarvi sitten enää niin paljoa jännittääkään. Kiva että saitte omaa aikaa! :-)



Äitykkä: Tsemppiä huomiseen kuvaukseen! Onneksi passikuvassa saa ihan hyvällä omallatunnolla olla vakavalla ilmeellä. ;-)



Jesse osaa myös kiukutella ja sitä kyllä herkästi tekeekin jos asiat ei mene oman mielen mukaan. Maahan heittäytymistä meillä ei vielä ole, mutta jalkoja polkee maahan ja karjuu pää punaisena. Tai itkee krokotiilin kyyneleitä kuin asiat olisi kovinkin huonosti. Oikea draamakuningas. Heh.



Manna: Täällä myös yksi jolla on pakkomielle siitä että sukkien pitäisi sopia väreiltään muuhun asuun. :-) Eli samat ärsytyksen aiheet on ollut monesti myös mulla kun oon yrittänyt löytää yksivärisiä sukkia poitsulle. Melkoisen kirjavia tahtovat olla.



Noema: Kiva jos sait toimivan idean höpötyksistäni! :-) Täältäkin peukutukset ja onnen toivotukset huomiseen leikkaukseen! Toivotaan että kaikki menee erinomaisesti! Koitahan saada nukuttua, huoli on varmasti kova!



Sitten kiireesti nukkumaan. Hyviä öitä! Tuun varmaan huomenna taas raportoimaan miten Jessen päiväkotiin tutustuminen edistyy. :-)

Kello on jo hirmuisesti, mutta jos nyt pikaisesti tulen moikkaamaan!



Äkkiä koitan kommentoida jotain kun vielä muistan!



Eli meillä syödään jo ihan noita " tavis" Jugurtteja, toki koitan katsoa että on vähärasvaisempia.

Hampaiden pesu on tällä hetkellä yhtä tuskaa! Aatulle tuli ensimmäinen hammas 3kk iässä, ja siitä asti ollaan hampaita pesty, ja aina on hyvin mennyt. Nyt on kuitenkin vaihe ettei antaisi millään niitä pestä..



Enpä paljoakaan muistanut, heh :)



Poju menee huomenna mummilaan yökylään kun joudun menemään siihen yököttävänällöttävään sokerirasitustestiin keskiviikkoaamuna. Ei ole ollut yökylässä puoleen vuoteen (raskautuneena nuo " yöriennot" vähän vähissä ;) ). Eiköhän hyvin mene, toivotaan ainakin.



Noemalle vielä, että tämä toinen raskaus on " vilahtanut silmissä" !! Ihan huono omatunto kun Aatua odottaessa kirjoitin joka viikko raskauspäiväkirjaa, otettiin valokuvia ym, ja nyt hyvä kun muistaa millä vkolla on :/



Meillä on lunta!!!! (Tosin huomenna varmaan loskaa kun nyt on mittari plussalla). Ollaan tänään pulkkailtu ja ulkoiltu urakalla! Meillä on takapihalla " oma pulkkamäki" , kun koti on mäen puolessa välissä. Ja kyllä oli poju ihan fiiliksissä :)



Nyt kyllä pitää pistää kone kiinni ja mennä unten maille! Kauniita unia mammoille ja murusille :)

Aina ollut kovin tärkeää, että sukat sopii asuun. Kun vien pojan hoitoon äidilleni niin laitan usein muutamat varavaatteet yhdelle pöydälle, ja tietty asuun sopivat sukat.. niin äiti sitten kysyy, että pitääkö sukatkin vaihtaa.. no tottakai! :) Nyt ei vaan saa enää, tähän mennessä h&m ollu noita yksivärisiä liukkarisukkia, monessa värissä, mutta loppuun tuohon 9-12kk. kokoon. Äitini oli kyselle niitä, että onko isompia, niin tosi harvoin tulee, ja jos tulee menee samantien.



Joten vinkkejä saa antaa jos niitä sukkia jostain löytyy. Kotona menee sellaisetkin sukat missä ei ole jarruja, mutta vanhemmillani kun on laminaatit, niin just viime vkl huomasin, että siellä on pakko olla liukuestesukat.



Meillä myös kiukutellaan, ja tällä hetkellä menossa sellainen kausi, että jos jotain kielletään, niin sitten sitä tehdään sitä enemmän mitä kielletään, esim. lelujen heittely.



Päiväkahvia tässä kittaan, hartiat on niin jumissa, että jomottanu päätä eilisillasta asti. Täytyy laittaa mies hieromaan illalla kun katsotaan pakoa.



Vispipuuron keittilin tuossa välipalaksi, ajattelin vielä vatkata sen ennen kuin nuo muruset herää..



Eilen oli pieni pakkanen ja luntakin kivasti maassa, tänään taas sataa vettä ja on niin liukasta, kurjaa!

Voi kökkö tätä vesisadetta, kylläpä osaakin ketuttaa!!! Ehdittiin sitten jopa yhtenä päivänä käydä pulkkailemassa, jeejee. Päiväkodin pihassa oltiin aamupäivällä tunnin verran, silloin ei vielä onneksi satanut vettä. Nyt iltapäivällä tuskin enää ulkoilevat, mennään sitten Jessen kanssa harjoittelemaan sisäleikkejä ryhmäläisten kanssa. Jos poika vaan herää riittävän aikaisin päikkäreiltä. Aamullakin maittoi uni peräti kahdeksaan saakka ja äsken kun kävin kurkkasemassa, nukkui todella sikeän ja rauhallisen oloisesti. Hyvä että uni joskus maittaa! ;-)



Eipä muuta tällä kertaa. Tulin vaan nostelemaan pinon etusivulle ja manailemaan keliä.

On kyllä luontoäiti villillä tuulella, kun säätilanne vaihtee koko ajan. Aamulla satoi kovaa vettä, sitten suuria märkiä lumihiutaleita ja nyt vain tuulee ja aurinko paistelee.



Muksuilla kova yskä jatkuu, nukkuivat yön huonosti. Perttu heräsi puolen yön aikaan kovaan yskänpuuskaan ja olikin sitten ihan pirteä poika. Minä torkuin sohvalla ja poika katteli lemppari kirjaansa, vaikka oli tosi hämärää. Välillä vaihtoi istumapaikkaa sohvalta nojatuolille ja takas. Välillä rämppäs tv:tä. Vasta kahden jälkeen simahti.



Minua sattuu rintaan, päähän ja kurkkuun.



auringonkukka: Varmasti Jesse tottuu ja tutustuu nopeasti päiväkodin touhuihin. Mukava, että käytte useamman kerran totuttelemassa ennen virallista hoitoa. On nämä pikkuiset aikamoisia, kun ei pienet verinaarnut tunnu missään.



gerda: Mukava, että poikasen yökyläily sujunut hyvin.



äitykkä: Milloin reissu on?



Minäkin tilasen Fannylle jo kesävaatetta, Pertulle ei vielä jotenkin osaa.



aatun_äippä: Meinasin jo kysyä, kuinka sujui yäkyläily ja rasitus, mutta enpä vielä kysykään :)



Meillä on muutamat Finnwearin eri siniset yksiväriset jarrusukat, taitaa olla juuri kokoa 19-21, mutta minusta niitä oli isompiakin.



Hilda

meidän tietsikka lähtee huomenna taasen huoltoon, joten minua ei hetkeen täällä näy. Suututtaa kyllä koko kapistus, kun kallis kone ostettiin ja koko ajan jotain vikaa!!!



Hilda

Piti vann nopeasti tulla hehkuttamaan, että koirakulta tokenee leikkauksesta hienosti :) Olen ollut koko päivän ihan jännityksessä ja nyt soittivat, että leikkaus oli mennyt hienosti ja koira voi olosuhteisiin nähden hyvin. Jes!

Yksivärisiä jarrusukkia on ainakin halpahallissa, juurikin noita finnveareita. Värivaihtoehtoja on punanen ja sininen.



No muihin asioihin. Meidän poika on sellanen vilpertti ettei perässä meinaa pysyä. Juoksee ja kiipeilee, jos ei muuten yllä jokapaikkaan niin ottaa tuolin avuksi.



Nyt vasta on nukuttuu ensimmäinen kokonainen yö...=(Saiskos jotain univinkkejä? =)Päivällä nukkuu 2-4h, aika paljon mutta en oo aatellu et päikkäreitä kannattais rajottaa.



Hyvä että noeman koira voi hyvin =)Minäkään en ole erityisen koirarakas, sympatiat kuitenkin =)



Täällä on liunta, mutta nyt näyttää olevan +asteita joten se siitä lumesta.



Nyt täytyy kyllä mennä, on liian hiljasta =)

2xmarrasmamma. En usko, että nukkumattomuus johtuu päikkäreistä. Ainakin meillä nukutaan tuollaisia samanlaisia päikkäreitä ja poika nukkuu silti yöt heräämättä 12 tuntia putkeen vähintään.



Meillä on kanssa muuttanut taloon kiipeilijä :) Nostaa itseään kaikkia reunoja pitkin käsilihasten avulla, vetää siis leukoja. Kirjahyllyä pitkin kiipeää myös ja mikä kumminta hakee sieltä aina keskivaiheilta kirjan nimeltä Graalin Mysteeri. Taitaa tulla uskontotieteilijä tuosta pojasta :D Vierassänky oli meillä seinää vasten muutaman päivän ja kiipeili jatkuvasti niitä pohjan ritilöitä pitkin ylös saakka. Monesti tulee huuto sitten kun on päässyt määränpäähänsä, koska rohkeus ei riitäkään vielä laskeutumaan. Aika ovela veijari marrasmammalla, kun hakee tuolin apuun :)



Onnilla on päänahka kuivunut pakkasten myötä älyttömästi. Ihan kuiva silminnähden. Hierottiin nyt vauvaöljyä ja mies on sitä pesemässä parhaillaan pois kylvyssä.



Pitää vielä kertoa tällainen hassu ja vähän hmm.. " nolo" juttu, kun on täällä ollut puhetta poikien oman pippeliensä löytämisestä. Mies sanoi, että kun kyvät illalla yhdessä Onnin kanssa kylvyssä (Onni vannassa, mies suihkussa), niin poika on nyt alkanut tarttua yhtäkkiä miehen sukukalleuksiin :D Ihan hulvatonta!



Mutta joo, pinnasängystä yrittää kundi kovasti pingertää itseään pois yli laidan ja mietinkin nyt, että mitä tehdä. Neuvoja/ehdotuksia? Meillä on Onnlle jo " isompi" sänky valmiina, mutta en usko, että pysyy siinä paria sekuntia kauempaa. Pitäisikö jo yrittää? Kauhistuttaa ajatus, että poika kolahtaisi niskoilleen pinniksestä.



Olen varma, ettei Onni juo tarpeeksi maitoa. Juo mielummin vettä. Teenkin puurot veteen ja juotan jogurttia paljon. Pojalla on kuitenkin kahdessa kynnessä sellainen valkoinen viiru ja muistaakseni se tarkoittaa, että ei saa tarpeeksi kalsiumia. Olenko oikeassa? Tarkoittaako nuo viirut sitä, tietääkö joku?



Ihanan rauhallisesti olette Auringonkukka tutustuneet tarhaan Jessen kanssa! Varmasti mukavaa Jesselle aloittaa tutussa paikassa, että ollaan käyty paikalla enemmän kuin kerran aikaisemmin.



Nyt toivottamaan hyvät yöt pojalle!





Noema

Meillä ukko osti tollaisen pc-viihdekeskuksen ja meinas heivata tän vanhan koneen mettään. Mutta onneksi sain sen väliaikasesti keittiöön toimimaan, niin pääsin moikkaan teitä.



Ensin: Onnea noeman koiran onnistuneelle leikkaukselle! Se on kumma juttu miten noi neljalkaset ystävät on liki yhtä tärkeitä kun lapset. Mutta toisaalta onhan ne perheenjäseniä ja ihmisen parhaita ystäviä :)



Miellä nukutaan päiväunet sisällä. Tossa joulukuussa aloin reenaamaan päiväkotiin meno mielessä. Alkuun taisteli hanttiin mutta nyt nukkuun ihan hyvin eikä paa hanttiinkaan.



Kiukutella täällä osataan myös. Kun oikein pahoittaa mielensä nin laittaa kädet puuskaan, alahuulen rullalle ja painuu pois. Tai kun tekee pahaa eikä voi vastustaa sitä pahan tekoa ja öiti kimpaantuu kovasti niin oikein kirkuu ja tulee halimaan. Kun harmittaa niin vietävästi, mutta pakko vaan on sitä kiellettyä tehdä. Tästä tyyppiesimerkki on tiskikoneesta likaisten astioitten pois nosto. Mrrr..........



En nyt muista mitä muuta piti kommentoida. Auringonkukan päiväkotiharjoittelua on kiva lukea. Kuulostaa aika tutulta. Meillä tilanne on tasoittunut, mutta illat on aika kauheita. Tyttö itkee ikäväänsä ja väsymystään lähes koko illan nimittäin. Ei puhettakaan että voisi lähteä koiran kanssa lenkille tai jotain muuta kun lapsi on niin kärttyinen. Sitä jotenki ajatteli että nyt kun remppaa e viikolla tehä ku menin hommiin niin saisin itelleni edes hetken omaa aikaa, mutta vielä se ei näköjään ole mahdollista. Aikansa kutakin. Mutta muuten sen ekan katastrofipäivän jälkeen on mennyt paremmin. Itkee kyllä vietäessä ja jää itkemään :( mutta rauhoittuu, syö, nukkuu ja jo vähän leikkiikin. Kait tämä tästä. Niin koville se alku otti että maaliskuun alusta alan tekemään 3 pv viikossa töitä, ja lapset siis tarhassa vain kolmena päivänä viikossa. Näin jatketaan ensi syksyyn.



Nyt on jouduttava nukkumaan! Ihanaa kun pino näin hienosti oli " pystyssä" . Paljon terkkuja kaikille!



Toivottaa Tiituliitu ja tytöt (joista muuten nuorimmalla taas musta silmä ku koheltaa...)

Tänään sujui jo melkoisen hienosti meidän päiväkotiharjoittelu. Sisällä Jesse oli ensimmäiset minuutit sylissä tai nojailemassa mun jalkoihin, mutta sitten leikki vei mukanaan. Hymyili kovasti ja höpötteli yhtä vilkkaasti kuin aina kotonakin. Ulkosalla kun oltiin, alkoi jo itse ottaa kontaktia tarhan täteihin, tapitti silmiin ja hymyili, esitteli lapiota jne. Potki jopa palloa vähän aikaa tädin kanssa eikä varmasti muistanut äidin olemassa oloa moneen minuuttiin. :-) Muiden lasten seura ei edelleenkään kiinnosta muttei harmitakaan.



Ensi viikon alkupuolella kokeilen jättää Jesseä vähäksi aikaa " yksin" tarhan pihalle, katsotaan miten sujuu. Ensi viikolla pitäisi myös kokeilla sisälle jättämistä ja siitä tätien kanssa siirtymistä ulkoleikkeihin. Voi apua miten jo ajatuskin jännittää vaikka tiedän että puhutaan vaan tunnista, parista ilman äitiä tai isiä. Ei ne tädit vaan siellä anna läheskään niin paljon huomiota, leikkiseuraa, ripeää apua jos kaatuu rähmälleen jne kuin mihin Jesse on tottunut. Oon tainnut itse paapoa ja leikittää toista vähän liikaakin?? Kovaan kouluun joutuu reppana. :-/



Hilda: Toivottavasti viime yö sujui jo paremmin yskäisten lapsosten kanssa! Kurjaa joutua valvomaan kun on itsekin puolikuntoinen! Niin joo ja toivottavasti huoltavat teidän koneen pian! Eihän se nyt käy päinsä ettet pääse palstailemaan!!!! ;-)



Noema: Kiva kuulla että leikkaus oli mennyt hyvin ja koira voi aloittaa toipumisen! :-)



Tiituliitu: Oon myös varautunut kiukkuisiin iltoihin sitten kun tarhahommat tosissaan alkaa. Melkoinen meteli on päiväkodissa ja sellaisen kuunteleminen päivät pitkät varmasti jo osaltaan väsyttää kaikkien muiden virikkeiden lisäksi. Ja pitäähän sitä sitten protestoida sitäkin kun on joutunut päivän ikävöimään. Raskasta varmasti, mutta täytyy vaan yrittää olla ymmärtäväinen. Hyvä että teillä on alkanut sujua vähän paremmin hoidossa. Eiköhän sekin päivä vielä tule kun tyttö vilkuttaa sulle iloisena hoitopaikan ovella. :-)



Nyt pitää mennä vähän järjestelemään huushollia kun saadaan parin tunnin kuluttua vieraita (työkaverini puolen vuoden ikäisen tyttönsä kanssa, kivaa).