Manipuloiva lapsi

Kirjoitin kun tässä tapoin aikaa odottaen tuon hiljenemistä. Toiste en taida tänne kirjoittaa - suomalaiset on just näinno, tällaisia. En oikeasti pyydä neuvoja, myötätuntoa lähinnä. Ja sitä on näemmä turha pyytää. Ja nukkuu veljen kanssa samassa huoneessa, yövalo päällä. Ei ole mitään oikeasti mikä pelottaa, kunhan hakee huomiota. 

Kuulostaa vanhimmalta sisarukseltani. Viittäkymppiä lähenee ja edelleen samanlainen. Jotkut eivät koskaan opi tuosta pois, ei vaikka kuinka tekisi kaiken oppaiden mukaan oikein. Jotkut vaan ovat pershäröisiä. Tsemppiä sinne.

Vierailija kirjoitti:

Ootko joku sekopää?

Siltä kuulostaa, varmaan seuraavaksi kokeilee sähkömoppia. 

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa vanhimmalta sisarukseltani. Viittäkymppiä lähenee ja edelleen samanlainen. Jotkut eivät koskaan opi tuosta pois, ei vaikka kuinka tekisi kaiken oppaiden mukaan oikein. Jotkut vaan ovat pershäröisiä. Tsemppiä sinne.

Tiedätkö mistä pershäiriöt tulevat? Traumoista, esim. hullujen vanhempien aiheuttamina. Ei kukaan synny pershäröksi. 

Oletko sä ihan vajaa. Otan osaa, toivottavasti saat apua keharin elämääsi. 

Vierailija kirjoitti:

Näin on tehtykin ja seurauksia on annettu. Väsyttää vaan illasta toiseen jatkuva taistelu, sama kuvio toistuu tämän lapsen kanssa muutamissa muissakin asioissa. Jos ei aaa tahtoaan läpi, alkaa hirveä huutaminen ja draama. Tai tyyliin pyydän siivoamaan huoneensa. Vaikka ollaan sovittu/ lahjoitti/asetettu seuraamuksia, aina sama tilanne. Ulisee ja kiljuu/kirkuu kun pyytää jotain mikä ei vie välttämättä kun 20 sekuntia (tyyliin siivoa huoneesi lattia). Siksi käytin sanaa manipulointi kun käytös on ihan mahdotonta, tilanteesta toiseen - manipuloi toisia taipumaan tahtoonsa ja usein veli esimerkiksi alkaakin siivoamaan vimmalla hänen jälkiään kun toetää, että meidän on pakko tulla komentamaan kun toinen kirkuu. Ihan kestämätön tilanne. Ja turha inistä mistään asenteesta, alkaa vtuttaa vähempikin. 

Minusta kuulosta siltä, että lapsella ei ole kaikki ihan hyvin.

jotain autismiin liittyvää. Tunteiden hallinnan kanssa jotain häikkää.

Hakekaa apua.

Ei ole ihan tavan.

Sulla ei taida olla lapsia. Ap mainitsi vaikeista tilanteista, jos ei nyt kuitenkaan lähdetä lapsia diagnosoimaan. Aika ala-arvoista kommentointia. 

Sinä

kuukwt sitä manipuloinninsi, vaikka se on jotain muuta. Hakekaa apua lääkäristä. 

Laita laitokseen ettei sun muut lapset joudu kärsimään tollasesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jospa karjaiset kunnolla ja laitat rajat. Pelikiellot, aresti ym. Ei tuollaista terrorisointia pidä sietää. Mihin tuo kiljuminen päättyy. Otatte viereen, niinkö? 

Nimenomaan on karjaistu ja asetettu rajat. Seurauksena ulisee ja Ulvoo tekoitkua ja draamailee. Ei oteta viereen tietenkään. Ihmettelen vaan tuota käytöstä kun ei ole ihan normaalia. Päivällä jutellaan kyllä mutta illalla monta kertaa viikossa sama homma. 

Mulle tulee mieleen, että pelkää jotain. 10 v. aika usein jo haluaa omaa rauhaa. Olisiko tämä ainoa aika saada huomiota ilman nuorempia sisaruksia teiltä vanhemmilta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jospa karjaiset kunnolla ja laitat rajat. Pelikiellot, aresti ym. Ei tuollaista terrorisointia pidä sietää. Mihin tuo kiljuminen päättyy. Otatte viereen, niinkö? 

Nimenomaan on karjaistu ja asetettu rajat. Seurauksena ulisee ja Ulvoo tekoitkua ja draamailee. Ei oteta viereen tietenkään. Ihmettelen vaan tuota käytöstä kun ei ole ihan normaalia. Päivällä jutellaan kyllä mutta illalla monta kertaa viikossa sama homma. 

Pelkät rajat eivät riitä, vaan pitää olla myös jotain millä lasta saa estettyä ylittämästä niitä rajoja. Esimerkiksi ulinan ja tekoitkun kieltäminen, ja riittävän tuntuva rangaistus niistä voisi toimia. Toimiva rangaistus on sellainen, että sen avulla saa lapselta "luulot pois", eli että rangaistus katkaisee uhman lapselta.

Vierailija kirjoitti:

Rauhallisesti jo päivällä kerrotte mikä seuraus on jos alkaa huutamaan ja mikä palkinto odottaa kun on oppinut nukkumaan omassa sängyssä.

Sitten vain vastamelukuulokkeet itselle ja nuoremmat vaikka mummolaan tai sitten he vain joutuu hetken kärsimään. 

Lapsi omaan sänkyyn ja sadut siellä ja hyvät yöt.

Minkä "palkinnon" ihminen saa nukkumisesta??? =D=D=D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jospa karjaiset kunnolla ja laitat rajat. Pelikiellot, aresti ym. Ei tuollaista terrorisointia pidä sietää. Mihin tuo kiljuminen päättyy. Otatte viereen, niinkö? 

Nimenomaan on karjaistu ja asetettu rajat. Seurauksena ulisee ja Ulvoo tekoitkua ja draamailee. Ei oteta viereen tietenkään. Ihmettelen vaan tuota käytöstä kun ei ole ihan normaalia. Päivällä jutellaan kyllä mutta illalla monta kertaa viikossa sama homma. 

Mulle tulee mieleen, että pelkää jotain. 10 v. aika usein jo haluaa omaa rauhaa. Olisiko tämä ainoa aika saada huomiota ilman nuorempia sisaruksia teiltä vanhemmilta?

Jatkan vielä. Voisitteko sopia, että joka ilta saisi vaikka 15 minuuttia olla vanhemman kainalossa ja vaikka vain juttelisitte, mitä päivän aikana tapahtui, mikä oli kivaa ja jos joku ei mennyt ihan putkeen. Huomiota hän varmasti kaipaa ja ehkä tosiaan on jokin huolikin. Kuolemanpelko (oma tai vanhemmat) alkaa tuossa iässä jo vaivata mieltä.

Mikset vaan anna lapsen nukkua vieressä?

Pistä se nurkkaan seisomaan ja sano, että sieltä ei tulla pois ennen kuin käytös muuttuu. Nurkan tuijottelu muutaman sentin päästä on niin ikävä kokemus, että se yleensä motivoi olemaan kunnolla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näin on tehtykin ja seurauksia on annettu. Väsyttää vaan illasta toiseen jatkuva taistelu, sama kuvio toistuu tämän lapsen kanssa muutamissa muissakin asioissa. Jos ei aaa tahtoaan läpi, alkaa hirveä huutaminen ja draama. Tai tyyliin pyydän siivoamaan huoneensa. Vaikka ollaan sovittu/ lahjoitti/asetettu seuraamuksia, aina sama tilanne. Ulisee ja kiljuu/kirkuu kun pyytää jotain mikä ei vie välttämättä kun 20 sekuntia (tyyliin siivoa huoneesi lattia). Siksi käytin sanaa manipulointi kun käytös on ihan mahdotonta, tilanteesta toiseen - manipuloi toisia taipumaan tahtoonsa ja usein veli esimerkiksi alkaakin siivoamaan vimmalla hänen jälkiään kun toetää, että meidän on pakko tulla komentamaan kun toinen kirkuu. Ihan kestämätön tilanne. Ja turha inistä mistään asenteesta, alkaa vtuttaa vähempikin. 

Minusta kuulosta siltä, että lapsella ei ole kaikki ihan hyvin.

jotain autismiin liittyvää. Tunteiden hallinnan kanssa jotain häikkää.

Hakekaa apua.

Ei ole ihan tavan.

Tätä juttuahan yritetään kaikille pakottaa nykyään. Eli tunteiden sanoitusta ja jos se ei auta, niin kehotetaan hakemaan adhd- tai autismidiagnoosi.

Vierailija kirjoitti:

Mikset vaan anna lapsen nukkua vieressä?

Typerä neuvo. Ei kukaan pysty nukkumaan kunnolla, jos joku on kyljessä. Mitä sitten, jos toinenkin lapsi haluaa? Hänet on otettava myös. 

Lapsia kasvatetaan, ei anneta periksi. 

Vakava keskustelu lapsen kanssa ja ilmoitat asiasta kouluterveydenhuoltoon. Lapsi pääsee psykologille ym mihin tarve. 

Sinulla kuuluu olla auktoriteettia, ei lapsella

Vierailija kirjoitti:

Kirjoitin kun tässä tapoin aikaa odottaen tuon hiljenemistä. Toiste en taida tänne kirjoittaa - suomalaiset on just näinno, tällaisia. En oikeasti pyydä neuvoja, myötätuntoa lähinnä. Ja sitä on näemmä turha pyytää. Ja nukkuu veljen kanssa samassa huoneessa, yövalo päällä. Ei ole mitään oikeasti mikä pelottaa, kunhan hakee huomiota. 

Kyl mä muistan kun oma äiti nillitti, että et sä mitään pelkää vaan haluat nyt saada tahtosi läpi, ja kato kun mä kyllä tiedän ja näen tämmöiset asiat kuule.

Muuten vaan näin niin järkyttäviä painajaisia ja pelkäsin pimeää niin paljon, että mitkään kauhuleffat ei pääse sille tasolle. 

Vierailija kirjoitti:

Sinulla kuuluu olla auktoriteettia, ei lapsella

Tuo on vaikea juttu. Lapsi pystyy painostamaan äitiään miljoonalla eri keinolla, kun taas äidin keinovalikoima on tyypillisesti erittäin rajattu. Kuvainnollisesti sanottuna tässä tahtojen taistelussa lapsi taistelee hampaisiin asti aseistettuna, kun taas äiti taistelee kädet selän taakse sidottuina.