Lue keskustelun säännöt.
Jos entinen koulukiusaajasi tulisi lähes 40 vuoden jälkeen pahoittelemaan käytöstään, niin mitä sanoisitte?
19.02.2024 |
Eikä kyse olisi siis mistään pienestä naljailusta, vaan herkimmässä teini-iässä vuosia kestäneestä henkisestä rääkistä, johon hyvin usein liittyi mahdollisimman pahasti toteutettu häpäisy sekä rankka fyysinen väkivalta. Mitä sanoisitte? Millään anteeksipyynnöllä asiaa ei voi korjata, koska tästä kaikesta on aiheutunut pysyviä sekä henkisiä että fyysisiä vammoja. Henkisiin vammoihin vuosien psykoterapia. Kaikki hoitokulut on menneet omasta pussista, tuo nilkki pääsi aikoinaan kaikesta vastuusta. Nyt sitten vanhemmiten häntä alkanut syyllisyys painamaan. Tässähän on kyse vaan siitä, että hän haluaisi synninpäästön, mutta siihen en ole halukas, joten poistuin tilanteesta sanomatta mitään.
Kommentit (169)
"Ei tarvitse pyydellä anteeksi. Meillä on omaisuutta yli puoli miljoonaa, ja kuukausituloni ovat reilut 6 tonnia. Kokoomusta äänestelen. Mites sulla?"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Ei tarvitse pyydellä anteeksi. Meillä on omaisuutta yli puoli miljoonaa, ja kuukausituloni ovat reilut 6 tonnia. Kokoomusta äänestelen. Mites sulla?"
Surullista, jos aidosti pidät kokoomuksen äänestämistä jonkinlaisena meriittinä.
Käske kärsiä saman verran ja sitten tulla pahoittelemaan tapahtunutta, sitä että kun kokee sen itse ja joku vaan tulee sanol anna anteeksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Ei tarvitse pyydellä anteeksi. Meillä on omaisuutta yli puoli miljoonaa, ja kuukausituloni ovat reilut 6 tonnia. Kokoomusta äänestelen. Mites sulla?"
Surullista, jos aidosti pidät kokoomuksen äänestämistä jonkinlaisena meriittinä.
Kuulostat kiusaajalta.
Näin on käynyt. Muutamakin henkilö on tullut pyytämään anteeksi, kun ollaan sattumalta nuoruuden kotipaikkakunnalla käydessäni törmätty. Minulle tämä on aikuisiällä yhdentekevää - sillä ei voi enää korjata pysyviä vaikutuksia itsetuntoon eikä sosiaalisiin tilanteisiin liittyvän ahdistuneisuushäiriön vaikutusta työuraan ja koko elämään. En ole vastannut anteeksipyyntöihin oikein mitään, koska mielestäni asiasta on näin paljon jälkikäteen ihan turha keskustella, kun ei se kuitenkaan mitään muuta. Olen siis muutaman vaivautuneen sanan vaihtamisen jälkeen poistunut paikalta ja toivonut, ettei tarvitse nähdä kyseistä henkilöä enää koskaan missään. Pahimmalta kiusaajaltani sain joskus saanut FB-kaveripyynnön, mutta en hyväksynyt sitä, joten en tiedä eikä oikeastaan kiinnosta miksi hän sellaisen lähetti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis luulin aluksi että ap puhuu jostain kuuluisasta henkilöstä, entisestä koulukiusaajasta.
Vierailija kirjoitti:
Siis luulin aluksi että ap puhuu jostain kuuluisasta henkilöstä, entisestä koulukiusaajasta.
En puhu kenestäkään kuuluisasta vaan ihan tavallisesta tallaajasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vastaisin, että voisin antaa anteeksi, mutta en halua tehdä sitä. Ei kiinnostele 😀. Lopuksi sanoisin että olepa ystävällinen ja häivy silmistäni sinä sairas rotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ottaisin anteeksipyynnön vastaan, mutta en antaisi anteeksi. En ymmärrä enkä hyväksy kiusaajieni karmeita sanoja ja tekoja, en nyt enkä koskaan. Hyvä vain jos aidosti katuu ja ymmärtää tehneensä väärin, mutta anteeksi en antaisi.
Mä varmaan sanoisin ihan suoraan että takiasi olen menettänyt mielenterveyteni ja talouteni, että miten ajattelit anteeksipyynnön korvaavan nämä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen kokenut kiusaamista, mutta en ole halunnut siitä uhriutua. Persoonaan on varmaan vaikuttanut, mutta muuten ei nykyään vaikuta millään lailla mun elämään. Miksi vaikuttaisi, kun asia on muinaishistoriaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Ei tarvitse pyydellä anteeksi. Meillä on omaisuutta yli puoli miljoonaa, ja kuukausituloni ovat reilut 6 tonnia. Kokoomusta äänestelen. Mites sulla?"
Surullista, jos aidosti pidät kokoomuksen äänestämistä jonkinlaisena meriittinä.
Kuulostat kiusaajalta.
Kiusaajalta, josta ei ole koskaan ollut äänestämään Kokoomusta :D
Yllättyisin, koska kiusaaja veti itsensä kattokiikkuun parikymppisenä. Todella hyvä valinta, harmi ettei tehnyt sitä jo 15v aiemmin.
Kutsuisin kotiini kahville ja juttelisin hyvässä hengessä. Kertoisin, etten kanna kaunaa ja menneet voidaan unohtaa. Sitten kun hän on lähdössä, toteaisin, että kiva kun kahvi maistui. Minä nimittäin kusin siihen.
Kertoisin hänelle, että olen onnellinen, koska hän ei kuulu millään tavalla nykyiseen elämääni, ja jatkossakin haluan asioiden mennä niin. Hän ei ole minulle enää mitään.
Olen monesti ajatellut että jos itse tietäisin olevani vaikka parantumattomasti syöpäsairas saattaisin vierailla lapsuusaikaisella kotiseudullani tapaamassa muutamaa henkilöä korkojen kera, jos ymmärrätte... Se mm. on tässä maailmassa todella sairasta, että uhrin, esim. minun maksettavaksi jää pitkät psykoterapiat ja paljon muuta, itse tapahtuneiden kärsimysten ohella. Ei, yksikään anteeksi pyyntö tässä maailmassa ei korvaa sitä.
Vierailija kirjoitti:
Olis tuo kai ihan ok. En kai pistäisi pahakseni. Olisi ainakin jälkeenpäin ymmärtänyt tehneensä väärin.
Sama mietin. Jos se sellaista puhuisi, niin olisihan se muutos jo itsessään. Hän ei tuollaisia olisi koskaan silloin ennen sanonut. Joten sanoinin, että helvettiä teit minun elämästäni tuolloin, mutta koska pyydät anteeksi vilpittömästi, saat anteeksipyyntösi.
Oh-oh. Kylläpä ottaa kiusaajalla koville, kun saa maistaa vähän omaa lääkettään :D Sanon sinulle saman, minkä kiusaajani sanoivat minulle: Ken leikkiin ryhtyy se leikin kestäköön.
Sinähän tämän aloitit oksennuksella heikkoudesta ja työkyvyttömyydestä.