Ketuttaa kun kaveri ei koskaan tarjoa olutta, kyytiä, kahvia tai muuta
Alkaa tuntumaan, että aika yksipuolista tämä meidän ystävyys. Minä saatan spontaanisti tarjota juotavaa baarissa, melkein aina mennään minun autolla esim kauppaan, yhden kerran on juotavaa tarjonnut baarissa, ja silloinkin tiesi etten voi ottaa kun olin autolla liikeella! Jos muuten vaan kyläilen hänen luona, niin ei edes kahvia välttämättä tarjoa.
Oonksmä joku itsestäänselvyys, vai niuho..?
Kommentit (28)
Sama täällä. Tarjoan harva se kerta kun olemme ulkona. MUTTA nyt olen tehnyt selväksi että jokainen maksaa omansa. Tapaamiset on harventuneet. Ja miksi aina minun kotona? Miksei hänen luona? Minulla kaapit täynnä sekä ruokaa että juotavaa. Kai se vetää puoleensa.
Näitä tosiaan on, jotka kyllä ottavat apua ja tarjoomuksia vastaan, jopa pyytävät, mutta eivät ikinä tarjoa tai kutsu itse. Yksi mieheni autoton ystävä pyysi aina hakemaan kotoaan, kun oltiin kutsuttu esim. mökille, vaikka julkisilla olisi päässyt ihan lähelle, sieltä olisi haettu. Mökille tuli moneksi päiväksi täysihoitoon ilman tuliaisia, missään ei auttanut eikä mihinkään osallistunut. Kutsuu itsensä mukaan autokyytiin, kun menevät kuntosalille, mutta treenin jälkeen ei tule mieleenkään tarjota edes kahvikupillista, menee jonossa aina miehen jälkeen jollain tekosyyllä. No, eipä olla enää kutsuttu mökille eikä mieskään ole treeneistä menossa kotiin päinkään, vaikka olisikin.
Minun ns "ystävä" ...tai ehkä pikemminkin enää vain tuttu, jolle olen avautunut siitä että kun on enää vähän ystäviä ja ois kiva käydä kahviloissa ja ravintoloissa syömässä ja vaikka joskus jossain etelän auringossa. Kerran pyysin häntä lähtemään kahvilaan, sanoi että hänellä on rahat niin vähissä että nyt ei parane tuhlata, sanoin että no mennään vaan ku ei oo muuta tekemistä, mä voin tarjota. No hän otti sit oikein erikoiskahvin ja ison kaikista kalleimman leivoksen. No, ei mun talous siihen kaadu, mut sittemmin hän alkoi ns kiristää minua, että hän voi lähtee seuraks jos minä maksan. Auts! Nauroinkin hänelle muka vitsinä, että tuohan on omanlaistaan seuralaispalvelua, mut sä et vaan ota maksua rahana vaan tarjoiluina ja hihittelin muka hänen hyvää businessideaa. Ilmeisesti ei tjunnu mun vit...lua.
No jätin ne treffit väliin ja parikin kertaa tein sitten niin että kerroin hänelle kuinka olin ollut jonkun muun ystävän kanssa siellä ja täällä ja vähän liioittelinkin mitä oltin tehty ja mitä syöty. Siitä sait toisten hyväksi käyttäjä.
Joo, mulla kans auto ja monta autotonta ystävää. Ne ei edes enää kysy vaan olettaa että haen ja vien heidät eteenkin jos minä ehdotan tapaamista. Ja siis kesälläkin, molemmat pääsis fillarilla jos johonkin pitäs alle 5km matka päästä, ei, he olettaa että minä kuskaan. On jopa sattunut sekaannusta, kun oltiin sovittu tapaaminen paikassa xx tiettyyn klo aikaan. En minä huolehdi heidän kulkemisistaan. Eräs ei tullut paikalle kun oletti että haen hänet. Ei tosin kyllä kysynytkään kyytiä. Sitten oli ihan ihmeissään kun jäi porukasta. Daa.... olisitpa kysynyt. Tosin en olisi häntä ehtinytkään hakemaan.
Jännä miten jotkut ihmiset pitää muiden palveluksia itsestäänselvänä, jopa oletusarvollisena. Törkeyden huippu ja on ihan suoranaista toisten hyödyntämistä. Sen verran pitää nöyryytä olla että edes pyytää.
paska tyyppi vuorotellen tarjoillaan
Mulla oli yks työkaveri, ja kun oltiin ulkomaan semmassa, hänellä oli mies ja kaksi lasta mukana. Pyysivät minua kanssaan syömään. Kun tuli laskun aika, koko perhe odotti, että minä maksaisin laskun, kun olivat niin ystävällisesti kutsuneet syömään Toisen kerran oltiin isommalla porukalla syömässä ulkona. Sitten perheen pitikin lähteä enne lasku tuloa nukuttamaan lapsia, ja jätttivät oman laskunsa yhdelle toiselle työkaverilleni. Ihme touhua.
Nyt ihmettelen yhtä ystävää, joka kutsui viettämään viikonloppua yhteen kaupunkiin. Ei kuulemma kannata varata hotellia, kun hän hoitaa. Nyt rupesi kinuamaan kuitenkin ennakkomaksua, vaikka olin ajatellut tarjota illallisen ja muuta oman osuuteni maksamiseski. Olen tarjonnut hänelle ennenkin, että ei ole jäänyt saamapuolelle minulta koskaan. Ihme touhua. Onko ihmisillä niin kova vaje jostain parista satkusta.
Eräs iäkkäämpi tuttu tekee satunnaisesti sitä että kun tietää minut hyvin nopeaksi ihmiseksi joka ei jaksa hidastempoisuutta ja jonottamista, odottelua ym jaarittelua, niin kun mennään kahville jossa ruuhkaa, hän ottaa jotain ja vasta siinä kohtaa kun ollaan kassalla yhtä aikaa hänellä ei oo ees rahoja esillä, myyjä kysyy samasta vai erikseen, niin hän ei sano mitään vaan kuuntelee maksaisinko minä että päästään nopeammin eteenpäin. Tein pari kertaa sen virheen "nä voin maksaa nää niin päästään istumaan jo" tms ja hän ilmeisesti toivoo mun tekevän jatkossakin joskus näin.