Muita, jotka on pilattu kasvattamalla pumpulissa?

Minä. Tosin koen, että se lähtee lapsesta. Lapseni oli pienestä asti laiska. 

Koulun pakotin läpi kunnialla. Vahdin, että teki tehtävät. (Muuten ei olisi tehnyt.)

Hassua, sama juttu minulla. Ei lapsena juurikaan vaadittu tai patisteltu mihinkään ja sain ns. vapaasti kasvaa ja tällaiseksi päämäärättömäksi ajelehtijaksi sitten tulin.

Mitä jos ottaisit vastuun ihan itse omasta laiskuudestasi etkä syyttäisi vanhempiasi?

Jos tiedostat, että sinun pitäisi jotain tehdä, niin tee, äläkä mieti selityksiä miksi et asiaa tekisi!

Minultakaan ei vaadittu lapsena oikein mitään ja olen perusluonteeltani laiska, mutta kyllä minä silti teen paljonkin asioita ihan vain siksi että on pakko. 

Merkillistä, että syytätte omasta laiskuudestanne vanhempianne.

Vierailija kirjoitti:

Mitä jos ottaisit vastuun ihan itse omasta laiskuudestasi etkä syyttäisi vanhempiasi?

Jos tiedostat, että sinun pitäisi jotain tehdä, niin tee, äläkä mieti selityksiä miksi et asiaa tekisi!

Minultakaan ei vaadittu lapsena oikein mitään ja olen perusluonteeltani laiska, mutta kyllä minä silti teen paljonkin asioita ihan vain siksi että on pakko. 

Miksi tuota tarvii pitää syyttämisenä? Kasvatus vaikuttaa lapseen ja sen myöhempään elämään, eikä sen vaikutuksen sanoittaminen ole heti jotain syyttämisulinaa.

Minun kohdalla oli niin että komensi tekemään milloin mitäkin ja jos vähänkin olin erimieltä niin siitä seurasi vitunmoinen saarna isoveli ja pikkuveli(velipuoli) molemmille vain joskus jotain pientä tästä johtuen omassa elämässä usein miten välttelen niitä mitä kotona komennettiin/pakotettiin  tekemään ja minulle kotona useampaan kertaan sanottu että olet hyvä silloin kun sinulla voi jotain teettää

Vierailija kirjoitti:

Mitä jos ottaisit vastuun ihan itse omasta laiskuudestasi etkä syyttäisi vanhempiasi?

Jos tiedostat, että sinun pitäisi jotain tehdä, niin tee, äläkä mieti selityksiä miksi et asiaa tekisi!

Minultakaan ei vaadittu lapsena oikein mitään ja olen perusluonteeltani laiska, mutta kyllä minä silti teen paljonkin asioita ihan vain siksi että on pakko. 

No mikä pakko sun on tehdä? Ei minun ole pakko tehdä mitään.

Sama juttu minulla. Olen perheen nuorin lapsi ja on paljon isosisaruksia. Minun ei ole koskaan pitänyt tehdä enkä ole saanutkaan koska tietenkin aina joku isompi tekee kaiken paremmin. No nyt sitten olen työtön ja masentunut varmaan koko loppuiän.

Vierailija kirjoitti:

Mitä jos ottaisit vastuun ihan itse omasta laiskuudestasi etkä syyttäisi vanhempiasi?

Jos tiedostat, että sinun pitäisi jotain tehdä, niin tee, äläkä mieti selityksiä miksi et asiaa tekisi!

Minultakaan ei vaadittu lapsena oikein mitään ja olen perusluonteeltani laiska, mutta kyllä minä silti teen paljonkin asioita ihan vain siksi että on pakko. 

Miksi sinun on pakko tehdä? En minä ainakaan koe mitään pakkoa tehdä yhtään mitään.

Vierailija kirjoitti:

Merkillistä, että syytätte omasta laiskuudestanne vanhempianne.

Lapsenko syy sekin on jos siitä tulee aikuisena kylmä psykopaatti kun ei lapsena saanut vanhemmilta rakkautta. Merkillistä on myös tämä miten jotkut väittää että vanhempien ja kasvatuksen vaikutus olisi täysi 0 lapsen kehityksessä.

Eli työttömät onkin tämän ketjun mukaan vaan laiskoja koska äiti ei laittanut tiskaamaan kotona. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä jos ottaisit vastuun ihan itse omasta laiskuudestasi etkä syyttäisi vanhempiasi?

Jos tiedostat, että sinun pitäisi jotain tehdä, niin tee, äläkä mieti selityksiä miksi et asiaa tekisi!

Minultakaan ei vaadittu lapsena oikein mitään ja olen perusluonteeltani laiska, mutta kyllä minä silti teen paljonkin asioita ihan vain siksi että on pakko. 

Miksi sinun on pakko tehdä? En minä ainakaan koe mitään pakkoa tehdä yhtään mitään.

Pestä pyykkiä, pitää edes jonkinlaista siisteystasoa kotona, huolehtia että lapsilla on ruokaa, lenkittää koiraa räntäsateessa jne. Ihan arjen normaalit rutiinit. 

Joku muu kyseli, että miten ap muka syytti vanhempiaan. Eikö hän kirjoittanut, että hänet on kasvatettu piloille?

Minua ei kasvatettu pumpulissa mutta kotitöihin minulla ei ollut asiaa. enempää en taustastani kerro, se ei kuulu kenellekään.

Siitä kuitenkin olen kiitollinen että lapsuus ja nuoruus oli rankkaa ja kovaa aikaa. Kasvatin itse itseni, huolehdin itsestäni jo varsin pienestä. Sitä oppi, että jos jotain tässä maailmassa haluaa, se on tehtävä ja hankittava itse.

Tietysti sitä oppi myös että kehenkään toiseen ei kannata luottaa. Sitä oppi niin itsenäiseksi ja omillaan pärjääväksi ettei koskaan kehenkään ole turvautunut.  Elän yksin ja tulen mainiosti toimeen koska olen oppinut miten tässä maailmassa pärjää.

On tehtävä työtä, hankittava tietoa ja taitoja joiden avulla nostaa osaamistaan ja sitä kautta pääsee parempiin ansioihin. Helppoa se ei ole, mutta nautin haasteista.

Olen ehkä hieman kova siinä mielessä että mihinkään liirum-laarumeihin en miesten taholta usko. Olen jalat maassa ihminen.  En ole kova niitä kohtaan jotka minua hyvin kohtelevat, mutta en anna itseäni höynäyttää.

Se  huono puoli tässä on, että  välillä liian kauan ytittää selvitä yksin vaikeistakin asioista. Apua tulee haettua vasta kun on pakko. Se kun tulee tuolta selkärangasta, ei ole niin helppo oppia siitä pois.

Kaiken kaikkiaan elämäni on nyt hyvää. On työ josta pidän, toimeentulo, ei taloudellista huolta eikä ketään jota joutuisi passaamaan. Ystäviä ja kavereita on.  En ole yksin jos en halua olla - usein haluan.  

Ei kova alku elämälle aina ole huono asia. Luonteesta se varmaan paljon riittppuu miten ihminen pärjää. Ne hemmotellut ja pumpuliin käärityt varmasti pärjää usein paljon huonommin. 

Terve. nainen 37 vuotta.

Mut on kasvatettu vihalla saata**a ja pe*kelettä ja suomalaisia kansan latistavia viisauksia viljellen. Meillä on suvussa korkeata älykkyyttäkin, mutta lapsuudenperheeni olot latisti pitkäksi aikaa elämänilon ja itsetunnon. 

Ap, aina on mahdollista muuttaa elämänsä suuntaa. Voimia, kyllä pystyt siihen :)

Minustakin tuli lopulta onnellinen.

No harmi. Nyt olet kuitenkin aikuinen, vapaa ja vastuussa itsestäsi.

Ihan turhaa märinää. Tätä näkee paljon, ei olla sitä mitä haluttaisiin olla, ja sensijaan että tehtäisiin asialle jotain, asialle kaivetaan joku syy joko kyökkipsykologisoinnilla tai ihan terapiassa asti. Sitten kaikki onkin vanhempien/koulun/kaverin/yhteiskunnan syytä ja sitä sitten ulistaankin loppuelämä.

Jos haluat muuttua, muutu!

Vierailija kirjoitti:

Ihan turhaa märinää. Tätä näkee paljon, ei olla sitä mitä haluttaisiin olla, ja sensijaan että tehtäisiin asialle jotain, asialle kaivetaan joku syy joko kyökkipsykologisoinnilla tai ihan terapiassa asti. Sitten kaikki onkin vanhempien/koulun/kaverin/yhteiskunnan syytä ja sitä sitten ulistaankin loppuelämä.

Jos haluat muuttua, muutu!

Asia ei kuitenkaan siitä miksikään muutu että vanhemmat on antaneet huonot lähtökohdat elämään joten heillä on joku vastuu kuitenkin ollut siinä kasvatuksessa, täten heitä voidaan myöskin syyttää jossain määrin. En ymmärrä oikein tällaisia jotka kiistää täysin että vanhemmilla olisi ollut minkäänlaista osaa asiassa, puolustelevatkohan sitten jollain tapaa itseään jos nykyään ovat vanhempia itse, etteihän minulla mitään vastuuta tässä kasvattamisessa ole ja lapsen oma syy millaiseksi tulee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä jos ottaisit vastuun ihan itse omasta laiskuudestasi etkä syyttäisi vanhempiasi?

Jos tiedostat, että sinun pitäisi jotain tehdä, niin tee, äläkä mieti selityksiä miksi et asiaa tekisi!

Minultakaan ei vaadittu lapsena oikein mitään ja olen perusluonteeltani laiska, mutta kyllä minä silti teen paljonkin asioita ihan vain siksi että on pakko. 

Miksi sinun on pakko tehdä? En minä ainakaan koe mitään pakkoa tehdä yhtään mitään.

Pestä pyykkiä, pitää edes jonkinlaista siisteystasoa kotona, huolehtia että lapsilla on ruokaa, lenkittää koiraa räntäsateessa jne. Ihan arjen normaalit rutiinit. 

Joku muu kyseli, että miten ap muka syytti vanhempiaan. Eikö hän kirjoittanut, että hänet on kasvatettu piloille?

En ole lähtenyt edes perhe-elämään koska ei ole ollut mikään pakko ja siitä tulisi vain muita juttuja mitä olisi pakko tehdä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan turhaa märinää. Tätä näkee paljon, ei olla sitä mitä haluttaisiin olla, ja sensijaan että tehtäisiin asialle jotain, asialle kaivetaan joku syy joko kyökkipsykologisoinnilla tai ihan terapiassa asti. Sitten kaikki onkin vanhempien/koulun/kaverin/yhteiskunnan syytä ja sitä sitten ulistaankin loppuelämä.

Jos haluat muuttua, muutu!

Asia ei kuitenkaan siitä miksikään muutu että vanhemmat on antaneet huonot lähtökohdat elämään joten heillä on joku vastuu kuitenkin ollut siinä kasvatuksessa, täten heitä voidaan myöskin syyttää jossain määrin. En ymmärrä oikein tällaisia jotka kiistää täysin että vanhemmilla olisi ollut minkäänlaista osaa asiassa, puolustelevatkohan sitten jollain tapaa itseään jos nykyään ovat vanhempia itse, etteihän minulla mitään vastuuta tässä kasvattamisessa ole ja lapsen oma syy millaiseksi tulee.

Tätä en ihmettelisi lainkaan päätellen siitä miten nuo pikku apinat riehuu täysin vailla rajoja kaikkialla. Ei nykyajan vanhemmilla mitään vastuuta näytä olevan mistään.

Vierailija kirjoitti:

Eli työttömät onkin tämän ketjun mukaan vaan laiskoja koska äiti ei laittanut tiskaamaan kotona. 

Tottakai lapsesta tulee vastuuton ja laiska aikuinen jos vanhemmatkin on olleet kasvatuksessa laiskoja ja vastuuttomia. Koska mitään ei ole ollut pakko tehdä niin ei tule olemaan jatkossakaan kun siihen on kasvanut ja tottunut.