Halu kuolla mutta ei kuitenkaan ole rohkeutta päättää päiviään.
Sellainen vahva tunne, etten kuulu tänne ja olen liian epävarma kaikessa. Pelottaa elämä ja sekin, etten edes jaksa enää ponnistaa. Ihan perusasiat vievät jo tahattomasti voimia vaikka en ole edes töissä tai ei ole lapsia eikä parisuhdettakaan.
Kun kävelen ulkona, siellä on kaunista mutta en ymmärrä miksi minä täällä olisin. Ajatuksissani mietin jos tulisi rekka ja hyppäisin eteen, miltä se tuntuisi ajatuksena. En pysty sellaiseen. Jos päiväni päättäisin, tekisin sen niin, että siitä ei aiheutuisi rumaa jälkeä.
Minulla on lääkkeet, terapia ja koti, ruokaan rahaa ja muuta mutta silti tämä elämä on itselle vaikeaa. En vain haluaisi olla täällä ja stressata sitä millainen pitäisi olla ja mitä tavoitella kun en edes jaksa enää tavoitella mitään.
Kommentit (19)
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se kuolema vielä joku päivä koittaa, turha sitä sen enempää odotella ja toivoa.
Jos vanhaksi täytyy elää niin tuntuu niin pitkältä ajalta vielä useita vuosikymmeniä tallustaa.
Kun ei riitä rahkeet. En ole tarpeeksi tyhmä tai kehityksellisti jälkeenjäänyt mutta kuitenkin aivot toimivat väsyneesti ja olen poissaoleva. Jos oikein tsemppaan minusta saa fiksun kuvan ja pystyn vaikka mihin mutta en vain jaksa ja sellainen alavireinen olo normaalisti. Siksi en jaksa edes tavoitella mitään kun ei vaan jaksa perehtyä ja tehdä asioiden eteen tarpeeksi. Inhoan itseäni kun en vain ole tarpeeksi enkä pysty pitämään itseäni kasassa. Ap
Mulla sama, teen hidasta itsem urhaa alkoholilla, koska ei ole ns. munaa tehdä sitä kerralla nopeasti.
Lässynlää taas, mene vaikka ulos välillä.
Tarkoitan, etten ole tarpeeksi tyhmä voidakseni olla huolettomampi vaan ymmärrän realiteetit missä mennään. Ei oikein kiinnosta elämä. Ap
"En vain haluaisi olla täällä ja stressata sitä millainen pitäisi olla ja mitä tavoitella kun en edes jaksa enää tavoitella mitään"
Eikö se terapiakaan ole auttanut siihen, ettie tarvisi stressata tuommoisia että pitäisi jotenkin olla tietynlainen tai tavoitella jotain? Itse sain omasta terapiasta apua juuri tuohon. Nykyään hyväksyn itseni sellaisena kuin olen, enkä tavoittele mitään, ja olen tyytyväinen.
Tuo on siitä kätevä ongelma, että se kyllä ratkeaa ajan kanssa ihan itsestään. Ei tarvitse kuin odotella.
En osaa neuvoa, mutta toivon, että löydät elämääsi merkityksiä. Minunkin elämäni on ollut melko vaikeaa, olen yksin jne., mutta pienet ilonaiheet saavat jopa iloiseksi, kuten vaikka vauva av:lla kirjoittelu, kevään eteneminen, jonkun talvilinnun laulu pihalla, jokin kiinnostava ohjelma Yle Areenassa jne.
En ole jaksanut lukea että laitatko ap joka kerran saman huomionkerjäysspämmin?
Et varmaan uskalla tai osaa mitään muutakaan.
Itsemurha vie todennäköisesti helvettiin, joten unohda suunnitelmasi ja pistä kätöset ristiin ja rukoile.
Minkä aikaa on ollut lääkkeet ja terapia? Mikä terapia? Kuinka usein käyt siellä?
Koeta jaksaa luottaa, että nämä auttavat. Ja jos eivät auta, niin hae lisää apua. Olet sairas, ja voit parantua. Sitten elämä voi jälleen tuntua lahjalta.
Kokeile jotain avustus työtä, jos autat muita niin saatat löytää taas halun elää, sekä ihmisiä ympärille.
Väsymys kannattaa tutkia, voi löytyä jotain fyysistä sairautta mikä vie sinulta voimat.
Vierailija kirjoitti:
Tarkoitan, etten ole tarpeeksi tyhmä voidakseni olla huolettomampi vaan ymmärrän realiteetit missä mennään. Ei oikein kiinnosta elämä. Ap
kuulostaa paremminkin ettet uskalla elää
Kerron sulle salaisuuden. Voit ihan itse päättää elämästäsi ja mitä siitä haluat. Sulla on vapaa tahto. Haluat tavoitella jotain? Päätä se ja sitten tavoittele. Et halua mitään? Ei se mitään, sitten et halua. Jos elämällä ei ole mitään väliä tai merkitystä, niin mikset vain heittäisi läskiksi, unohda muiden vaatimukset ja tee vain jotain, ihan mitä mieleen tulee? Miksi pitäisi kuulua mihinkään? Muutama vuosikymmen kuolemasi jälkeen ja kukaan ei muista sinua.
Haluathan sinä tavoitella jotain,
sitä itse..m..urhaaa
käytä se tavoitteluenergia kuntosi ja mielialasi nostamiseen.
MASENNUS ON ELINTAPASAIRAUS, SAMOIN KUIN DIABETEKSET, SEPELVALTIMOTAUDIT, VERENPAINETAUDIT SUN MUUT,
.
KORJAA ELINTAPASI JA MUUTA AJATTELUASI
Kyllä se kuolema vielä joku päivä koittaa, turha sitä sen enempää odotella ja toivoa.