Mihin yhteiskuntaluokkaan yliopiston henkilökunta sijoittuu nykypäivänä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopiston henkilökunnassa on kaikenlaisia professorista vahtimestariin. Eli eivät sijoitu mihinkään yhteen luokkaan.

Mihin luokkaan sijoittaisit professorin tai vahtimestarin?

Proffa palkan puolesta alempaa keskiluokkaa ja vahtimestari työväenluokkaa?

Nyt on hulvatonta. Sosiologiassa osa professoreista sijoitetaan jopa eliittiin vaikutusvaltaisuutensa vuoksi, mutta sinä määrittäisit sinne alempaan keskiluokkaan pankkivirkailijoitten ja ammattikorkeakoulutettujen kanssa.

 

Palkkahan sitä luokkaa määrittää. Jos proffalla on palkka esim 3000 e/kk niin miksi hän olisi eri luokkaa kuin vaikka AMK-koulut

 

on kyllä kohtuuttoman korkea palkka jos vertaa muihin opettajiin. Miksi yliopistolla opettamisesta pitää maksaa noin paljon? Vaikeampi kai se on koulussa opettaa

Emme elä enää luokkayhteiskunnassa, joten kysymys on tarpeeton. 

Ne on sekä duunareita että sivistyneistöä, kuten on olleet aina. Vauraus ja sivistys eivät kulje käsi kädessä, eivät myöskään köyhyys ja sivistymättömyys.

Duunareita meistä suurin osa on, myös virkamiehet ja lääkärit. Itseasiassa on enää kolme luokkaa:

1. sosiaaliturvalla elävät (lapset, vammaiset, sairaat, työttömät, eläkeläiset eli jokainen meistä jossain vaiheessa elämää)

2. duunarit (joiksi lasken myös pk-yrittäjät, jotka elättävät hädin tuskin itsensä ja perheensä)

3. valtiovalta, eli eduskunta, ministerit ja presidentti, jotka kaikki ovat meillä töissä, saavat palkkansa meidän veroista ja ovat vastuussa meille. Niinpä esim persujen Jani Mäkelä on medän palkkarenki eikä hallitsija.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopiston henkilökunnassa on kaikenlaisia professorista vahtimestariin. Eli eivät sijoitu mihinkään yhteen luokkaan.

Mihin luokkaan sijoittaisit professorin tai vahtimestarin?

Proffa palkan puolesta alempaa keskiluokkaa ja vahtimestari työväenluokkaa?

Nyt on hulvatonta. Sosiologiassa osa professoreista sijoitetaan jopa eliittiin vaikutusvaltaisuutensa vuoksi, mutta sinä määrittäisit sinne alempaan keskiluokkaan pankkivirkailijoitten ja ammattikorkeakoulutettujen kanssa.

 

Palkkahan sitä luokkaa määrittää. Jos proffalla on palkka esim 3000 e/kk niin

Kyllä minusta olisi paljon helpompi opettaa aakkosia koulussa kuin ydinfysiikkaa yliopiston jatko-opiskelijoille. 

t. eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä toi ala vaikuttaa vähän mielikuviin. Joku tekniikan alan proffa, jolla on 50 alaista on tietty eri asemassa kuin humanistipuolen apurahatutkija.

Miten humanistisen alan proffa, jolla on 50 alaista versus tekniikan alan apurahatutkija? Niinpä. Ei ole alalla mitään väliä. Olennaista on se, missä asemassa ihminen on. 

Taitaa olla harvassa humanistiproffat, joilla on yli kymmentä alaista

Vierailija kirjoitti:

Ehkä toi ala vaikuttaa vähän mielikuviin. Joku tekniikan alan proffa, jolla on 50 alaista on tietty eri asemassa kuin humanistipuolen apurahatutkija.

Ei vaikuta. Professori on professori oli ala mikä tahansa. Sinäkin vertaan kahta eri asemaa, et kahta eri alaa. Totta kai apurahatutkija on eri asemassa kuin professori, mutta ala ei siinä ole se erottava tekijä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopiston henkilökunnassa on kaikenlaisia professorista vahtimestariin. Eli eivät sijoitu mihinkään yhteen luokkaan.

Mihin luokkaan sijoittaisit professorin tai vahtimestarin?

Proffa palkan puolesta alempaa keskiluokkaa ja vahtimestari työväenluokkaa?

Nyt on hulvatonta. Sosiologiassa osa professoreista sijoitetaan jopa eliittiin vaikutusvaltaisuutensa vuoksi, mutta sinä määrittäisit sinne alempaan keskiluokkaan pankkivirkailijoitten ja ammattikorkeakoulutettujen kanssa.

 

Palkkahan sitä luokkaa määr

 

Enemmän pitäisi arvostaa semmosia jotka tekee eikä lue kirjoista

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä toi ala vaikuttaa vähän mielikuviin. Joku tekniikan alan proffa, jolla on 50 alaista on tietty eri asemassa kuin humanistipuolen apurahatutkija.

Miten humanistisen alan proffa, jolla on 50 alaista versus tekniikan alan apurahatutkija? Niinpä. Ei ole alalla mitään väliä. Olennaista on se, missä asemassa ihminen on. 

Taitaa olla harvassa humanistiproffat, joilla on yli kymmentä alaista

Vähänpä tiedät yliopistomaailmasta. Osa humanististisista aloista on kokoluokaltaan jopa suurempia kuin tietyt tekniikan marginaalialat. 

Nykyään tohtoreita valmistuu liukuhihnalta ja proffaksi pääsee kuka vaan

Vierailija kirjoitti:

Nykyään tohtoreita valmistuu liukuhihnalta ja proffaksi pääsee kuka vaan

No ei todellakaan kuka vaan. Kyllä siihen vähintään tietty koulutus pitää olla. Esim. lähärillä ei ole mitään asiaa proffaksi. 

Vierailija kirjoitti:

Ehkä toi ala vaikuttaa vähän mielikuviin. Joku tekniikan alan proffa, jolla on 50 alaista on tietty eri asemassa kuin humanistipuolen apurahatutkija.

Varsin loogista, että esihenkilöasemassa oleva professori on eri asemassa kuin apurahatutkija. Siltikin, vaikka molemmat olisivat tekniikan alalta. Asema ei määrity oppiaineen perusteella, vaikka tietyt oppiaineet ovatkin arvostetumpia kuin jotkut toiset. Mutta esim. historian professori (humanisti) on asemalta ihan samalla tasolla vaikkapa automaatiotekniikan professorin kanssa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä toi ala vaikuttaa vähän mielikuviin. Joku tekniikan alan proffa, jolla on 50 alaista on tietty eri asemassa kuin humanistipuolen apurahatutkija.

Miten humanistisen alan proffa, jolla on 50 alaista versus tekniikan alan apurahatutkija? Niinpä. Ei ole alalla mitään väliä. Olennaista on se, missä asemassa ihminen on. 

Taitaa olla harvassa humanistiproffat, joilla on yli kymmentä alaista

Ylipäätään yli 50 alaisen proffat ovat Suomessa harvinaisia. 

EN ite tosiaankaan arvosta pelkkiä kirjan likeneita ... esim lääkäri tai insinööri paljon korkeampi kuin kirja viisas professori

Vierailija kirjoitti:

EN ite tosiaankaan arvosta pelkkiä kirjan likeneita ... esim lääkäri tai insinööri paljon korkeampi kuin kirja viisas professori

Asia selvä. Tiesithän kuitenkin, että lääkärikin voi olla kirjaviisas professori. Vai mistä luulit, että lääkärit oppinsa hankkivat, jos eivät kirjoista? :D 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aulahenkilökunta, sihteerit: duunareita

väitöskirjatutkija: keskiluokkaa vähintään

 

tutkijatohtori, yliopistonlehtori, professori: ylempää keskiluokkaa, voi olla korkeammallakin jos sopiva tausta

Mitä tarkoitat sopivalla taustalla?

No jos vaikka professoriperheestä, jolla selkeästi kulttuurillista pääomaa. 

Vierailija kirjoitti:

EN ite tosiaankaan arvosta pelkkiä kirjan likeneita ... esim lääkäri tai insinööri paljon korkeampi kuin kirja viisas professori

Lääkäriksi, jos haluaa niin juuri muuta ei tehdäkään kuin luetaan kirjoja. Ihan jo pääsykokeisiin valmistautumisesta lähtien homma perustuu 99% kirjojen lukemiseen. Että näin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopiston henkilökunnassa on kaikenlaisia professorista vahtimestariin. Eli eivät sijoitu mihinkään yhteen luokkaan.

Mihin luokkaan sijoittaisit professorin tai vahtimestarin?

Proffa palkan puolesta alempaa keskiluokkaa ja vahtimestari työväenluokkaa?

Nyt on hulvatonta. Sosiologiassa osa professoreista sijoitetaan jopa eliittiin vaikutusvaltaisuutensa vuoksi, mutta sinä määrittäisit sinne alempaan keskiluokkaan pankkivirkailijoitten ja ammattikorkeakoulutettujen kanssa.

 

Miksi luulet, että tekeminen ja lukeminen ovat toisensa poissulkevia vaihtoehtoja? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä toi ala vaikuttaa vähän mielikuviin. Joku tekniikan alan proffa, jolla on 50 alaista on tietty eri asemassa kuin humanistipuolen apurahatutkija.

Miten humanistisen alan proffa, jolla on 50 alaista versus tekniikan alan apurahatutkija? Niinpä. Ei ole alalla mitään väliä. Olennaista on se, missä asemassa ihminen on. 

Taitaa olla harvassa humanistiproffat, joilla on yli kymmentä alaista

Lähes kaikilla on yli 10 alaista. Proffa johtaa omaa alaansa yliopistossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopiston henkilökunnassa on kaikenlaisia professorista vahtimestariin. Eli eivät sijoitu mihinkään yhteen luokkaan.

Mihin luokkaan sijoittaisit professorin tai vahtimestarin?

Proffa palkan puolesta alempaa keskiluokkaa ja vahtimestari työväenluokkaa?

Nyt on hulvatonta. Sosiologiassa osa professoreista sijoitetaan jopa eliittiin vaikutusvaltaisuutensa vuoksi, mutta sinä määrittäisit sinne alempaan keskiluokkaan pankkivirkailijoitten ja ammattikorkeakoulutettujen kanssa.

 

Palkkahan sitä luokkaa määrittää. Jos proffalla on palkka esim 3000 e/kk niin miksi hän olisi eri luokkaa kuin vaikka AMK-koulutettu, jolla on 3000 e/kk. Koulutuksessakin ero alast

MIksi kirjoitat jollet mistään mitään tiedä? Professorilla ei ole mitään yhteistä jonkin normaalin opettajan kanssa. Vaatii pitkän tutkijanuran taustakseen ja professorit saavat palkkaa Suomessa n. 7- 12 k./kk, ulkomailla 20-30k€/kk

Mihin yhteiskuntaluokkaan sijoittaisitte professorit? Joku ehdotti täällä alempaa keskiluokkaa, toinen ylempää keskiluokkaa.