Miten ratkaisisit tilanteeni? En tykkää miesystävän lapsista.

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa miettiä ap millaisen tulevaisuuden haluat. 

 

voit sinnitellä ja toivoa että sitten kun lapset asuvat omillaan voitte esim muttaa yhteen ja olla kaksistaan. Tosin lapset saaattavat edelleen vierailla usein isänsä luona. Mutta pian voikin miehellä vierailla lapsenlapset viikonloppuja. Ja sinun oletetaan hoitavan niitä papan kanssa innolla jne. 

 

Joko sopeudut noihin lapsiin ja tuleviin lapsenlapsiin jne tai sitten eroat suosiolla. Tietysti miehen kanssa kannattaa jutella ja jos miehen mielestä sinun tulee olla lasten kanssa tekemisissä jos olette yhdessä niin tai sitten miehelle sopii että sinä seurustelet vain miehen kanssa mutta et vietä aikaa miehen perheen kanssa.

"---seurustelet vain miehen kanssa mutta et vietä aikaa miehen perheen kanssa." Tuollainen kuvia ei vain ole pidemmän päälle mahdollinen, kun toisella on lapsia. Se ei tule toimimaan ei mitenkään päin. Ainoa kaikille reilu vaihtoehto on jatkaa eri teitä ja ap:n etsiä kumppani, jolla ei ole lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Tapailet miestä vain ilman lapsia. Toisaalta voisit ajatella miltä sinusta tuntuisi jos sinulla olisi lapsia eikä miesystäväsi pidä heistä.

Tai ehkä ap voisi ennemminkin miettiä, miltä hänestä itsestään olisi tuntunut, jos hänen oma isänsä olisi tuonut hänen elämäänsä ihmisen, joka ei pidä hänestä? Tuntuuko reilulta - kumman oikeudet tai onnellisuus painavat enemmän? Ap:n itsensä, lapsena, vai jonkun random naisen?

Yksi tuttavani oli aikanaan tuollainen teini, jonka elämään isä toi naisen, joka ei tästä teinistä pitänyt. Tämän miehen elämä meni siitä ihan sekaisin. Hänelle oli elämää mullistava järkytys, että äidin jättänyt isä, jota hän näki pari kertaa kuussa laittoi aina sen naisen hänen edelleen. Hän on kohta nelikymppinen ja se katkeruus oikein vuotaa hänestä. Hän ei ole siitä päässyt yli eikä varmaan koskaan pääsekään. Hänen sanojensa mukaan äitipuoli vihasi häntä ja hän äitipuolta. Isä lapasena ei tehnyt tilanteelle mitään. Siitä alkoi tämän miehen elämänmittainen naisviha. Tavallaan ymmärrän, mutta syytän kyllä enemmän sitä isää, joka ei suojellut lastaan. Kaikkien vanhempien pitää olla erittäin herkillä isä ja äitipuolien tuomisessa lastensa elämään.

Ei tässä tapauksessa ole mitään järkeä jatkaa suhdetta. Lapset on niin iso osa ihmisen elämää. Ainakin pitäisi olla. Ja jos ei ole, mies on huono isä ja kuka sellaista haluaisi kumppanikseen. Etenkään jos ap haluaa itse lapsia.

Ja muuten jos ap haluaa lapsia, nämä aiemmat on hänen lastensa sisaruspuolia, mikä tuo ihan uuden twistin kuvioihin. Ap:n pitäisi sietää se että isä pitää kaikkia lapsia samanarvoisina ja rakastaa jokaista yhtä paljon. Ap ei kuulosta ihmiseltä, joka kestäisi sen.

Juokse, jos haluat mitään vakavampaa. Nuo tuntemukset ei tuosta helpotu jos nyt jo on tuollaista, päinvastoin. Terveisin kokemuksen syvä rintaääni.

Väitän, että 99% vanhemmista heivaisi omien lastensa vihaajan pellolle. Lapset ovat sama kuin vanhempi. Jos vihaat miehesi lapsia, vihaat miestäkin. Hän todennäköisesti tekisi mitä vain lastensa vuoksi. Että voit olla ihan varma, ettet sinä ole niin tärkeä, että voisit koskaan tulla miehen ja lasten väliin. 

Älä ikinä seurustele miehen/naisen kanssa joka on jo porsinu! "Omat lapset ja muitten mukulat" kuten vanha sanonta sanoo.;)

Vierailija kirjoitti:

Väitän, että 99% vanhemmista heivaisi omien lastensa vihaajan pellolle. Lapset ovat sama kuin vanhempi. Jos vihaat miehesi lapsia, vihaat miestäkin. Hän todennäköisesti tekisi mitä vain lastensa vuoksi. Että voit olla ihan varma, ettet sinä ole niin tärkeä, että voisit koskaan tulla miehen ja lasten väliin. 

Näinhän sen pitäisi mennä, mutta ei mennyt sen murhatun nelivuotiaan kohdallakaan. Oikeasti jos ei pidä lapsista ylipäätään tai seurustelukumppanin lapsista niin on molempien/kumman tahansa aikuisen ihmisen VELVOLLISUUS erota.

Aloittaja ei avannut sita miksi ei viihdy miehen lasten seurassa. Eika sita mita mielta lapset itse ovat hanesta. Ehka lapset ovat samaa mielta etta silloin kun he ovat isan kanssa niin isan uutta naisystavaa ei tulisi tuoda mukaan kuvioihin. Ja nainen on samaa mielta. Isa voi tuossa olla se varsinainen ongelma koska ilmeisesti haluaisi alkaa leikkia onnellista uusperhetta lastensa ja uuden naisystavansa kanssa. Teineille ja naisystavalle taas voisi sopia mainiosti se etta pariskunta tapailee vain silloin kun lapset eivat ole miehen luona. Mies ja lapset saisivat viettaa ns. laatuaikaa keskenaan.

Teinit ovat herkassa iassa ja ja olisi mielestani parempi kunnioittaa seka naisystavan etta teinien mielipidetta eika pakottaa heita seurustelemaan keskenaan. Myohemmin kun lapset aikuistuvat voi kehittya ihan korrektit valit kun niita ei tassa vaiheessa turhalla tuputtamisella pilata.

Vierailija kirjoitti:

Aloittaja ei avannut sita miksi ei viihdy miehen lasten seurassa. Eika sita mita mielta lapset itse ovat hanesta. Ehka lapset ovat samaa mielta etta silloin kun he ovat isan kanssa niin isan uutta naisystavaa ei tulisi tuoda mukaan kuvioihin. Ja nainen on samaa mielta. Isa voi tuossa olla se varsinainen ongelma koska ilmeisesti haluaisi alkaa leikkia onnellista uusperhetta lastensa ja uuden naisystavansa kanssa. Teineille ja naisystavalle taas voisi sopia mainiosti se etta pariskunta tapailee vain silloin kun lapset eivat ole miehen luona. Mies ja lapset saisivat viettaa ns. laatuaikaa keskenaan.

Teinit ovat herkassa iassa ja ja olisi mielestani parempi kunnioittaa seka naisystavan etta teinien mielipidetta eika pakottaa heita seurustelemaan keskenaan. Myohemmin kun lapset aikuistuvat voi kehittya ihan korrektit valit kun niita ei tassa vaiheessa turhalla tuputtamisella pilata.

Useinhan eronneet miehet mielellään vierittäisi kaiken lastenhoitoon liittyvän uuden naisystävänsä niskoille. Se on usein syy siihen, että halutaan väkisin ja heti tutustuttaa lapset ja uusi nainen.

Yrittäisin jutella ja tutustua teineihin paremmin ja kysyisin heidän mielipidettään minkälaisia asioita he haluaisivat tehdä yhdessä minun ja miehen kanssa. 

Vierailija kirjoitti:

Yrittäisin jutella ja tutustua teineihin paremmin ja kysyisin heidän mielipidettään minkälaisia asioita he haluaisivat tehdä yhdessä minun ja miehen kanssa. 

Väittäisin, että yksikään teini ei halua tehdä yhtään mitään äidin uuden tyttöystävän kanssa. Eikä tarvitsekaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloittaja ei avannut sita miksi ei viihdy miehen lasten seurassa. Eika sita mita mielta lapset itse ovat hanesta. Ehka lapset ovat samaa mielta etta silloin kun he ovat isan kanssa niin isan uutta naisystavaa ei tulisi tuoda mukaan kuvioihin. Ja nainen on samaa mielta. Isa voi tuossa olla se varsinainen ongelma koska ilmeisesti haluaisi alkaa leikkia onnellista uusperhetta lastensa ja uuden naisystavansa kanssa. Teineille ja naisystavalle taas voisi sopia mainiosti se etta pariskunta tapailee vain silloin kun lapset eivat ole miehen luona. Mies ja lapset saisivat viettaa ns. laatuaikaa keskenaan.

Teinit ovat herkassa iassa ja ja olisi mielestani parempi kunnioittaa seka naisystavan etta teinien mielipidetta eika pakottaa heita seurustelemaan keskenaan. Myohemmin kun lapset aikuistuvat voi kehittya ihan korrektit valit kun niita ei tassa vaiheessa turhalla tuputtamisella pilata.

Useinhan eronneet m

Noinhan se tuppaa helposti olemaan. Mies olisi onnellinen kun joku muu laittaisi ruoan, tiskaisi ja siivoaisi teinien jaljet isukkiviikolla, silloin miehelle jaisi vaan ne kivat jutut ja tylsat kotityot tekisi se kiltti naisystava. Ja nainen voisi katevasti katsoa teinien peraan parina iltana kun mies kavaisee salilla tai pubissa kavereitten kanssa - se ehdotus verhotaan "paremman tutustumisen" valepukuun. Eli ilmaisen piian ja lapsenvahdin paikkaa olisi tarjolla.

Ei kannata lahtea tuohon ollenkaan.

Vierailija kirjoitti:

Etsi joku toinen mies. Ei tuosta mitään tule. Lapset ovat aina vanhemmalle tärkeimmät, aina. Ihan turhaan kuvittelet mitään muuta.

 

Enpä tiedä. Mies tulee sitten minun luokseni silloin, kun hänellä on lapset. Se on hänen oma valintansa, en ole vaatinut niin. 

ap

Vierailija kirjoitti:

Tapailet miestä vain ilman lapsia. Toisaalta voisit ajatella miltä sinusta tuntuisi jos sinulla olisi lapsia eikä miesystäväsi pidä heistä.

Ei voi väkisin tykätä kenestäkään. 

Vierailija kirjoitti:

Miehenä nakkaisin sinut pihalle ja sinuna häipyisin pilaamasta muitten elämää. Oliko muuta kysyttävää?

Miten minä täältä kotoani pilaan muitten elämän? 

ap

Ehdotan, että alat puhua miehellesi huolestuneeseen sävyyn kaikista teinien normaaliin murrosikään liittyvistä asioista. Käännät ne ensin lapsien, mutta myös heidän äitinsä viaksi. Alat oikein kunnolla uhriutumaan, että nämä teinit eivät ole sulle kohteliaita, kivoja, eivätkä tee haluamaasi määrää kotitöitä. Miehet on urpoja, sunkin mies saattaa pian uskoa puheitasi. Silloin hän tulee pilanneeksi välinsä lapsiinsa, lapset eivät enää käy ja ongelma on ratkaistu. Tsemppiä!

Pakko myöntää että itse en usko että voisin rakastua mieheen joka laittaisi minut lastensa edelle. En vaan voisi kunnioittaa tai arvostaa sellaista miestä. 

Oletteko te puhuneet tulevaisuudesta? Onko teillä ajatuksena kuitenkin joskus asua saman katon alla? Ovatko ne miehen lapset silloin teille tervetulleita? 

Kuviohan ei pääty lasten aikuistumiseen. Ennen kuin ap huomaakaan, hän on mummopuoli ja talo täynnä vahdittavia naperoita. Kannattaa kyllä miettiä tarkkaan.

Etsisin miehen, jolla ei ole tuollaista ikävää painolastia.

Lasten nyt vaan täytyy tottua siihen, että oma vanhempi saa valita kumppaninsa vapaasti. Varsinkin kun lapset ovat jo teinejä, niin ei ne siinä iskän hoivissa kauaa enää pyöri. Varsinkaan  jos tavoitteena ei ole koskaan asua yhdessä, helposti voi olla miehen kanssa vain silloin kuin hänen jälkikasvunsa ei ole paikalla . Kun asialle pistää selkeät rajat, kaikki elää onnellisempana kun ei tarvitse feikata perhettä. Jos tämä ei sovi miehelle niin jätä tämä ja etsi uusi.