Lue keskustelun säännöt.
Motivoikaa mua elämään! Keski-ikä ja kaikki tuntuu turhalta
Kommentit (73)
Hanki joku rentouttava harrastus (jos pystyt).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jätä se sika ja käy 1kg irtsareita.
Hommaa intohimo tai unelma ja tee hommia saavuttaaksesi se
Vähän sama, ehkä eri mausteilla. Minua ei sinällään haittaa turhuus, se on ihan vapauttavaa.
Minua häiritsee jonkinlainen hauskuuden puute. Mitä hauskaa on olla vanheneva äijä, kaikki päivät ovat samanlaisia.
M40
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Keski-ikä ei ala ennen neljääviittä! Joidenkin mukaan vasta 53.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö mikään ole sellaista mistä pidät tai olet pitänyt? Harrastus? Mene lasten meetingeihin mukaan, iltapäiväkerho yms. tai se lasten ja aikuisten pehmomiekkailu -boffa.tai kuvataide?? Musiikki -tehdä itse? Jotain täysin poikkeavaa tai Maatilalle/puutarhaan aputöihin , lisätöihin kesällä, rohkea kyselee ja etsivä löytää. Pelkkä löhöily tai oleminen ei ole sitä, joskus mukavaa, mutta mieti jokin homma mitä et ole kokeillut? Käy kirjastossa lue jotain. Ota kylpyläloma tai uimahallikeikka lasten kanssa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Töitä?
Niitä on tullut nyt tehtyä 25v ja saman verran taitaa olla edessä. Aika masentava ajatus sekin kyllä on :D
M45
Hei Ap..
Olen sinua 5 vuotta nuorempi, sain tietää, että viimeisiä hoitoja kokeillaan yllättäen löytyneen sairauteni pysäyttämiseksi.
Nyt mietin:
Miksi en aiemmin osannut arvostaa riittävästi niitä ihania ja joskus hankaliakin hetkiä läheisteni vuoksi, miksi auringon nousut ja laskut tuntuivat itsestään selvyydeltä. Miksi en lenkkeillessäni ihaillut riittävästi luonnon kauneutta. Miksi en lähtenyt sinne reissuun.. Miksi vaadin itseltäni liikoja ja unohdin rentoutua.. Miksi en kertonut kaikille kuinka rakastan ja välitän.. Miksi en ottanut iloa irti joka hetkestä, kun siihen oli mahdollisuus.
Miksi niin helposti ajattelin, että tätäkö se elämä vaan on? Mutta mitä muuta tarvitaan, lopulta syitä elää on niin monta, että niitä ei tarvitse etsiä jos tajuaa elämänsä arvon.
Nyt en saa lähteä juoksulenkille, en saa uida, en saa nähdä ihmisiä infektioriskin vuoksi, en voi vaikuttaa juuri mihinkään..
Mutta nyt minä arvostan elämääni ja rukoilen, että saan nähdä tulevan kesän, enkä aio valittaa jos on liian kuuma tai kylmä, aion vain sulkea silmäni ja muistella sitä tärkeää asiaa, että minulla olisi huominen yhä ja mahdollisuus tehdä asioita.. Saisin nauttia rakkaan mieheni seurasta, saisin jutella äidin kanssa syvällisiä ja lenkkeillä metsässä rakkaan koiramme kanssa.
Älä odota niin kauaa kuin minä, että näet ja sisäistät elämäsi arvon. Ne pienet arjen asiat, ihana lämmin suihku, kuuma hiekkaranta, lintujen laulu, hyvä musiikki ja ruoka, läheiset, jopa ne haasteet tuovat sisällön ja merkityksen elämään..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Uimassa käyty, mitäs sitten?
Ap
Ylihuomenna uudestaan!
mitä ihmettä sä oikein kaipaat, jotain presidentin vaaleihin osallistumista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko sinulla mitään haaveita tai tavoitteita. Mitä hyvää toivoisit lapsillesi?
Tee jotakin pyyteetöntä hyvää toisille
En voi ymmärtää ap:n kaltaisia ihmisiä. Liian helppo elämä, eivät osaa arvostaa mitään. Tavallinen elämä on parasta, kun ei ole isompia huolia ja murheita.
Vierailija kirjoitti:
Onko sinulla mitään haaveita tai tavoitteita. Mitä hyvää toivoisit lapsillesi?
Viimeisimmät 10v on ollut haaveena laihtua,mutta en ole onnistunut.
Aina vaan +-3kg. AP
BMI 41
Höh. Mun mielestä elämä alkaa vasta 40+ tai 50+ kun ruuhkavuodet alkaa helpottamaan!
Nyt 64v ja täydessä vauhdissa yhä!!
Töitä?