Miksi nykyään on niin paljon nepsylapsia? Millainen on yhteiskunnan tulevaisuus?
Mietin miten tämä nykyajan nepsylasten määrä vaikuttaa kun tulevat aikanaan työelämään. Onnistuuko työnteko?
Kommentit (122)
Ensisynnyttäjien keski-ikä on noussut. Munasolujen laatu heikkenee iän myötä, joten iäkkäiden synnyttäjien lapsilla on enemmän erikoisuuksia.
Vierailija kirjoitti:
Aina niitä on ollut. Nyt vaan diagnosoidaan enemmän.
Ei ole ollut niin paljon. Piirteet lisääntyvät kun joku nepsy on läsisuvussa, niin geeneissä siirtyy yhä laajemmalle kun ihmiset lisääntyvät. Katsokaa ympärillenne niin huomaatte.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä. Mutta kouluissa on paha tilanne, kun erkat sählää normiluokissa ja kukaan ei ehdi oppimaan mitään.
No olisko siellä se opettaja kuitenkin vastuussa? Opettajat voisivat lopettaa kaiken turhan ja keskittyä olennaiseen eli opettamiseen. Saa hyvää mieltäkin kun työ alkaa luonnistua. Lasten äänet kuuluville niin eivät hölise koko ajan.
Vanhemmat hakevat liikaakin näitä diagnooseja, pillerit nokkaan. Pitäisi myös muistaa kasvattaa lapsi ja muistaa ystävällisyyskin. Lääkäri ei ole aina ratkaisu jos ei osaa kasvattaa. Kodin ei pitäisi olla levoton, viinakoti ja meluisa. Lapselle omaa tilaa ja ymmärrystä, leikkiä. Pii.kit ja vaivat? Tarha ja koulu saattaa olla liian vaativia.
Vierailija kirjoitti:
Itse olin lapsena ja nuorena useissa kouluissa jossa oli paljon oppilaita. Kaikki olivat aikalailla samaa massaa. Nykyään muka puolet on jotain nepsyjä. Mitä on tapahtunut?
Suomalaiset on sisäsiittoisia. Olis kannattanut lisääntyä vähän kauempaa tulleen kanssa. Näin olen itsekin toiminut, 4 lasta joista kenelläkään ei allergioita, sairauksia tia muistakaan vaivoja. Pärjäävät koulussa hyvin.
Vierailija kirjoitti: koska diagnooseja jaetaan kuin karkkia
Jep eikä keskitytä siihen mikä on syynä. Ei se dg auta, keskitytään haasteisiin sekä ongelmakohtiin ja muistetaan että jokainen lapsi on yhtä tärkeä.
Vierailija kirjoitti: nykyään on trendaavaa diagnosoida itsensä tiktokien perusteella
Todellakin. Nuoret ovat omaksuneet uhrikulttuurin. Saa luvan kanssa valittaa ja marista sekä perseillä. Sitten kun he kasvavat niin tulee tolkkua päähän. Toiset ovat uhmakkaampia, tytöt varsinkin. Kuunnellaan nuoria.
Vierailija kirjoitti:
Yhteiskunnan tulevaisuus on parempi. Ongelmien tunnistaminen ajoissa ja tukeminen sekä haasteiden kanssa luovimaan oppiminen ajoissa vähentää syrjäytymistä ja pienentää mahdollisuuta mielenterveysongelmiin.
Tämä! Aina nepsyjä on ollut. Mutta kun ei tunnistettu, niin saattoivat olla väkivaltaisia tai syrjäytyivät.
Vierailija kirjoitti:
Nepsyistä saa käsittääkseni vammaistukea. Diagnoosi siksi vaikka väkisin. Toki on myös oikeasti nepsyjä mutta uskallan väittää, että on myös turhia diagnooseja.
Monet myös valitettavasti sekoittavat tähän oikeasti kehitysvammaisia tai muuten erityistykea saavia ja siksi kaikki asiat meneekin vähän sekaisin.
Korjaan edelliseen erityistukea vaativia eikä saavia. Pahoittelen virhettä.
Molemmat lapseni ovat nepsyjä. Vanhempi on saanut tukitoimia pienestä asti, koska ei puhunut neljävuotiaana vielä sanaakaan ja kehittyi verrattain hitaasti. Tosin oppi viisivuotiaana lukemaan ihan itsekseen, samaan aikaan, kun puhetta alkoi tulemaan. Opiskelee nyt yliopistossa ja on töissä kaupan kassalla opintojen ohella. Nuorempi sai diagnoosin "liian myöhään" ja hän ehti uupumaan ja masentumaan vakavasti. Käy lukiota tällä hetkellä ja opinnot menee ihan hyvin. Hän saa kuntoutusrahaa, mikä oikein onkin, koska ei mitenkään jaksaisi opintojen ohessa tehdä työtä. Tulevaisuudessa kuitenkin luultavasti työllistyy.
Vierailija kirjoitti:
Aina niitä on ollut. Nyt vaan diagnosoidaan enemmän.
Tästä syntyy kiva illuusio ihmiskunnan sairastumisestakin mutta toisaalta on siinäkin sitten hieman perää. Tuntuvat olevan tärkeitä kun saavat lyödä leimoja otsalohkoihin. Itse katson ihmistä silmiin ihmisenä enkä diagnoosina. Ne eivät minun suhtautumiseeni vaikuta ja osa on vääränlaisiakin tulkintoja.
Vierailija kirjoitti:
Mä käyttäydyn huonosti koska mulla on AD/HD! Uskokaa nyt en voi sille mitään.
Lupalapunko kanssa saat nyt äänesi kuuluville? Moikka vaan sullekin.
Vierailija kirjoitti:
Johtuu surkeista vanhemmista.
Osittain mutta kaikki riippuu täysin tilanteesta. On myös hyvin vaativia uhmakkaita sekä itserakkaita lapsia jotka eivät halua suhtautua mihinkään. Siinä ei hyvä äiti tai isä tai edes molemmat auta jos lapsi niin päättää. Kokemuksella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei nepsyjen määrä ole lisääntynyt. Samoja ihmisiä on vaan aikaisemmin ollut tapana sanoa hyypiöiksi tai pölvästeiksi ja niitä on ollut jokaisen työpaikalla, suvussa ja taloyhtiön hallituksessa siinä missä nytkin.
Neuropsykiatriset haasteet diagnosoidaan kyselykaavakkeilla ja haastattelulla. Yhtä tieteellistä olisi tutkia vaikkapa poliittista suuntausta neurologisen häiriönä, kunhan oireilu alkaa riittävän varhain. Lapsen tunnesäätely ja impulssikontrolli kehittyvät vähitellen, ja tässä kehityksessä on luonnollista vaihtelua. Myös temperamenttipiirteet eroavat ja se, miten eri kasvuolosuhteet vaikuttavat eri taipumuksia omaavien lasten normatiivisen psykologiseen kehitykseen.
Aivokuvantamistutkimuksissa saati molelyyligeneettisissä tutkimuksissa ei ole löydetty mitään sellaista merkittävää korrelaatioita oireiden pohjalta diagnosoitavien häiriöiden ja bio
Persoonallisuuspiirteet vaikuttavat koko elämän lisäksi. Hyvä huomio siis ja normaalia.
Mun isä oli nepsy ilman diagnoosia. Hän sai kaksi meitä nepsylapsia ja me jo yhteensä neljä nepsyä. Periytyy voimakkaasti ja leviää.
Isäni oli vain vilkas siihen aikaan kun oli koulussa, me seuraava sukupolvi vähän outoja joukossa ja nää nyt koulussa olevat joutui jo päiväkodissa tutkimuksiin.
Nykyään tuntuu joka lapsella olevan adhd tai nepsyt ja napsut.
ja sen huomaa!
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmat hakevat liikaakin näitä diagnooseja, pillerit nokkaan. Pitäisi myös muistaa kasvattaa lapsi ja muistaa ystävällisyyskin. Lääkäri ei ole aina ratkaisu jos ei osaa kasvattaa. Kodin ei pitäisi olla levoton, viinakoti ja meluisa. Lapselle omaa tilaa ja ymmärrystä, leikkiä. Pii.kit ja vaivat? Tarha ja koulu saattaa olla liian vaativia.
Kyllä kotiolosuhteet vaikuttavat kuten koko elämä. Suomessa ei arvosteta inhimillistä kasvatustyötä joka oli omassa lapsuudessani tavoitteellinen ja lapsia rakastettiin sekä äidit olivat kotona aika paljon lasten kanssa. Koulut olivat turvallisia oppimisympäristöjä. Lapset otettiin huomioon. Rahakin on mennyt lasten edelle Suomessa.
Kannattaa muistaa, että alkoholihuume vahingoittaa siittiöitä ja aiheuttaa niissä DNA-vaurioita. Suomessa käytetään (ja on käytetty) niin paljon alkoholia, että eri tavalla vammautuneita lapsia on syntynyt todella paljon kuluneiden vuosikymmenien aikana. Ehkä se on syynä väkivallan ja muun vastaavan häiriintyneen käytöksen määrän kasvuun. Vuosi vuodelta geeniperimä rappeutuu alkoholimyrkyn takia. Lapsia syntyy yhä enemmän ja enemmän eri tavalla kehitysvammaisina, fyysisesti ja psyykkisesti.
Maailman tappavinta ja erittäin myrkyllistä solumyrkkyä juodaan vuosikymmenet ja ajatellaan, että sellainen touhu ei vaikuttaisi mihinkään.
Tämä on niin käänteistä evoluutiota kuin vain olla ja voi. Suomessa lisääntyy kaikki autoimmuunisairaudetkin räjähdysmäisesti, puhumattakaan mielenterveyssairauksista. Nekin on osin perinnöllisiä.