Miksi nykyään on niin paljon nepsylapsia? Millainen on yhteiskunnan tulevaisuus?

Vierailija kirjoitti:

Sitten kun nepsyjä on puolet meistä, toinen puoli tarvitaan heidän ohjaajikseen ja ympäristön taputteluun. 

Ei vaan sitten me nepsyt otamme vallan ja tästä maailmasta tulee vähemmän vaativa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sitten kun nepsyjä on puolet meistä, toinen puoli tarvitaan heidän ohjaajikseen ja ympäristön taputteluun. 

Ei vaan sitten me nepsyt otamme vallan ja tästä maailmasta tulee vähemmän vaativa. 

Kehitystaso alenee. Nepsyjen Suomi on taas pienviljelijöiden Suomi.

Vierailija kirjoitti:

Kouluaikanani oli tarkkailuluokka jossa oli jotakin levottomia lapsia ja pikkukriminaaleja. Omalta luokalta, meitä oli 30, yhtään nepsyä tai edes sinne päin. Kaikki osasi lukea ja kirjoittaa. En muista yhtään poikkeavaa lasta koko koulusta muuta kuin tuon tarkkiksen jossa oli noin 10 lasta. 

Ylä-asteella muistan yhden pojan joka oli ehkä vähän adhd eli kovin vilkas. Kaikki osasivat lukea ja kirjoittaa ja olivat ihan tavallisia lapsia ja nuoria. Muutama nörtimpi mutta ei heillä ollut mitään ongelmia koulunkäynnissä, päin vastoin olivat ihan fiksuja.

Eihän tämä kerro sitä, että oliko siellä nepsyjä vaiko ei. Ei minunkaan luokalla ollut nepsyjä sen aikaisen uskomuksen mukaan. Itse (ja ainakin muutama muu) sain diagnoosin aikuisena. Ja haluan huomauttaa, että vaikka on ADHD niin se ei tarkoita sitä, että olisi välttämättä ylivilkas. Etenkin tytöt oppii peittelemään. Eihän minustakaan silloin koulussa näkynyt. Luokat oli myös pieniä ja oli tosiaan pienryhmiä. Nyt on isot luokkakoot ja kaikki samassa. ADHD ei myöskään vaikuta älykkyyteen, kirjoitus- tai lukutaitoon. 

Ja äskeinen lisää vielä, että väitän kyllä, että myös digitaalinen ympäristö vaikuttaa. Itse liikuin todella paljon lapsena ja käytin energiaa siihen. Ei tarvinnut olla missään verkkoympäristöissä, kun ylipäänsä netti tuli vasta teini-iässä. 

lol

Suomi on pieni maa, ja geenipooli on tosi pieni: paljon vammaisia ja nepsyjä. Tätä ei vaan ole korrektia sanoa.

Chem trails and vaccines. Raskasmetallit elimistössä erityisesti aivoissa aiheuttavat nepsyoireilua. Elohopeaa adhd-ihmisten aivoissa ym Kuulostaa aivan sekopäiseltä mutta on totta ja tätä on tehty täysin tarkoituksellisesti

kek

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei nepsyjen määrä ole lisääntynyt. Samoja ihmisiä on vaan aikaisemmin ollut tapana sanoa hyypiöiksi tai pölvästeiksi ja niitä on ollut jokaisen työpaikalla, suvussa ja taloyhtiön hallituksessa siinä missä nytkin. 

Neuropsykiatriset haasteet diagnosoidaan kyselykaavakkeilla ja haastattelulla. Yhtä tieteellistä olisi tutkia vaikkapa poliittista suuntausta neurologisen häiriönä, kunhan oireilu alkaa riittävän varhain. Lapsen tunnesäätely ja impulssikontrolli kehittyvät vähitellen, ja tässä kehityksessä on luonnollista vaihtelua. Myös temperamenttipiirteet eroavat ja se, miten eri kasvuolosuhteet vaikuttavat eri taipumuksia omaavien lasten normatiivisen psykologiseen kehitykseen.

Aivokuvantamistutkimuksissa saati molelyyligeneettisissä tutkimuksissa ei ole löydetty mitään sellaista merkittävää korrelaatioita o

Aivokuvantamista ei käytetä ADHDn tai autismin diagnostiikkaan missään, kuten ei myöskään geenitestejä. Psykiatristen häiriöiden biologista pohjaa on tutkittu jopa poikkeavan runsaasti, mutta mitenkään se ei ole näkynyt diagnostiikan kehittymisessä. Vielä 20 vuotta sitten tutkijat kuvittelivat löytävänsä jotain, nykyään he tyytyvät liiottelemaan vääriä positiivisia tuloksia tai heikkoja/epäjohdonmukaisia yhteyksiä. Heille riittää aivosairairauden todisteeksi metodologisesti kehnot tutkimukset, joissa 96% potilaista aivojen toiminta ja rakenne on normaalivariastion sisällä ja tutkimus julkaistaan vielä arvostetussa vertaisarvioidussa lehdessä. 

Normaalijakauma kuva siis ilmiön vaihtelua, jota ilmenee myös aivojen rakenteen ja toiminnan tasolla. Tilastollisesti merkitsevä ero on kuvaa yhteyden yleistettävyyttä perusjoukkoon satunnaisesti valitussa otoksessa, jos ero on vaikkapa 0.05 tasolla tilastollisesti merkitsevä niin otat 5% riskin että löydetty ero johtuu sattumasta. Ero voi johtua muustakin kuin sattumasta, esim. lääkityksestä tai muista tekijöistä. Pieni ryhmätason ero tarkoittaa, että ero ei ole riittävän systemaattinen ollakseen yleistettävissä yksilötasolle. Tulokset voivat olla myös ristiriitaisia, usein nämä selittyvät pienillä otoksilla eli sillä että koehenkilöksi valikoituu tai vamikoidaan erilaisia ihmisiä. Jos eroa ei löydy lainkaan, niin tutkimusta ei usein edes julkaista. Pienillä ostoksilla efektikoon pitää olla suuri, jotta ero olisi tilastollisesti merkitsevä. Aivokuvantamistutkimuksissa on usein hyvinkin pieniä otoksia ja voi löytyä suuria efektikokoja, mutta tuloksia ei voida toistaa koska tulokset johtuvat usein sattumasta. Näitä negatiivisen tuloksen tuottavia tuloksia ei vain aina haluta julkaista, jolloin pienten otosten tutkimuksissa julkaisuharhan vaikutus korostuu kun suuren efektikoon tuottavat tulokset julkaistaan paljon todennäköisemmin kuin nollatulokset. Tämä voi antaa harhaanjohtavan kuvan joillekin löydetystä ryhmätason eroista, kun tutkijat julistavat suureen ääneen löytäneensä tilastollisesti merkitseviä tuloksia, vaikka kyse on tosiaan ryhmätason eroista ei-satunnaisissa näytteissä julkaistujen tutkimusten osalta. 

Hieman asian vierestä: katsoin kerran TV:sta ohjelmaa, jossa mukamas näytettiin insestin uhrin tutkimuksia. Kyseessä oli pieni lapsi. Psykologi hipelöi nuken haaroväliä, levitti jalkoja ja mukamas häpyhuulia. Lasta ei tämä leikki kiinnostanut yhtään, hän leikki omia leikkejään, vaikka psykologi kyseli, tekikö "setä" näin ja näin. Minusta tuntui, että psykologi sai kiksejä nuken alapään hipelöinnistä.

Eiköhän kaikenlaisia sairauksia ja häiriöitä, neorologisia, fyysisiä ja psyykkisiä, ole ollut vuosikymmeniä, niille ei vaan ollut lääketieteellistä  nimeä. Nykyinen AD/HD lapsi oli rasavilli tai kuriton kakara, autismikirjolainen oli tuppisuu erakko, mikä hyvänsä mielenterveyteen liittyvä pysyvä tai tilapäinen eroavaisuus oli vaan hulluutta ja masennuksellekin oli erilainen sana, joka alkoi yleensä veellä. 

Isoäitiäni pidettiin aina vaan erikoisena ja boheemina, räiskyvänä persoonana, joka halusi olla erilainen. Vasta vanhana muisti yms testien ja tutkimuksien yhteydessä diagnosoitiin kaksisuuntainen mielialahäiriö. 

Tämä on paras vastaus ikinä. Itseä on alkanut ahdistamaan tämä hulluus, kun ei voi rauhallisesti keskustella siitä että ihmiset ovat todellakin erilaisia. Antaa olla. Outoja, mukavia, vihaisia, iloisia, herkkiä, jämäköitä, urpoja, fiksuja... laidasta laitaan. Miksi diagnoosi?

Jokaisessa on hyviä ja huonoja piirteitä, ja jotkut vaan sattuvat olemaan todella omituisia. Nyt näyttää myös siltä, että moni nuori (vaikka olisikin melko "normaali"), kertoo olevansa nepsy tai autisti tai mikä lienee, ilman halua muuttaa omia tapojaan.

Todellista tiedettä olisi se että aivot todellakin kuvattaisiin ja todettaisiin että on olemassa neurologisia poikkeavuuksia jotka korreloivat ihmisen outouden tai epämiellyttävien tapojen kanssa - mutta ei. Koska niin ei ole vieläkään osoitettu.

Ottaa päähän kun porukka luottaa liikaa psykiatrisiin diagnooseihin ja medikalisaatio lisääntyy, samalla myös ihmisten haluttomuus muuttaa huonoja tapojaan, vaikka suurella osalla heistä olisi kuitenkin aineksia parempaan elämään.

Älylaitteet ja kaverivanhemmuus.

Vierailija kirjoitti:

Älylaitteet ja kaverivanhemmuus.

Älylaitteet ja kaverivanhemmuus ei aiheuta synnynnäisiä neuropsykiatrisia häiriöitä. Mä olen perinyt omani vanhemmaltani, joka on syntynyt 50-luvulla. Ihan yhtä autisti siitä tuli, vaikkei ollut älylaitteita eikä kaverivanhemmuutta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sitten kun nepsyjä on puolet meistä, toinen puoli tarvitaan heidän ohjaajikseen ja ympäristön taputteluun. 

Ei vaan sitten me nepsyt otamme vallan ja tästä maailmasta tulee vähemmän vaativa. 

Kehitystaso alenee. Nepsyjen Suomi on taas pienviljelijöiden Suomi.

Eiköhän teknologinen kehitys siitä vain kiihtyisi. 

Se tunnistetaan nykyisin aiemmin ja tarkemmin. Lisäksi nyky-yhteiskunta on paljon enemmän nolmeille tehty kuin vaikka 10 vuotta sitten, tai sitäkin aiemmin, joten nepsyt oireilee sen vuoksi enemmän. Vähän sama tilanne kuin alettaisiin taas pakottaa vasenkätisiä opetelemaan oikeakätisiksi.

Nepsylasten valtakausi on jo ohitse. Ovat jo koulussa. Nuoremmat ovat taas terveempiä yksilöitä.

Vierailija kirjoitti:

Se tunnistetaan nykyisin aiemmin ja tarkemmin. Lisäksi nyky-yhteiskunta on paljon enemmän nolmeille tehty kuin vaikka 10 vuotta sitten, tai sitäkin aiemmin, joten nepsyt oireilee sen vuoksi enemmän. Vähän sama tilanne kuin alettaisiin taas pakottaa vasenkätisiä opetelemaan oikeakätisiksi.

Millä tavalla paljon enemmän normeille tehty?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sitten kun nepsyjä on puolet meistä, toinen puoli tarvitaan heidän ohjaajikseen ja ympäristön taputteluun. 

Ei vaan sitten me nepsyt otamme vallan ja tästä maailmasta tulee vähemmän vaativa. 

Sorry mutta olette itse vaativia ettekä osaa arvostaa muita. Pienet lapset ovat jo terveempiä yksilöitä. Ette saa valtaa ikinä.

Työnteko onnistuisi mutta työnantajilla liikaa ennakkoluuloja T. Nepsy-aikuinen jolla CV tyhjä ollut valmistumisen jälkeen vuodesta 2017