Lue keskustelun säännöt.
Nepsylapsi ahdistuu jos häntä katsotaan,silti sosiaalityön järjestämän perhetyön mukaan lapsi ei saisi syödä omassa huoneessaan rauhassa
15.02.2024 |
En tiennyt alanko itkeä vai nauraa kun lapsi hokee nousevalla äänenpainolla "älä kato mua,miksi sä katot mua" ja perhetyöntekijä koettaa huudella päälle " kerroppa äidille miten meni koulussa!" Lopulta lapsi vetäytyy verhon taakse ja potkii pöytää,ruoka on syömättä. Annan luvan ottaa lautasen ja mennä huoneeseensa. Ja tässä muka toimin väärin kun olisi tärkeää syödä yhdessä ja keskustella..
Kommentit (297)
Vierailija kirjoitti:
Tässäkin ketjussa näkyy millaisia sosiopaattimonstereita neurotyypilliset ovat.
Tekevät kaikkensa jotta ei-nentillä olisi tukala olo, ei tietoakaan empatiasta tai kyvystä edes yrittää ymmärrää miltä toisesta tuntuu. Pakkososialisointia vaan jokaiselle!
Turha ihmetellä kun lapsi valitsee mielummin sulkeutumisen tai itsarin kuin vuorovaikuttamisen tällaisten onttojen ihmiskuorten kanssa jotka ovat ihmisiä vain ulkoisesti. Täysiä petoeläimiä sisäisesti.
Teit sitten tällaisen yleistyksen. Kävikö ollenkaan mielessäsi, että ns. neurotyypilliset eivät ole kaikki samanlaisia. Se, että vauvapalstalla on muutama yöhöttäjä, joiden neurotyypillisyydestä tai epätyypillisyydestä emme edes tiedä, ei tarkoita, että kaikki ovat sellaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän nimenomaan siellä kotona pitääkin tähän välttämiskäyttäytymiseen nyt puuttua. Nepsyoireidenkin kanssa pitäisi pystyä osallistumaan tavanomaisiin asioihin, kuten muiden seurassa syömiseen, ellei teillä ole aikomusta pitää lastanne vain kotona lopun ikää 24/7.
Tilannetta voi toki yrittää helpottaa lapsellenne harjoittelemalla sitä pienissä erissä, esim. alkuun vain päivällinen syödään yhdessä. Toisaalta tilanne voi mutkistua, mikäli siitä tehdään numero ja "työstettävä asia". Voitte päästä helpommalla yksinkertaisesti normalisoimalla ruokailutilanteet vain keittiössä tapahtuviksi asioiksi, ei taistelukentäksi. Taisteleminen on uuvutttavaa myös autistisen lapsen mielestä, mutta jos taistelulle annetaan tilaa, hän varmasti impulssinsa mukaan toimimisesta taistelee.
Nepsy-valmentaja
Et kai oikeasti ole Nepsy-valmentaja? Kauheata, jos alalla vielä on tuollaisia näkemyksiä. Älkää pliis kiduttako niitä autistisia lapsia tuollaisella.
Terveisin autistisen lapsen autistinen äiti.
Samaa mietin. Ko. henkilö voisi alkaa koe-elukaksi kipukynnysvalmennukseen. Tulisin päivittäin hänen kotiinsa. Alkuun vain nipistelisin. Kun koe-eläin on siihen tottunut, voidaan siirtyä avareihin. Sitten kun pesäpallomailalla hutkimiseen on tottunut, on valmis selviytymään tavanomaisista onnettomuuksista ilman kipua. Niinhan se toimii, eiköstä vaan, kivun kun normalisoi niin sitä ei ole haittaa? Mistään ahdistumisista tai sellaisista ei tarvitse välittää, päättää vain olla taistelematta ja ajattelee kuinka se on hyväksi kipukynnykselle.
Oikeasti, tekisi mieli tehdä tutkintapyyntö tuosta, onko oikeasti tuollainen sadisti päätynyt kouluttautumaan nepsy-valmentajaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tokkopa edes johtuu nepsiydestä, on vähän liikaa normalisoitu perheessä tai hoidossa.
Hänellä on todettu autismi ja lievä älyllinen kehitysvamma. Tutkittu 3vuotiaasta asti ja nyt on 12vuotias.
Aloittaja
Selvästi sairas ihminen. Pitäisi antaa armo eikä yrittää väkisin noudattaa normeja.
Ehkä heillä ei ole osaamista ja ymmärrystä näissä asioissa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kaikkien pitää voida toimia samalla tavalla? Sillä saadaan terveustäkin ahdistuneita foobikoita. Vihakin tulee sellaisesta kasvatuksesta. Antakaa lapsille tilaa ja niiden omille ehdolle jotain arvoa.
Voihan se olla, että lapsi aikuisena haluaisikin syödä vaikkapa ravintolassa tai osallistua läheisen hääjuhlaan.
Mutta kun tässä puhuttiin kotona syömisestä. Se on ihan eri asia. Koti on nepsyn ainoa turvapaikka. Ihmisten ilmoilla me joudutaan aina joustamaan kuitenkin.
Aika kylmää kyytiä voi olla se hääjuhlassa toisten edessä syöminen, jos ei ole harjoitellut pienin askelin kotona.
Tajuatko, että nämä lapset kyllä syövät koulussa muiden kanssa, ja ovat todella kuormittuneita koulupäivän jälkeen!? Kotona he lepäävät ja latautuvat. Toleranssi nousee vain siten, että heillä on mahdollisuus tilaan ja tilanteisiin, joissa ärsykkeet minimoidaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tokkopa edes johtuu nepsiydestä, on vähän liikaa normalisoitu perheessä tai hoidossa.
Hänellä on todettu autismi ja lievä älyllinen kehitysvamma. Tutkittu 3vuotiaasta asti ja nyt on 12vuotias.
Aloittaja
Perhetyöntekijällä ei ole ilmeisesti nepsy-osaamista. Sinä olet oikeassa. Mutta miksi teillä yleensäkään on sosiaalityön kontakti, ja sen kautta perhetyö? Mitkä tavoitteet perhetyölle on asetettu? T. Sh, lastenpsykiatria
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kaikkien pitää voida toimia samalla tavalla? Sillä saadaan terveustäkin ahdistuneita foobikoita. Vihakin tulee sellaisesta kasvatuksesta. Antakaa lapsille tilaa ja niiden omille ehdolle jotain arvoa.
Voihan se olla, että lapsi aikuisena haluaisikin syödä vaikkapa ravintolassa tai osallistua läheisen hääjuhlaan.
Mutta kun tässä puhuttiin kotona syömisestä. Se on ihan eri asia. Koti on nepsyn ainoa turvapaikka. Ihmisten ilmoilla me joudutaan aina joustamaan kuitenkin.
Aika kylmää kyytiä voi olla se hääjuhlassa toisten edessä syöminen, jos ei ole harjoitellut pienin askelin kotona.
Tajuatko, että nämä lapset kyllä syövät koulussa muiden ka
Sitä ei ainakaan tajua, mistä sinä voit asian kaikkien kohdalta tietää. Tuttavani on autistilapsen avustaja, ja tälle lapselle on järjestetty oma soppi kouluruokailuun.
Ota selvää, onko tuo perhetyöntekijä millään tavalla perehtynyt nepsyongelmiin. Pyydä eri työntekijää sillä perusteella, että nykyinen ei ymmärrä tilannetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siedätyshoito voisi toimia. Ei ole pakko tanssia lapsen pillin mukaan, vaikka hän olisikin nepsy. Hän oppii pomottamaan tai on jo hyvin oppinut, kun alkaa olla esimurkku, eikä enää mikään uhmaikäinen 2-vuotias.
Jos ette yritä häntä sopeuttaa, hän asuu siinä kotona teitä pomottamassa vielä 40-vuotiaana. Olette sen lapselle velkaa, että annatte hänelle mahdollisimman hyvän tulevaisuuden neurotyypillisten maailmassa.
Meillä 12v sekä 8v nepsyt. Arkisin saa syödä huoneessaan. La ja su syödään päivällinen yhdessä, mutta istuvat pöydän pitkällä reunalla eikä kukaan istu edessä. Vieressä sekä pöydän päissä on perheen muut jäsenet. Koulussa nuorempi ei syö mitään. Vanhempi on jo hieman tottunut, joten syö jos ruoka miellyttää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siedätyshoito voisi toimia. Ei ole pakko tanssia lapsen pillin mukaan, vaikka hän olisikin nepsy. Hän oppii pomottamaan tai on jo hyvin oppinut, kun alkaa olla esimurkku, eikä enää mikään uhmaikäinen 2-vuotias.
Jos ette yritä häntä sopeuttaa, hän asuu siinä kotona teitä pomottamassa vielä 40-vuotiaana. Olette sen lapselle velkaa, että annatte hänelle mahdollisimman hyvän tulevaisuuden neurotyypillisten maailmassa.
Ei toimi. Toimii päinvastoin, koska lisää autistin kuormitusta ja ahdistusta. Se ei povaa hyvää tulevaisuutta neurotyypillisten maailmassa, jos ei edes kotona saa olla rauhassa ja palautua. Sellaisesta seuraa vain autistinen burn out.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tokkopa edes johtuu nepsiydestä, on vähän liikaa normalisoitu perheessä tai hoidossa.
Hänellä on todettu autismi ja lievä älyllinen kehitysvamma. Tutkittu 3vuotiaasta asti ja nyt on 12vuotias.
Aloittaja
Perhetyöntekijällä ei ole ilmeisesti nepsy-osaamista. Sinä olet oikeassa. Mutta miksi teillä yleensäkään on sosiaalityön kontakti, ja sen kautta perhetyö? Mitkä tavoitteet perhetyölle on asetettu? T. Sh, lastenpsykiatria
No sehän on todella yleistä nepsy-perheissä. Lapsi/lapset kun yleensä silloin eivät käy koulussa ihan normaalisti, ja moni asua autistisen lapsen käytöksessä ja olemisessa "herättää huolta", kun se tosiaan ei ole kuin neurotyypillinen lapsi.
Uskoisin kyllä lastenpsykiatrian sairaanhoitajan olevan paremmin perillä näistä 🤔.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mihin tarvitset perhetyöntekijää? Haltsaat itse asiat, you know?
Yleensä nepsy-perheille ollaan tyrkyttämässä kaikenlaisia hyödyttömiä ja jopa haitallisia "tukitoimia".
En nepsyistä tiedä mutta eikö tuo ala olla ihan tavanomaistakin esiteinin käytöstä ettei halua syödä muiden kanssa eikä saa katsoa. Ja tarvitseeko tuosta edes tehdä ongelmaa. Koulussa joutuu kuitenkin syömään muiden kanssa ja jos se ahdistaa niin eikö nyt kotona sitten vaan voisi syödä omassa rauhassaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tokkopa edes johtuu nepsiydestä, on vähän liikaa normalisoitu perheessä tai hoidossa.
Hänellä on todettu autismi ja lievä älyllinen kehitysvamma. Tutkittu 3vuotiaasta asti ja nyt on 12vuotias.
Aloittaja
Milloin autismi diagnoosi on saatu? Onko kyseessä todella autismi vai lapsuuden autismi diagnoosi, jota annetaan lapsille, joilla on puheen viivettä ennen kouluikää.
Käykö sosiaalityöntekijä teillä säännöllisesti?
Meidän nepsy sanoo juuri samoin silloin tällöin kuormittuneena ja väsyneenä. Meilläkin nepsy mielellään vie välipalat omaan huoneeseen kuten siskonsa. Näen sen niin, että näin teinit tekevät. Silti meillä ruokaillaan yhdessä ja samaan aikaan useimmiten. Nepsyn äitinä on hyvä erottaa ne tilanteet, jotka kuuluu persoonallisuuteen, mitkä ikävaiheeseen ja mitkä on sitä nepsyyttä.
Mikä on ongelma ap:n tilanteessa? Kuulostaa lapsen huonolta päivältä ja siihen päälle sosiaalityöntekijä tulee käymään.
Ilmeisesti neurotyypilliset ihmiset kokee jotain tiettyä, spesifiä positiivista tunnetta yhdessä ruokailusta? Tai näin oletan, kun kerran asiaa pidetään tunnetasolla niin tärkeänä.
Kenties neurotyypilliset ei osaa kuvitella, että autistilta saattaa puuttua tuo tunne kokonaan?
Vierailija kirjoitti:
Nää on tällaisia nää nykyajan nepsyt. Kuka ahdistuu ja raivostuu milloin mistäkin ja heidänhän ei tule sopeutua ympäristöön vaan päinvastoin. Onnea tulevaan.
Hyvin kirjoitettu!
Pieni painostus ei lasta traumatisoi. Vai haluatko, että lapsi on loppuelämänsä yksin huoneessaan? Te vanhemmat ette elä ikuisesti, entä kun lapsi on aikuinen. Silloin hän on... yksin kodissaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nää on tällaisia nää nykyajan nepsyt. Kuka ahdistuu ja raivostuu milloin mistäkin ja heidänhän ei tule sopeutua ympäristöön vaan päinvastoin. Onnea tulevaan.
Hyvin kirjoitettu!
Pieni painostus ei lasta traumatisoi. Vai haluatko, että lapsi on loppuelämänsä yksin huoneessaan? Te vanhemmat ette elä ikuisesti, entä kun lapsi on aikuinen. Silloin hän on... yksin kodissaan?
Tiedätkö yhtään mitään autismin kirjosta, kun tuollaisia kirjoittelet?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nää on tällaisia nää nykyajan nepsyt. Kuka ahdistuu ja raivostuu milloin mistäkin ja heidänhän ei tule sopeutua ympäristöön vaan päinvastoin. Onnea tulevaan.
Hyvin kirjoitettu!
Pieni painostus ei lasta traumatisoi. Vai haluatko, että lapsi on loppuelämänsä yksin huoneessaan? Te vanhemmat ette elä ikuisesti, entä kun lapsi on aikuinen. Silloin hän on... yksin kodissaan?
Todellakin yritykset painostaa käyttäytymään kuin neurotyypillinen traumatisoi autistista lasta!
Antakaa nyt hyvänen aika autistisen lapsen olla edes kotona niin kuin haluaa. Ulkomaailma kuormittaa häntä kuitenkin, niin on tavattoman tärkeää, että pääsee kotona palautumaan siitä kuormituksesta.
Nepsyvalmentaja? Voi ei. Toivottavasti tämä oli provo.