Miten estää talousvahingot muistihäiriöisen kanssa?
Miehelläni (70 v) on alkanut toodella muisti pätkiä. Hän tekee asioita, joita ei muista, tai väittää ettei tee, tilailee uusia televisioita ja nettiliittymiä.
Hän on aina hoitanut kaikki laskut, nettipankista viime vuodet. Meillä on omat erilliset tilit, mutta hän on ollut vastuussa laskuista.
Nyt on alkanut tulla karhukirjeitä, joihin hän suhtautuu, että "syy on siellä pankissa". Hän on lopetellut tilejä, ja ohjannut esim. eläkkeensä nyt ties minne.
Olen saanut nyt ajan vihdoin lääkäriin, menee huhtikuulle, Helsingissä kun ollaan...
Yksityiselle en pysty häntä viemään, koska a) ei ole varaa ja b) hän ei suostu missään nimessä lääkäriin. Tuo huhtikuun käynti onnistuu, koska kutsu "terveystarkastukseen" tulee tk:sta päin, ja niitä hän kyllä tottelee.
Ongelmani on se, että mies pitää tiukasti kiinni raha-asioiden hoidosta, eikä minulla ole tunnuksia hoitaa noita pankkiasioita (juu tyhmää jättää toisen vastuulle, mutta näin nämä jutut nyt on). Koska mies ei ymmärrä toimivansa sekopäisesti, hän ei mitenkään suostu edes keskustelemaan laskuista, krävöökirjeistä ja muista "kun syy on siellä muualla".
En siis pääse vaikuttamaan asioihin mitenkään ja nyt on muistilääkärikuviota odotellessa vielä yli kuukausi aikaa hänellä tehdä hulluja ostoksia.
Mitä ihmettä voisin tehdä?
Hänen kanssaan on ihan turha keskustella, koska hän ei yksinkertaisesti hahmota, että hän on toiminut hassusti. Karhukirjeetkin ovat väärinymmärryksiä "siellä päässä". Hän ei hahmota, että maksamattomat laskut ovat oikeasti ongelma.
Meillä on kauan sitten tehty edunvalvontasopimus, mutta eihän siihen prosessiin päästä vielä aikoihin, kun tuo lääkäriaika on vasta huhtikuussa ja sitten pitää laittaa pyörät pyörimään byrokratiassa.
Voinko mitenkään estää tyhmiä ja hulluja ostoksia.. ja miten nuo laskut.. minulla ei siis ole pääsyä näkemään tilejä, joten en tiedä edes mikä tulo/menotilanne siltä osin on. Mies ei missään nimessä suostu, että edes näkisin hänen olkapäänsä yli pankkitilejä, jotta voisimme keskustella asiasta, saati sitten, että voisin jotain siellä tileillä tehdä...
"Minä hoidan nämä!" on vastaus. Piste :/
Kommentit (185)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ota avioero. Voit turvata edes osan omaisuudesta siten. Paitsi jos teillä on avioehto.
Meillä on avioehto, mutta toki vain osaan omaisuudesta.
Tuntuu hurjalta ottaa ero muistihäiriön takia.. mutta kohta kai ei muuta voi.Ei se enää siinävaiheessa tunnu kurjalle kun toinen alkaa lyödä ja kuristaa, kun ei enää tunne lähellään olevia ihmisiä.
Ei silloinkaan ole pakko eroa ottaa, jos aikaisemmin on ollut hyvä liitto. Puolisolle on vaan hankittava laitospaikka.
Yritäpä hankkia😂 t. Hoitsu
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ota avioero. Voit turvata edes osan omaisuudesta siten. Paitsi jos teillä on avioehto.
Meillä on avioehto, mutta toki vain osaan omaisuudesta.
Tuntuu hurjalta ottaa ero muistihäiriön takia.. mutta kohta kai ei muuta voi.Ei se enää siinävaiheessa tunnu kurjalle kun toinen alkaa lyödä ja kuristaa, kun ei enää tunne lähellään olevia ihmisiä.
Ei silloinkaan ole pakko eroa ottaa, jos aikaisemmin on ollut hyvä liitto. Puolisolle on vaan hankittava laitospaikka.
En tiedä edes että millainen tollo ottaisi eron enää tuossa vaiheessa? Siinä vaiheessa kun muistisairaus on niin pitkällä että äityy väkivaltaiseksi, niin lääkäri juntaa siihen ihmiseen sellaisen lääkityksen ettei enää nyrkki paljon nouse. Siitä ei mene enää kauaa kun se ihmien on saattohoidon piirissä ja lopulta kuollut. Jos ottaisi eron niin ei paljon olisi asiaa sen omaisen jäämistöönkään.
Onko teillä tai miehellä lapsia? Lapset hätiin. Vaikka nyt lääkärillä todettais muistitestissä jotain niin jatkotutkimuksissa menee kuukausia ja sittenkään ei vielä olla välttämätöntä edunvalvonnan tarpeessa.
Ei ap ennää vastaa ja kerro, koska tää tarina on tekaistu. Toki tosielämässä voi näin tapahtua oikeastikin.
Vierailija kirjoitti:
Mikä vtun nysväke ap on?? Tyyliin vastailee "en voi mitään tilanteelle"...
Hyviä vinkkejä on sulle annettu, kokeile edes joitakin, et oo varmana kokeillut kaikkea? Annan vinkin. Tee miehestäsi huoli-ilmoitus, tai jos soita 112,jos miehesi alkaa riehumaan ja käy kiinni..
Kiitos empatiasta.
Teen sen minkä voin mielestäni kun ei ero nyt ensimmäisenä ole listalla.
Lääkäriaika varattu, sitä odotellaan. Soitan niihin karhulaskupaikkoihin, joista saan laskun käteeni.
Huoli-ilmoitus mietinnässä, mutta ei sekään juuri tähän hetkeen auta kun odotellaan sitä lääkäriaikaa.
Mies ei ole vielä käynyt käsiksi, joten huutaminen ja riehuminen ei tuone poliisia paikalle.
Vierailija kirjoitti:
Asut miehesi talossa ja mies maksaa ns. Kaiken, silti sinulla on omakin palkka. Eli et joudu maksamaan itse mitään pakollista? Jos näin on, mitä se sinua haittaa vaikka miehesi omaisuus menisikin? Älä missään nimessä omia rahoja käytä miehen ongelmien piilotteluun vaan käytä hupirahasi kuten ennenkin tai säästä ne. Jossain vaiheessa jos lähtee katto pään päältä, voit hommata itsellesi ihan oman, uuden katon muualta. Mies jääkööt raivoamaan.
En joudu maksamaan tiettääkseni mitään pakollista.
Ei ole osa-aikatyön alkasta paljon mistä edes maksaisin miehen laskuja, yhden tärkeän laskun maksoin.
Tunnen vaan jotenkin, että kyllähän sitä avioliitossa on lupauduttu myötä- ja vastoinkäymisiin ja miehen vastoinkäyminen on muistisairaus.. ei hän mulkero ole ennen sitä ollut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä vtun nysväke ap on?? Tyyliin vastailee "en voi mitään tilanteelle"...
Hyviä vinkkejä on sulle annettu, kokeile edes joitakin, et oo varmana kokeillut kaikkea? Annan vinkin. Tee miehestäsi huoli-ilmoitus, tai jos soita 112,jos miehesi alkaa riehumaan ja käy kiinni..
Tai ottaisi ihan avio-eron, kun suhteessa on selvästi erilaisia väkivallan muotoja. Tämä voi olla myös provo.
Kun olisikin.
Taloudellista väkivaltaa ollut tähän asti, sen myönnän. Tosin seKIN alkoi näiden muistihäröjen kanssa.
Mietin lojaalisuuperiaatetta myös - eli jos kumppani on muuten vaan kuspiä, ero on looginen. Mutta kun ongelmat johtuvat muistihäiriöistä, pitääkö kuinka pitkälle jaksaa avioliitossa? Kuinka reilua on jättää 25 v kestänyt suhde kun toinen sairastuu. (En siis enää koe rakkauden tunteita ikävä kyllä, mutta velvollisuudentunnetta kyllä).
Tupuliini kirjoitti:
Tämä naisihminen ei voi syyttää kuin itseään. Minä en olisi koskaan antanut asioiden mennä tuohon malliin. Minä maksoin mieheni eläessäkin kaikki laskut jomman kumman tililtä eli olin aina selvillä raha-asioistamme. Molemmilla oli omat tilit ja henkilökohtaiset ostot maksoimme omilta tileiltämme ja yhteiset laskut sieltä, missä oli rahaa. Olen pöyristyneenä kuunnellut, kun leskeksi jääneetkin ovat olleet aivan tietämättömiä perheen raha-asioista.
Tiedän täysin olevani itse syypää, että tilanne on tämä.
Miehen muistisairauteen en toki ole syypää.
Nyt olen tilanteessa, jossa pitää pohtia sitä, että jättääkö muistisairas mies vai yrittää hoitaa?
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti mies ei ole päälle käyvää tyyppiä jos kokee itsensä ahdistetuksi.
Muistisairauden myötä ihmisestä voi tulla aggressiivinen vaikka ei sitä olisi aiemmin ollut.
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taloudellista, henkistä ja fyysistä väkivaltaa ja silti mietit vain että miten saat miehen lääkäriin? Sinun pitää saada itsesi pois tuosta avioliitosta.
Tiedän. Ystäväkin sanoo samaa.
Tuntuu että olen ansassa ja yritän ratkoa asioita väärässä järjestyksessä.Rupeat säästämään omasta palkastasi omalle tilillesi takuuvuokraa ja muuttoaq varten rahat. Muistisairaus tuskin tulee muuttamaan miestäsi mukavammaksi kuin mitä hän on ollut aiemminkaan. Pikemminkin määräilynhalu ja kontrolloimisen tarve vain lisääntyy. Jos kyseessä on vielä väkivallan uhkaa, niin nyt alat valmistella omaa lähtöäsi omaan kotiin.
Tätä olen yrittänyt. Olen siis osa-aikatyössä ja osa-aikasairaseläkkeellä. Tulot siis pienet.
Lisäksi olen joutunut tukemaan lastani ja lapsenlastani taloudellisesti välillä, ja aina kun olen saanut säästöön jotain, tulee jokin kriisi lapsenlapseen liittyen, ja säästöt menevät sinne. Mutta tuo on totta, että hän ei tule todennäköisesti tuosta parempaan suuntaan muuttumaan. Oman isän kohdalla meni alzheimerissa kyllä niin, että entinen vmäinen tyyppi muuttui lupsakkaaksi. Mutta se olisi liian hyvää tuuria, jotta tapahtuisi tässä tilanteessa.
Vierailija kirjoitti:
No, mutta jos ja kun mies tuosta joutuu pikku hiljaa palvelukotiin, niin et sinä pysty sitä taloa yksin pitämään. Jos sinun palkka ei riitä niihin laskuihin nyt, niin ei se riitä kyllä sitten jatkossakaan. On parempi miettiä talon myynti valmiiksi jo nyt, ennen kuin mies joutuu edunvalvontaan, koska sitten edunvalvonnassa hän ei enää voi myydä taloa. Eikä oman asunnon kuluja oteta palvelukotimaksuissa huomioon kuin ensimmäiset puoli vuotta. Miehen eläke menee sen jälkeen käytännössä ihan pientä taskurahaa lukuun ottamatta palvelukotimaksuihin, vaikka olisi hyväkin eläke.
Toinen vaihtoehto on yrittää saada mies jotenkin tuosta leppymään, voi kyllä olla helpommin sanottu kuin tehty. Mutta se on edellytyksenä, jotta hän voi jäädä kotiin sinun kanssa asumaan. Auttaisikohan sauna ja jokin hyvä lepyttelyiltapala? Mistä se sinun mies tykkää? Ja kun hän pääsee lääkäriin, niin voi saada jotain lääkkeitäkin, jotka poistavat pahimma
Palvelukoti on hyvinkin tulevisuudessa edessä, enkä todellaakaan tätä taloa pysty pitämään.
Mutta nyt kysymys olikin tästä lähitulevisuudesta, lääkäriaikaa odotellessa.
Mies ei sinällään ole lepyteltävissä, koska hän on vihainen/katkera vain välillä. Hänen muistinsa ei kata välttämättä kauas - jos eilen hän on sanonut, että olen huono ihminen ja joutaisin kuolla, tänään hän tuo kukkia. Eli lepyttely on turha kun hän ei muista mitään näitä "pahoja" hetkiä", eli niitä ei ole tapahtunut.
Vierailija kirjoitti:
Ap hävisi, kun jäi kiinni provoilusta😆
Ap lähti pois koneelta ruoanlaittoon ja lapsenlapsen hoitoon.
Eli nyt takaisin kommentoimassa.
Nyt vasta ketjun lukeneena pakko ihmetellä että miksi niin moni alkaa syyttä provoilusta ihan tavallista loogista kirjoitusta? Itsellä on ystäväpiirissä vähän samanlainen keissi, ei tuo tilanne mitenkään oudolta vaikuta.
Vai onko vauvapalstalla tapana, että mikä tahansa kysymys mistä tahansa on aina provo?
Vierailija kirjoitti:
Ala katsella kaappeja sillä silmällä, mitä kaikkea otat mukaasi kun muutat sieltä talosta omaan pikkuasuntoon. Jemmaa jo nyt jonnekin pois silmistä parit verhot, pari kattilaa jne. niin ei niiden puuttumista kukaan sitten huomaakaan. Vaikka talo olisikin miehen nimissä, irtaimisto on teidän molempien, ja sinulla on oikeus saada puolet. Mies vaikuttaa olevan jo niin sekaisin, että ei varmasti helposti luovu mistään, eikä maksa rahaakaan.
Säästä myös rahaa, usein aluksi tarvitsee 4 kk:n vuokran, eli 2 kk:n vuokran takuuksi pankkiin ja 2 kk ennakkoon. Ja aina muutossa tulee muitakin kustannuksia. Sitten hommaat sen asunnon ja ilmoitat että nyt muutat.
Tätäkin olen miettinyt.
Mutta edelleen kipuilen sen ajatuksen kanssa, että mihin avioliittovala velvoittaa?
Mieshän on sairastunut. Myötä- ja vastoinkäymisissä, eikö niin pitäisi mennä?
Vai otanko eron koska mies on sairaana hankala, en jaksa enkä halua alkaa hoitaa näitä asioita?
Provo tai ei, AP on saanut paljon neuvoja, mutta mikään ei kelpaa. En ymmärrä miksi pitää kysellä neuvoja kun kanta on kuitenkin se, että mitään ei nyt vaan voi tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Tässä kokemuksen perusteella neuvo:
Ota kaikki tärkeät laskut omiin nimiin: vakuutukset, sähkö, autoverot ym.
Jaa ettei suostu? Eikö se nyt ole jo sinun vuorosi maksaa jotain laskuja. Ja ota vakuutus, sähköliittymä ym. omiin nimiin siinä vaiheessa, kun ne katkaistaan maksamattomien laskujen vuoksi.
Synkkä totuus on se, että minulla ei ole varaa maksaa laskuja. Kuten olen aiemmin todennut, olen osa-aikatyössä ja osa-aikasairaseläkkeellä. Kuukaustuloillani ei pahemmin maksella näitä laskuja.
Vierailija kirjoitti:
Onko teillä lapsia, jotka voisivat auttaa? Muistisairaus on kamala tauti.
Miehellä on yksi lapsi aiemmasta liitosta - hän ei ole pahemmin isänsä kanssa tekemisissä.
Meillä on yksi yhteinen erityislapsi, hänestä ei oikein ole tässä tilanteessa apua.
Kun isältäni tutkittiin muistisairautta niin varsinkin se kotona tehty testi oli aivan surkea. Ymmärrän jos muistisairas sen läpäsee. Voi olla hyvä hetki kun aivot toimivat tehokkaasti.
Mutta kuvia aivoista josta löyty valkosia läikkiä, tilapäistä psykoosia j n e. Sieltä löyty todisteet.
Onneksi antoi meille tyttärille monet asiat hoidettavaksi ajoissa koska ymmärsi ettei enää kyennyt esm laskuja maksaa itse.
Tajusi että olisi joutunut kodittomaksi jos ei laskujaan maksa.
Ap olet vaikeassa jamassa. Nyt on aika sinun ottaa ohjat käsiin teidän raha-asioista. Nyt ja heti.
Äitini nykyinen mies, ovat jo 73 ja 76 vee, ei osaa maksaa laskuja, vaan äitini hoitaa kaikki raha-asioihin liittyvän.
En edes uskalla ajatella heidän tulevaisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Onko teillä tai miehellä lapsia? Lapset hätiin. Vaikka nyt lääkärillä todettais muistitestissä jotain niin jatkotutkimuksissa menee kuukausia ja sittenkään ei vielä olla välttämätöntä edunvalvonnan tarpeessa.
Miehen lapsi ei ole kiinnostunut olemaan isänsä kanssa tekemisissä.
Yhteinen lapsemme on erityislapsi, joten hänestä ei ole apua.
Pelkäänkin, että tutkimusten tulokset eivät vielä johda kovinkaan pitkälle eikä edunvalvonta-asiaakaan päästä edistämään..
Pitää olla ns tai-tili, silloin käyttöoikeus säilyy.