Naiset viidenkympin tuolla puolen - onko siellä vielä elämää?

Kyllä on:) Elän parhaillaan elämäni parasta aikaa. Olen erittäin tyytyväinen ulkonäkööni, työhöni sekä mieheen, jota rakastan. Lapsia ei kylläkään ole, mutta elämässä tuskin voi saada kaikkea haluamaansa:) 

Ap tässä. Ehkä nämä tuntemukset on oikeastaan osa surutyötä, jota teen, kun pesä tyhjenee. Suhde miehen kanssa on huonolla tolalla ja etäinen. Juttelen lasten kanssa paljon enemmän päivän mittaan kuin mieheni. Ehkä pelkään siis yksinäisyyden tunnetta, joka on edessä. Mutta en aio ripustautua lapsiini ja estää heitä itsenäistymästä, vaan tuen heitä siinä. Suren murheeni itsekseni. Mulla on kiva, haastava työ ja paljon harrastuksia ja muuta hyvä ystävä. Olen terve ja läheiseni ovat terveitä. Taloudellisia huolia ei ole. Silti nämä tunteet siitä, että elämä on ohi, ovat hyvin vahvoja. Tavallaan häpeänkin niitä, koska "kaikki" on hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Ap tässä. Ehkä nämä tuntemukset on oikeastaan osa surutyötä, jota teen, kun pesä tyhjenee. Suhde miehen kanssa on huonolla tolalla ja etäinen. Juttelen lasten kanssa paljon enemmän päivän mittaan kuin mieheni. Ehkä pelkään siis yksinäisyyden tunnetta, joka on edessä. Mutta en aio ripustautua lapsiini ja estää heitä itsenäistymästä, vaan tuen heitä siinä. Suren murheeni itsekseni. Mulla on kiva, haastava työ ja paljon harrastuksia ja muuta hyvä ystävä. Olen terve ja läheiseni ovat terveitä. Taloudellisia huolia ei ole. Silti nämä tunteet siitä, että elämä on ohi, ovat hyvin vahvoja. Tavallaan häpeänkin niitä, koska "kaikki" on hyvin.

Mulla on sulle yksi neuvo: sulla on vain yksi elämä ja uusintaa ei tule. Jos olet huonossa suhteessa ja se ei siitä parane yrityksistä huolimatta niin eroa. Sulla menee aika hukkaan tuollaisessa parisuhteessa. Ennemmin sitä elää yksin onnellisena

Elämä on ollut ihan parasta vasta 50+v!

Hyvä parisuhde, lapset isoja, ura nousukiidossa, matkoja, vapautta, elämää, ystäviä! Omasta mielestäni olin myös kauneimmillani 50v paikkeilla:) '

Hirveästi ei ole hiipunut vielä nyt 60+v:näkään. Asun osittain ulkomailla ja nautin omasta ajastani. Kotona ollessa hemmottelen lastenlapsia ja tapaan ystäviä. Pysyn aktiivisena. 

Ap tässä vielä. Kaunis kiitos kaikille, jotka ovat kirjoittaneet kannustavia ( ja toivottavasti totuudenmukaisia!) viestejä siitä, että ei elämä tähän lopu, vaan voi oikeastaan olla vielä aika mukavaakin :) 

Vierailija kirjoitti:

Ei ole elämää on vain hämähäkin seittejä siellä.

Turhaan sinnittelet, luovu vain suosiolla toivosta. Käik on mänt ja nyt odotellaan enää vain Noutajaa.

Huipputieteentekijöistä, huipputaiteilijoista,huippukirjailijoista jne suurin osa on varmaan yli 50v. Missitouhuissa ja osin malleina ei heitä ehkä juurikaan ole, mutta jokainen voi tietysrti tykönään pohtia kenellä sitä elämää enemmän on.

N63:

Ainoa harmi on, kun hyvä ruoka on epäterveellistä eikä olutkaan niin suositeltavaa💕💕💕

Kohtuudella kaikkea, on mottoni

On kiva leipoa, laittaa ruokaa, siivoilla inspiksen tullessa, hoitaa kukkia, pihaa, lukea kirjoja, kutoa...

Ihana puoliso, joka kutsuu 'tytökseen' 30 yhteisen vuoden jälkeen

            näillä mennään   66 vuotta jo rokattu

Kamalaa kun ei ole kumppania, lapset muuttaneet pois, heistä ei kuulu mitään ja parilla kaverilla uudet kumppanit, ei heitäkään enää näe.

Töistä kotio, ilta menee sohvalla mastessa, joskus käyn salilla. Vkl ehkä leffassa, kaupoilla tms, sitten taas yksin kotiin ihmettelemään. Ihan pskaahan tämä on.

Minulla elämä vain parani tuossa vaiheessa. Sai elää oman näköistä elämää ja vihdoinkin aloittaa harrastuksia, jotka ovat aina kiinnostaneet, mutta mihin ei ole ollut aikaa. Vapautta, iloa, rauhaa. 

Seksiä haluaisin paljon enemmän, mutta eihän se 5-kymppinen mies enää paljoa jaksa. 

Kyllä on. Riippuu ihan itsestä miten elämänsä järjestää. 

Jepjep. Tottakai niille elo maistuu joilla rakastava kumppani. Kokeilkaa olla yksin10 vuotta ilman kosketusta ja seuraa ja tulkaa uusiks kertoo miten kivaa on 

Vierailija kirjoitti:

Voi kuule, itse tiedän yli kahdeksankymppisiä, jotka elävät ihan kunnon elämää. Omasta asenteesta se on kiinni.

Kyllä se on myös aika paljon kiinni terveydestä. Jotkut ovat tuolloin jo täysin dementoituneita. 

Vierailija kirjoitti:

Ap tässä vielä. Kaunis kiitos kaikille, jotka ovat kirjoittaneet kannustavia ( ja toivottavasti totuudenmukaisia!) viestejä siitä, että ei elämä tähän lopu, vaan voi oikeastaan olla vielä aika mukavaakin :) 

Hyvää jatkoa ja paljon iloa aloittajalle.

Se aika on aina paras mitä kulloinkin elää, kunhan pysyy terveenä. 

Parasta aikaa.. aikuiset lapset, lapsenlapsiakin on. Täytän 60 kolmen vuoden kuluttua, en stressaa siitä ollenkaan. Olen perusterve, liikun kohtuullisesti ja nautin elämästä. Työelämässä vielä. Miehen kanssa matkustellaan käydään kävelyllä, ulkona syömässä ja vaan nautitaan kun saa tehdä mitä haluaa! 

Onko sulla hormonikorvaushoito käytössä? Esivaihdevuosissa hormonien tason lasku aiheuttaa monella ongelmia mielialan kanssa, estrogeenilisä voisi auttaa jos ei ole jo käytössä. Vaihdevuosioireet alkavat monella jo vuosia ennen kuukautisten loppumista.

Vierailija kirjoitti:

Jepjep. Tottakai niille elo maistuu joilla rakastava kumppani. Kokeilkaa olla yksin10 vuotta ilman kosketusta ja seuraa ja tulkaa uusiks kertoo miten kivaa on 

Tämä kokemus ei ehkä liity vain viidenkympin ikään, vaan voi olla iästä riippumattoman kokemus. Ihminen vaan kaipaa kumppania ja kumppanuutta kaiken ikää.

Jees, kyllä on elämää! Lapset lähti ja ukko siinä samassa ovenavauksessa. Minä tyttö muutin  vapauden huumassani ulkomaille ja tapasin elämäni miehen. Elämä on hienoa. Rakkautta ja s eksiäkin riittää, vaihdevuosista viis!